Savonlinnan Pallokerho

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Savonlinnan Pallokerho
Perustettu 1929
Kaupunki Savonlinna, Suomi
Kotiareena Mediatili Areena
– kapasiteetti 2833
Sarjataso Suomi-sarja
Värit               
Toimitusjohtaja Suomi ?
Puheenjohtaja Suomi Jan-Erik Wasenius
Päävalmentaja Suomi Juho Nykänen
Kapteeni Suomi ?
Omistaja SaPKo Hockey Oy
Media Itä-Savo
Mestismitalit
Kultaa 1 (2017)
Hopeaa 0
Pronssia 1 (2018)

Savonlinnan Pallokerho (SaPKo) on savonlinnalainen, vuonna 1929 perustettu urheiluseura. Kaudella 2023–2024 SaPKon edustusjoukkue pelaa Suomi-sarjassa. Alun perin seura harjoitti jalka- ja jääpallotoimintaa, mutta 1960-luvulla sen pääasialliseksi urheilulajiksi nousi jääkiekko.

Edustusjoukkue kävi pelaamassa kiekkoa jopa SM-sarjassa neljän kauden ajan 1960-luvulla, mutta putosi vuonna 1971 takaisin Suomensarjaan. Lisäksi SaPKo on pelannut pääsarjatasolla lentopalloa, jääpalloa ja naisissa pesäpalloa. Vuonna 1974 SaPKo pääsi uutena sarjana aloittaneeseen I-divisioonaan, johon myöhemmin vakiinnutti paikkansa muutamaa satunnaista II-divisioonassa pelattua kautta lukuun ottamatta. Vuosina 1967 ja 1968 SaPKo pelasi Suomen Cupin loppuotteluissa, mutta hävisi ensimmäisen Ässille ja toisen KooVeelle.

Joukkueen myöhemmän menestyksen kohokohta sijoittuu kaudelle 1994–1995, jolloin se kävi tiukkaa taistoa liigakarsintapeleissä Tampereen Ilvestä vastaan. Menestystä seurannut alamäki kulminoitui putoamiseen Suomi-sarjaan, mistä joukkue nousi kauden 2005–2006 päätteeksi Jääkiekkoliiton korkeimmalle sarjatasolle Mestikseen. SaPKo voitti Mestiksen runkosarjan kaudella 2016–2017.

Kesällä 2022 savonlinnalaisjoukkueen taustayhtiö hakeutui konkurssiin. SaPKo oy kertoi päätöksestään yhtiökokouksessa. Organisaation suuret velat paljastuivat tiistain kokouksessa. SaPKolla oli velkaa kokonaisuudessaan noin 230 000 euroa ja ostovelkaa noin 55 000 – 57 000 euroa. Edellytyksiä toiminnan jatkumiselle ei nähty.

Kaudella 2022–2023 SaPKo ei pelannut missään sarjassa. Kaudeksi 2023–2024 SaPKo kasasi edustusjoukkueen savonlinnalaisten jääkiekkohenkisten yrittäjien uudelleen perustamaan organisaatioon ja sai paikan Suomi-sarjaan. [1][2][3]

Joukkue pelaa kotiottelunsa Talvisalon jäähallissa, jonne mahtuu 2833 katsojaa.

Perustaminen

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan Pallokerhon perustamisen kannalta tärkeä tapahtuma tapahtui jo vuonna 1907. Tuolloin Savonlinnaan saatiin ensimmäinen jalkapallo. 1900-luvun parina ensimmäisenä vuosikymmenenä Savonlinnassa pelattiin harrastusmielessä jalka- ja jääpalloa. Savonlinnan Riento viritteli kilpailutoimintaakin. Varsinainen kilpailutoiminta alkoi kuitenkin vasta Savonlinnan Pallokerhon perustamisen myötä. Perustaminen tapahtui 1929. Aluksi lajeina toimivat jalka- ja jääpallo.[4] Ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Mikko Holopainen.[5]

Jääkiekon historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Väinö ja Lauri Ropponen toivat jääkiekon Savonlinnaan 1950-luvun alussa. Kenttävaikeuksien jälkeen kunnolla toiminta alkoi vasta vuonna 1954, kun Kirkkopuistoon tuli jääkiekkokaukalo. Ensimmäisen ottelunsa SaPKo oli kuitenkin pelannut jo vuonna 1952 Pieksämäellä. SaPKon historian ensimmäisen maalin ampui Pieksämäellä rangaistuslaukauksesta Juho Puhakka. Kaudella 1955–1956 SaPKo kirjautti nimensä Maakuntasarjan voittajien listaan.[6] Samalla se nousi historian ensimmäistä kertaa Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle eli silloiseen Suomensarjaan. SaPKo säilyi sarjassa kolme kautta ja putosi vuonna 1959.[7]

Vuonna 1962 SaPKon valmentajaksi tuli Jorma Kajanto ja se näkyi muun muassa joukkueen nuorentuessa[8]. Niinpä SaPKo voittikin Maakuntasarjan jälleen vuonna 1964[6]. Näin ollen se nousi jälleen Suomensarjaan. Paluun jälkeen heti toinen kausi Suomensarjassa tuotti savonlinnalaisille syytä juhlaan, kun SaPKo voitti Suomensarjan kauden 1965–1966[9]. Samalla Kajanto nosti savonlinnalaiset ensimmäistä kertaa Suomen pääsarjatasolle eli SM-sarjaan[10].

Ensimmäinen kausi SM-sarjassa ei mennyt SaPKon osalta täysin putkeen, vaikka se pääsi siirtymään upouudelle Talvisalon tekojääradalle. SaPKolla oli nuori joukkue, jonka keulakuvina olivat muun muassa SaPKon pitkäaikainen kapteeni Paavo Tirkkonen, Jyrki Turunen, Raimo Turkulainen ja Jussi Piuhola[8]. Se jäikin pääsarjassa kaudella 1966–1967 12 joukkueen sarjassa viimeistä edelliseksi jätettyään ainoastaan Kokkolan Hermeksen taakseen. Näin SaPKo putosi heti takaisin Suomensarjaan. Joukkue voitti kauden 22 ottelusta kaksi ja pelasi neljä tasan. Maaliero oli 45–116.[11]

Suomensarjan itälohkoon paluun tehnyt SaPKon joukkue vahvistui ja voittikin jälleen Suomensarjan.[9] Sen valmentajaksi Kajannon tilalle siirtyi Suomensarjakaudeksi Danny Malone.[8] Siellä SaPKo pelasi tappiottoman kauden.[12] Näin se nousi heti kaudeksi 1968–1969 takaisin Suomen pääsarjatasolle. Vuosina 1967 ja 1968 SaPKo selviytyi kahtena vuonna peräkkäin Suomen Cupin loppuotteluun. Ensimmäisen loppuottelun voitti Ässät 7–0 ja toisen KooVee Tampereelta lukemin 10–2.[13] SaPKon Paavo Tirkkonen valittiin vuonna 1968 mukaan Grenoblen olympialaisiin.[14]

SM-sarjassa Malonen luotsaama SaPKo pelasi kohtuullisen kauden kauden sijoituttuaan kymmenenneksi. Tosin putoamisviivan alla olevaan SaiPaan jäi eroa ainoastaan yksi piste. Seitsemän voittoa ja yksi tasapeli 22 ottelusta riitti kuitenkin turvaamaan SaPKon sarjapaikan.[15] Tosin SaPKo oli lähes koko kauden viimeistä edellisenä ja näytti putoavan sarjasta. Se kuitenkin voitti kolme viimeistä otteluaan ja sarjapaikka säilyi. SaPKon tärkeimmät pelaajat olivat Timo Tuomainen, Paavo Tirkkonen, Jyrki Turunen, Erkki Räsänen, Raimo Turkulainen, Timo Väätämöinen ja Seppo Repo. SaPKon paras pistemies oli pistepörssissä kuudenneksi yltänyt Repo tehoin 20+12=32.[12] SaPKon kauden paras katsojamäärä oli Lukkoa vastaan 2789.[16]

Kaudella 1969–1970 sijoitus 12 joukkueen pääsarjassa oli sama kuin edellisenä vuonna. Vahvistuksiksi saapuivat Jussi Piuhola ja Timo Viskari. Noihin aikoihin Savonlinnassa oli jääkiekkobuumi ja otteluja seurasi yleisesti 2 000–4 000 katsojaa[8]. SaPKon kaikkien aikojen yleisöennätys syntyi 27.2.1970, kun HIFK tuli vierailemaan talvisaloon. Tuota ottelua seurasi 5262 katsojaa.[14] Pisteitä kaudella kertyi yksi enemmän kuin edellisellä kaudella. Tosin eroa putoamisviivaan kertyi 12 pistettä Hilparan ja Reippaan jäätyä selvästi muista joukkueista.[17] Repo oli jälleen joukkueen paras pistemies oltuaan kokonaispörssissä sijalla kahdeksan ja niinpä hän siirtyikin kauden jälkeen Jokereihin. Hänen tehonsa olivat 18+14=32. Revon lisäksi muita runkopelaajia olivat Paavo Tirkkonen, Jyrki Turunen, Erkki Räsänen, Martti Turunen ja Viskari.[18]

Seuraavalle kaudelle 1970–1971 SaPKon kokoonpano säilyi lähes edellisvuoden kaltaisena Revon lähtöä lukuun ottamatta. Mestaruussarja alkoi Talvisalossa lokakuussa SaPKon kukistettua nimekkään Turun Palloseuran lukemin 3–2[14]. Vaihtelevien otteiden vuoksi SaPKo jäi kuitenkin sarjassa viimeistä edelliseksi kerättyään 12 pistettä ja putosi sarjasta. Sen edellä ollut Lukko varmisti sarjapaikkansa niukasti yhden pisteen erolla.[19] SaPKo oli keikkunut koko kauden sijoilla 7–9, mutta loppukausi sujui huonosti. Vielä viimeisessä ottelussa SaPKolla oli voitolla mahdollisuus säilyttää sarjapaikkansa, mutta se hävisi KooVeelle. SaPKon paras maalintekijä oli Jussi Piuhola maalillaan ja paras pistemies oli Jaakko Koikkalainen tehoin 11+8=19. Se riitti koko sarjan pistepörssissä vasta sijalle 34. SaPKon kolmen kauden putki pääsarjassa loppui eikä SaPKo ole sittemmin sille tasolle koskaan päässyt.[20] Kaikkiaan SaPKo pelasi SM-sarjassa neljän kauden aikana 88 ottelua, joista se keräsi 51 pistettä. Se riittää pääsarjan maratontaulukossa sijaan 25. Voittoja kertyi 21 ja tasapelejä yhdeksän. Maaliero oli 279–438.[21]

Suomensarjassa 1971–1972 ensimmäinen kausi meni SaPKolta ihan hyvin. Se sijoittui kuuden joukkueen lohkossaan toiseksi 13 pisteellä. Lohkovoittajana SaiPa nousi SM-sarjaan. SaPKo voitti kymmenestyä ottelusta kuusi ja pelasi yhden tasan.[22] Keväällä 1973 SaPKolle tuli vielä mahdollisuus karsia SM-sarjapaikasta TPS:aa vastaan kaksiosaisessa karsinnassa. Vieraspeli meni lupaavasti, mutta romahdys kotipelissä murskasi haaveet sarjanoususta.[8] Suomen toiseksi korkeimpana sarjatasona aloitti uusi kahdeksan joukkueen I-divisioona kaudella 1974–1975. Siihen SaPKo varmisti paikkansa niukasti keväällä 1974 kaatamalla JYP:n ratkaisevassa ottelussa jatkoajan jälkeen 7–5. Ensimmäisellä kaudellaan siellä SaPKo sijoittui seitsemänneksi kerättyään 33 ottelusta 23 pistettä. Eroa neljänteen sijaan jäi vain kaksi pistettä.[23] Vaikean kauden jälkeen edessä olisi normaalisti ollut putoaminen, mutta SaPKon onneksi sarjaa päätettiin laajentaa ja sarjapaikka säilyi.[7]

Seuraava kausi toikin sitten sijan jälleen sijan seitsemän, mutta kaikkiaan joukkueita oli kymmenen. 36 pistettä nelinkertaisesta sarjasta riitti helposti keskikastiin ja SaPKo vakiinnuttikin paikkansa I-divisioonassa. [24] Kaudella 1976–1977 sijoitus oli kahdeksas 24 pisteen turvin[25], ja seuraava kausi toi sijan saman sija. Tuolloin SaPKo saavutti 14 voittoa ja 28 pistettä maalieron jäätyä 81 maalin verran miinukselle.[26] Kausi 1978–1979 sujuikin savonlinnalaisilta sitten jo huomattavasti paremmin. Se sijoittui I-dvisioonan neljänneksi ja jäi esimerkiksi toisesta tilasta ainoastaan neljän pisteen päähän. Kokonaisuudessaan SaPKo keräsi 44 pistettä.[27]

Seuraavalla kaudella SaPKon esitykset paranivat entisestään ja se oli divarissa jo aivan kärjen tuntumassa. Sijoitus oli 52 pisteen turvin kolmas.[28] Sitten SaPKolla alkoi kuitenkin alamäki ja sijoitukset huononivat vuosittain. 1981 SaPKo sijoittui vielä neljänneksi[29], mutta seuraavalla kaudella joukkue jäi sijalle kuusi[30]. Kaikki hupentui kevääseen 1983, kun SaPKo putosi Suomen kolmanneksi korkeimmalle sarjatasolle eli II-divisioonaan. Se oli seuralle ensimmäinen kerta noin huonolla sarjatasolla sitten kauden 1963–1964. Kausi oli katastrofi, sillä SaPKo jäi koko sarjan viimeiseksi kerättyään 36 ottelusta ainoastaan 18 pistettä. Eroa putoamisviivan yläpuolelle kertyi 11 pistettä.[31] II-divisioonassa SaPKo ei kuitenkaan viihtynyt kauaa, vaan se nousi heti seuraavaksi kaudeksi I-divisioonaan.[7]

Muiden lajien historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Laji Toimintaika Pääsarjakaudet
Jalkapallo 1929–1971 0
Jääpallo 1929–1964 3 (1937–1940)
Pesäpallo 1945–1964 1 (1956 naiset)
Lentopallo 1959–1975 3 (1963–1966)

Perustettaessa SaPKon lajeja olivat jalka- ja jääpallo. SaPKo aloittikin toimintansa jääpallossa melko menestyksekkäästi. Heti vuonna 1930 seura voitti Suomen Palloliiton Savon piirin mestaruuden. Siitä kului ainoastaan kaksi vuotta kun joukkue karsi jo paikasta SM-sarjaan. Nousua saatiin kuitenkin odottaa aina vuoteen 1937 saakka. Pääsarjassa joukkue pelasikin kaikkiaan kolme kautta ennen kuin putoaminen alemmas tapahtui vuonna 1940. Tuona aikana joukkue pelasi 14 ottelua, joista se voitti kaksi ja pelasi kolme tasan keräten seitsemän pistettä. Maaliero oli 25–41.[32] Samaan aikaan kun jääpallossa pelattiin huippuvuosia, jalkopallossa SaPKolla ei mennyt hyvin. Jalkapallojoukkue pelasi ottelunsa Savolassa sahojen vieressä. Ennen sotia SaPKo pelasi jalkapallossa ainoastaan alasarjoissa.[5]

Pesäpallo tuli SaPKon lajivalikoimaan uutena lajina vuonna 1945. Heti seuraavana vuonna seura oli mukana jo sarjatoiminnassa. SaPKon naisten joukkue toikin menestystä ja voitti vuonna 1949 piirinmestaruuden. Tosin miehetkin pääsivät kahdesti 1940-luvulla karsimaan paikasta Mestaruussarjaan.[33] Jalkapallossakin 1940-luvun loppu oli menestyksekäs miesten noustua kauden 1948 päätteeksi ensimmäistä kertaa Suomensarjaan eli Suomen toiseksi korkeimmalle sarjatasolle. Kausi 1949 alkoikin hyvin, mutta jatkossa peli ei kulkenut. Kauden päätteeksi olikin edessä paluu Maakuntasarjaan, kun joukkue voitti kauden 22 ottelustaan ainoastaan yhden keräten kaksi pistettä. SaPKo jäikin koko itälohkon viimeiseksi. Maalierokin jäi selvästi pakkaselle lukemin 26–104.[34] Vuonna 1949 jääpallossa SaPKon A-juniorit selvisivät aina SM-sarjan loppusarjaan asti.[5]

Pesäpallossa SaPKon naiset nousivat SM-sarjaan vuonna 1955. Karsinnoissa kaatuivat Nokian Urheilijat lukemin 17–12 ja Heinolan Iskun 18–11. Kausi 1956 jäi kuitenkin SaPKon ainoaksi pääsarjatasolla joukkueen jäätyä sarjan viimeiseksi. Joukkue voitti koko kauden aikana ainoastaan yhden kamppailun, joka sekin oli kauden päättävä ottelu. SaPKon kauden lyötyjen ja tuotujen juoksujen suhde kuudessa ottelussa oli katarstrofaalinen 30–98, mikä tarkoittaa että SaPKo päästi keskimäärin yli 15 juoksua ottelua kohden[35]. Paikallisesti naisten pesäpallojoukkue oli kuitenkin menestyvä, sillä SaPKo voitti vuodesta 1949 aina vuoteen 1962 asti kaikki piirinmestaruudet lukuun ottamatta vuotta 1960.[33]

Syksyllä 1959 SaPKoon otettiin uutena lajina lentopallo. Toiminta alkoi lentopallokomitean B-sarjassa. Kuitenkin jo vuonna 1963 SaPKon miesten edustusjoukkue nousi pääsarjaan. Valmentajana SM-sarjassa toimi Teuvo Kiuru. Joukkue pelasi pääsarjassa kolme kautta kunnes vuonna 1966 joukkue putosi takaisin Suomensarjaan. 1960-luvulla SaPKon lajimäärä supistui. Hiipunut jääpallotoiminta lakkautettiin seurassa lopulta kokonaan vuonna 1964.[33] Samoin pesäpallotoiminta loppui kauden 1964 päätteeksi. Jalkapallossa SaPKo nousi kuitenkin vielä kerran miesten toiseksi korkeimmalle tasolle kaudeksi 1970. Seuran toinenkin visiitti Suomensarjassa jäi kuitenkin ainoastaan vuoden mittaiseksi. Tosin tällä kertaa pisteitä kertyi kahdeksan kolmesta voitosta ja kahdesta tasapelistä. Jääkiekkopuolelta tutun Hannu Aravirran tähdittämän SaPKon sijoitus tosin oli 14 joukkueen itälohkon viimeinen maalieron jäätyä miinukselle 64 maalin verran.[34] Putoamista seuranneena vuonna SaPKon johtokunta päätti lakkauttaa jalkapallotoiminnan ja se siirtyi SavPan alaisuuteen.[5]

Lentopallossa SaPKo voitti vuonna 1971 oman Suomensarjan lohkonsa. Sen vuoksi se pääsi karsimaan paluusta miesten pääsarjaan. Nousu ei kuitenkaan onnistunut. SaPKo pelasikin Suomensarjassa aina vuoteen 1975 asti. Tuolloin SaPKon lentopallotoimintakin oli tullut tiensä päähän. Lentopallo siirtyi Savonlinnan Ajolle ja jääkiekko jäi SaPKon ainoaksi lajiksi.[33]

Kotikentät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisalon jäähalli

Alun perin SaPKolla oli vaikeuksia aloittaakaan jääkiekkotoimintaa pelipaikan puuttumisen takia. Vuonna 1954 Kirkkopuistoon pystytettiin jääkiekkokaukalo, joka sittemmin toimi SaPKon kotikenttänä.[7] Ennen luonnonjäiden tuloa SaPKo kävi noihin aikoihin harjoittelemassa Lauritsalassa tekojäällä[36].

Vuonna 1966 SaPKo pääsi siirtymään Kirkkopuistikolta Talvisalon uudelle tekojäälle, mikä oli edellytys myös seuran juuri hankitulle SM-sarjapaikalle. Tekojäällä SaPKon otteluissa oli hyvä tunnelma, kun tuhansia ihmisiä oli tekojäätä reunustavilla rinteillä. Vuonna 1978 valmistui Talvisalon jäähalli, joka tuli tekojään paikalle.[37] Halli tuli vanhan tekojääradan paikalle[8]. Tuossa 3 400-paikkaisessa Talvisalon jäähallissa SaPKo pelaa edelleenkin kotiottelunsa. Tosin vuonna 2008 hallin nimi muuttui Gigantti-areenaksi[38].

Vuonna 2009 seura palasi Kirkkopuiston ulkojäälle pelaamaan 80-vuotisjuhlaottelunsa Jukureita vastaan 8. helmikuuta. Jukureiden 2–1-voittoon päättynyttä ottelua oli seuraamassa 2 995 katsojaa.[39]

Nykyinen joukkue

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savonlinnan Pallokerho kaudella 2021–2022
Kokoonpano Valmentajat

Maalivahdit

Puolustajat

Hyökkääjät

Päävalmentaja

Apulaisvalmentajat

  • Suomi Joni Kotilainen
  • Suomi Hannes Pöllänen
Selitykset
  • (C) Kapteeni
  • (A) Varakapteeni

Lähde: Elite Prospects eliteprospects.com.
Päivitetty: 8. maaliskuuta 2022

Muokkaa kokoonpanoa

Joukkueenjohto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Päävalmentaja Juho NykänenSuomi
  • Joukkueenjohtaja Hannes Pöllänen Suomi
  • Puheenjohtaja Vesa Kutvonen Suomi
  • Huoltopäällikkö Jani Rautiainen Suomi
  • Huoltaja Jari Pöllänen Suomi
  • Fysioterapeutti Jarmo Rouvinen Suomi

Talous

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Tulobudjetti Pelaajabudjetti
2006–2007 279 000 € 80 000 €
2007–2008 329 000 € 140 000 €
2008–2009 384 000 € 200 000 €
2009–2010 349 500 € 105 000 €

Alun perin SaPKon edustusjoukkueen talous perustui lähes kokonaan lipputuloihin. Ainoastaan joihinkin pelaajahankintoihin saatiin rahaa sponsoreilta. Kuitenkin 1970-luvun loppupuolella SaPKo sai kerättyä tukijoikseen savonlinnalaisia yrityksiä ja liikemiehiä, jotka perustivat Linna-Hockeyn. Linna-Hockeyn tavoitteena oli tuolloin nostaa SaPKo takaisin pääsarjaan.[8]

Ennen 2000-luvun alkua SaPKo joutui suuriin ja hankaliin talousvaikeuksiin, eikä joukkue voinut enää jatkaa toiseksi korkeimmalla sarjatasolla[40]. Niinpä vuonna 2000 edustuskiekkoilu siirtyi osakeyhtiöiden aikaan ja ry toimi enää junioripuolella. Tuolloin perustettiin Savonlinnan Jääkiekon Tuki oy, joka hallinnoi SaPKon edustuskiekkoilua. Se pelasti savonlinnalaisen edustuskiekkoilun.[41] 2000-luvun alussa SaPKon taloutta kunnostettiin useamman vuoden ajan ja sarjatasona oli monta vuotta Suomi-sarja[42].

SaPKon noustua vuonna 2006 Mestikseen sen budjetti oli Mestiksen kolmanneksi pienin ja pelaajabudjetti toiseksi pienin[43]. Seuraavalla kaudella se oli jälleen budjetiltaan kolmanneksi pienin seura, mutta sen pelaajabudjetti lähes kaksinkertaistui 140 000 euroon[44]. Kaudella 2008–2009 SaPKon budjetti oli Mestiksen neljänneksi alhaisin ja pelaajabudjetti kuudenneksi alhaisin, joten SaPKo on tehnyt nousua Mestisseurojen vertailussa[45]. Osakeyhtiön nimen muutos tehtiin 2014, jolloin nimeksi tuli Savonlinnan Pallokerho Oy.

SaPKon merkitys ja kannatus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan Pallokerholla on Savonlinnassa suuri merkitys. Savonlinna kun on yleisesti tunnettu Olavinlinnasta, Savonlinnan Oopperajuhlista ja jääkiekosta. Vaikka jääkiekon merkitys savonlinnalaisille on laskenut, seura on edelleen tärkeä. SaPKolla onkin nykyisin myös oma kannattajaryhmänsä, jonka nimi on SaPKofanit[46]. 1960- ja 1970-luvuilla SaPKon merkitys oli huipussaan. Tuolloin jopa kolmannes Savonlinnan väestöstä oli jännittämässä kaukalon reunalla SaPKon puolesta[36]. Neljänkymmenen viime vuoden aikana SaPKo on ollut tärkeä myös suomalaiselle jääkiekolle seuran menestyksen lisäksi myös tuottamalla Suomen huipulle sekä pelaajia että valmentajia.[46]

Tunnukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Savonlinnan pallokerhon alkuperäisessä logossa oli ympyrän muotoisella mustalla taustalla iso jalkapallo ja pienemmällä jääpallo ja jääpallomaila. Myöhemmin jääpallotoiminta loppui ja jääpallomailan tilalle vaihtui jääkiekkomaila (taulukossa vasemmalla). Logo oli käytössä vielä SaPKon pääsarjavisiitillä 1960- ja 1970-lukujen taitteessa.[14] Myöhemmin SaPKo otti käyttöönsä pässin kuvan logossaan, ja se oli käytössä jo 1980-luvun alussa[36]. Pässi pohjautuu Savonlinnassa sijaitsevan Olavinlinnan pässiin[47]. Myöhemmin logo on vaihdellut, mutta pässi siinä on säilynyt. Nykyisin SaPKon logossa on ainoastaan pässin pää. Vuonna 2008 SaPKo lanseerasi juhlalogon (taulukossa oikealla) 80-vuotisjuhliensa kunniaksi[48].

SaPKon logot

Peliasu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

SaPKo pelaa kotipelinsä sini-valko-punaisella paidalla, punaisilla housuilla, valko-sini-punaisilla sukilla sekä valkoisella kypärällä. Vierasottelut SaPKo pelaa valko-sini-punaisella paidalla sekä sinisillä sukilla. Joukkueen peliasu muistuttaa etenkin värimaailmaltaan NHL:ssä pelaavan Columbus Blue Jacketsin peliasua, ja se on lähes yhtäläinen myös Suomi-sarjassa pelaavan Lempäälän Kisan kanssa.

Tunnettuja pelaajia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jäädytetyt numerot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seurassa pelanneet NHL-pelaajat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Stanley Cup-voittaja Tuukka Rask siirtyi SaPKosta 16-vuotiaana Tampereen Ilvekseen vuonna 2003.

I-divisioonassa/Mestiksessä palkitut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Valinta Voittaja
1994–1995 Vuoden tulokas Suomi Jukka Laamanen
2008–2009 Fair Play -joukkue Savonlinnan Pallokerho
2009–2010 Kultainen kiekko
Paras maalintekijä
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi Kalle Konsti
Vuoden tulokas Suomi Jesper Piitulainen
Fair Play -joukkue Savonlinnan Pallokerho
2010–2011 Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Jouni Rinne -palkinto)
Pistepörssin voittaja (Jouni Rinne -palkinto)
Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi Jan-Mikael Järvinen
Toinen tähdistökentällinen Suomi Jesper Piitulainen
Fair Play -joukkue Savonlinnan Pallokerho
2011–2012 Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)
Fair Play -valmentaja 		Suomi Pekka Tirkkonen
2013–2014 Opiskelijapalkinto Suomi Teemu Suhonen
2014–2015 Fair Play -joukkue Savonlinnan Pallokerho
2015–2016 Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Suomi Sameli Ventelä
2016–2017 Paras puolustaja (Jari Lippojoki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi Casimir Jürgens
Pudotuspelien arvokkain pelaaja (Håkan Hjerpe -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi Teemu Lepaus
Toinen tähdistökentällinen Suomi Joona Monto
Vuoden valmentaja (Raimo Määttänen -palkinto)
Mestarijoukkueen valmentaja (Juhani Tamminen -palkinto) 		Suomi Pasi Räsänen
Kultainen kiekko
Paras hyökkääjä (Mika Helkearo -palkinto)
Pistepörssin voittaja (Jouni Rinne -palkinto)
Paras maalintekijä (Kai Nurminen -palkinto)
Tehopelaaja (Jari Hirsimäki -palkinto)
Ensimmäinen tähdistökentällinen 		Suomi Israel Jonatan Tanus
Vuoden seurajoukkue (Viipurin Reipas -palkinto) Savonlinnan Pallokerho
2017–2018 Toinen tähdistökentällinen Suomi Jimi Kuronen
Vuoden tulokas (Petri Varis -palkinto) Suomi Matias Lainio
Toinen tähdistökentällinen Suomi Niklas Salo
2018–2019 Herrasmiespelaaja (Waltteri Immonen -palkinto) Suomi Matias Lainio

Kapteenit Mestiksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • 2015–2016 Suomi Joonas Toivanen
  • 2016–2017 Suomi Juuso Forsström
  • 2017–2018 Suomi Joona Monto
  • 2018–2020 Suomi Juuso Forsström
  • 2020–2021 Suomi Roope Hirvonen
  • 2021– Suomi Juuso Forsström

Valmentajat Mestiksessä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Uuden SaPKon rakentajat ovat kiekkotaustaisia yrittäjiä: ”Ei ole postimerkkeilijöitä joukossa” Yle Uutiset. 26.1.2023. Viitattu 6.11.2023.
  2. ↑ SaPKo aloittaa syksyllä Suomi-sarjassa, tavoitteena on Mestis-paikka muutamassa vuodessa Yle Uutiset. 30.3.2023. Viitattu 6.11.2023.
  3. ↑ Inkkareiden kanootti nurin – SaPKon paluu pelastaa Suomi-sarjan maineen Jatkoaika.com - Kaikki jääkiekosta. 22.9.2023. Viitattu 6.11.2023.
  4. ↑ SaPKo Savonlinnasta pelaa ensi kaudella Mestiksessä Vaasan Sport. Viitattu 28.10.2008.
  5. ↑ a b c d 80-vuotinen historia 1/4 sapko80v.fi. Arkistoitu 1.1.2009. Viitattu 28.10.2008.
  6. ↑ a b Honkavaara Aarne: Jääkiekkokirja 1990–1991, s. 180. Jyväskylä: Suomen Jääkiekkoliitto, 1990.
  7. ↑ a b c d SaPKon 80-vuotinen historia 3/4 SaPKo. Viitattu 30.10.2008.[vanhentunut linkki]
  8. ↑ a b c d e f g Pieni suuri Savonlinna Urheilunaika. Viitattu 29.10.2008.[vanhentunut linkki]
  9. ↑ a b Voittajat kausittain 1936-2007 Mestis. Arkistoitu 23.9.2008. Viitattu 30.10.2008.
  10. ↑ SaPKo:n mestaruussarjaan nostanut joukkue Sapkolainen.net. Viitattu 30.10.2008.
  11. ↑ Kausi 1966-67 Tampereen Ilves. Arkistoitu 13.3.2009. Viitattu 30.10.2008.
  12. ↑ a b KAUSI 1968-69 Suntuubi. Viitattu 15.2.2009.[vanhentunut linkki]
  13. ↑ KOO-VEE jääkiekko – Historia ja maineikkaat saavutukset KooVee. Arkistoitu 3.12.2008. Viitattu 3.11.2008.
  14. ↑ a b c d SM-sarja Sapkolainen.net. Viitattu 29.10.2008.
  15. ↑ Championnat de Finlande 1968/69 Hockey Archives. Viitattu 14.2.2009.
  16. ↑ [http://sapko.suntuubi.com/?cat=20 Onnetar hylkäsi SaPKon Lukko vei pisteet maalein 2-3] Suntuubi. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 15.2.2009.
  17. ↑ Championnat de Finlande 1969/70 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  18. ↑ KAUSI 1969-70 Suntuubi. Arkistoitu 16.7.2010. Viitattu 15.2.2009.
  19. ↑ Championnat de Finlande 1970/71 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  20. ↑ KAUSI 1970-71 Suntuubi. Arkistoitu 15.12.2014. Viitattu 15.2.2009.
  21. ↑ SM-liigan/mestaruussarjan maratontaulukko 1928-2008 Tappara. Viitattu 16.2.2009.
  22. ↑ Championnat de Finlande 1971/72 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  23. ↑ Championnat de Finlande 1974/75 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  24. ↑ Championnat de Finlande 1975/76 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  25. ↑ Championnat de Finlande 1976/77 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  26. ↑ Championnat de Finlande 1977/78 Hockey Archives. Viitattu 15.2.2009.
  27. ↑ Championnat de Finlande 1978/79 Hockey Archives. Viitattu 16.2.2009.
  28. ↑ Championnat de Finlande 1979/80 Hockey Archives. Viitattu 16.2.2009.
  29. ↑ Championnat de Finlande 1980/81 Hockey Archives. Viitattu 16.2.2009.
  30. ↑ Championnat de Finlande 1981/82 Hockey Archives. Viitattu 16.2.2009.
  31. ↑ Championnat de Finlande 1982/83 Hockey Archives. Viitattu 16.2.2009.
  32. ↑ Oulun Luistinseura jatkaa kärjessä Suomen Jääpalloliitto. Viitattu 28.10.2008.
  33. ↑ a b c d SaPKon 80-vuotinen historia 2/4 SaPKo. Arkistoitu 3.1.2009. Viitattu 28.10.2008.
  34. ↑ a b List of League Second Level Tables RSSSF. Viitattu 28.10.2008.
  35. ↑ Laitinen Erkki: Pesäpallo -kansallispeli 60 vuotta, s. 410. Suomen Pesäpalloliitto, 1983.
  36. ↑ a b c Valokuvia menneiltä vuosilta Sapkolainen.net. Viitattu 29.10.2008.
  37. ↑ Savonlinna – jääkiekon sampo Sapkolainen.net. Viitattu 30.10.2008.
  38. ↑ Talvisalon jäähallista tuli perjantaina Gigantti areena Itä-Savo. Viitattu 30.10.2008.[vanhentunut linkki]
  39. ↑ Jukurit juhli ulkojäällä, SaPKo kaukalon laidalla Yle. Viitattu 8.2.2009.
  40. ↑ Menetetty mahdollisuus Jatkoaika. Viitattu 30.10.2008.
  41. ↑ SaPKo jalostaa laatukiekkoilijoita tasaiseen tahtiin MTV3. Viitattu 3.11.2008.
  42. ↑ SaPKon 80-vuotinen historia 4/4 SaPKo. Viitattu 28.10.2008.[vanhentunut linkki]
  43. ↑ Tulobudjetit laskivat. Jääkiekkolehti, 6.10.2006, nro 8, s. 67.
  44. ↑ Budjetit kasvoivat. Jääkiekkolehti, 5.10.2007, nro 8, s. 19.
  45. ↑ Budjetit paukkuvat. Jääkiekkolehti, 3.10.2008, nro 8, s. 76.
  46. ↑ a b SaPKofanien uusi foorumi SaPKofanit. Arkistoitu 18.9.2008. Viitattu 31.10.2008.
  47. ↑ Musta pässi elää Savonlinna-Seuran perinteissä Savonmaa. Arkistoitu 1.8.2008. Viitattu 29.10.2008.
  48. ↑ Tervetuloa Savonlinnan PalloKerhon 80-vuotista taivalta juhlistavalle sivustolle! SaPKo. Arkistoitu 1.1.2009. Viitattu 29.10.2008.
  49. ↑ Kasvatit | Juniori-SaPKo
  50. ↑ Silventoinen, Juho: SaPKo erotti päävalmentajansa Niko Erosen vain neljän Mestis-ottelun jälkeen Jatkoaika.com. 7.10.2021. Jatkoaika r.y. Viitattu 7.10.2021.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Savonlinnan_Pallokerho&oldid=22687994”