Same (kaupunki)

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Same
Σάμη
Samen kaupungin raunioita.
Samen kaupungin raunioita.
Sijainti

Same
Koordinaatit 38°14′56″N, 20°39′13″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Sámi, Kefaloniá, Jooniansaaret
Historia
Tyyppi kaupunki
Huippukausi 400-luku eaa.
Kulttuuri mykeneläinen kulttuuri
antiikki

Same (m.kreik. Σάμη, Samē) eli Samos (Σάμος) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kefallenian (nyk. Kefaloniá) saarella Kreikassa.[1][2] Sen arkeologinen alue sijaitsee siitä nimensä saaneen nykyisen Sámin kylän itäpuolella.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Samen raunioita.
Samen kaupunginmuuria.

Samen paikka on ollut asuttu jo esihistoriallisella ajalla, viimeistään 2000-luvulla eaa.[3][4] Kreikkalaisessa mytologiassa kaupunki sai nimensä Kefaloksen pojasta nimeltä Samos.[5] Varhaisin kirjallinen maininta Jooniansaarilla sijainneesta paikasta nimeltä Same on Homeroksen Iliaan laivaluettelossa, jonka mukaan Same (Homeroksella Samos) lähetti mykeneläisellä kaudella laivoja Troijan sotaan. Nimellä saatettiin viitata koko Kefalleniaan. Aiemmin on esitetty teorioita, että Homeroksen Same olisi kuitenkin ollut joku toinen saari; esimerkiksi Wilhelm Dörpfeld, joka piti Lefkasta Homeroksen Ithakana, yhdisti Samen nykyisin Ithakana tunnettuun saareen.[6]

Klassisella ja hellenistisellä kaudella Same oli yksi Kefallenian neljästä kaupungista Palen, Kranen ja Pronnoin ohella.[1] Kaupungit muodostivat tetrapoliin eli neljän kaupungin liiton. Samen huippukautta oli 400-luku eaa. Kaupungin tiedetään lyöneen omaa hopea- ja pronssirahaa. Vuonna 189 eaa. kaupunki vastusti Rooman yritystä vallata se, päin vastoin kuin saaren muut kaupungit, mutta joutui lopulta antautumaan seuraavana vuonna. Kaupunki kukoisti uudelleen roomalaisella kaudella kaupan ansiosta.[2][4] Sen paikka oli linnoitettuna vielä bysanttilaisella kaudella.[7]

Rakennukset ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Same oli Kefallenian kaupungeista suurin ja hallitsi saaren koko pohjoisosaa. Kaupungissa oli kaksi akropolista eli linnavuorta, joista toinen kohosi 277 metrin ja toinen 226 metrin korkeuteen merenpinnasta laskettuna. Ne tunnetaan nykyisin nimillä Palaiókastro ja Ágioi Fanéntes. Mykeneläiseltä kaudelta kukkuloilla on säilynyt kyklooppimuuria. Klassisen ja hellenistisen kauden kaupungista on löydetty muun muassa linnoitusmuuria, jossa on ollut 22 porttia, sekä teatteri ja neljä hautausmaata. Muurin pituus oli noin 3,4 kilometriä. Alepovoúnista on löydetty temppelin rauniot. Satama sijaitsi rannikolla heti kukkuloiden edustalla. Roomalaisella kaudella kaupunkiin rakennettiin paljon julkisia rakennuksia sekä hienoja yksityistaloja.[2][3][4][7][8]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Castrén, Paavo & Pietilä-Castrén, Leena: ”Kefallenia”, Antiikin käsikirja, s. 255. Helsinki: Otava, 2000. ISBN 951-1-12387-4.
  2. a b c A stroll down the historic eras of Kefalonia Discover Kefalonia Island. Viitattu 22.5.2017.
  3. a b c Αρχαιολογικός Χώρος Σάμης Terrabook. Viitattu 22.5.2017.
  4. a b c Ancient Acropolis Greeka.com. Viitattu 2.5.2017.
  5. Αρχαία Πάλη Palema.gr. Viitattu 22.5.2017.
  6. Dörpfeld, Wilhelm: Alt-Ithaka, ein Beitrag zur Homer-Frage. Studien und Ausgrabungen aus der insel Leukas-Ithaka. Unter Mitarbeit von Peter Goessler [u.a.] (Neudruck der Ausg. 1927. ed.). Osnabrück: Zeller, 1965.
  7. a b Αρχαίες οχυρώσεις στην Κεφαλονιά Κέντρο Μελετών Ιονίου. Viitattu 22.5.2017.
  8. Η αρχαία τετράπολις στην Κεφαλονιά και τα νομίσματά της Kefaloniamas.gr. Viitattu 22.5.2017.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]