Sakari Siitonen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Terho Sakari Siitonen (s. 13. syyskuuta 1926 Viipuri)[1] on suomalainen arkkitehti ja ikonimaalari, joka on toiminut Helsingin kaupunginarkkitehtina vuosina 1963–1989. Hän on suunnitellut useita kirkkoja, kappeleita ja rukoushuoneita, pääosin ortodoksisia.

Siitosen vanhemmat olivat taiteilija ja piirustuksenopettaja Kalle Siitonen ja Lyyli Toivonen. Siitonen kirjoitti ylioppilaaksi Vaasanrinteen yksityislyseosta vuonna 1945 ja valmistui arkkitehdiksi Teknillisestä korkeakoulusta 1951. Hän työskenteli arkkitehtina Olli ja Eija Saijonmaan arkkitehtitoimistossa vuosina 1949–1959 sekä Kulutusosuuskuntien Keskusliiton arkkitehtiosastolla vuosina 1959–1961 ja perusti oman arkkitehtitoimiston vuonna 1961. Siitonen oli Helsingin rakennusviraston apulaiskaupunginarkkitehtina vuosina 1962–1963 ja kaupunginarkkitehtina 1963–1989. Hän on toiminut myös Teknillisen korkeakoulun asemakaavaopin assistenttina 1952–1953 ja yleisen rakennussuunnittelun assistenttina 1952–1958.[1]

Vuoteen 2007 mennessä Siitonen oli suunnitellut yhteensä 15 kappelia ja tsasounaa. Hän kiinnostui tsasounien suunnittelusta vierailtuaan vuonna 1974 ensi kerran Valamon luostarissa, johon hän on suunnitellut useita rakennuksia. Ikonimaalauksen hän aloitti vuonna 1980 Helena Nikkasen oppilaana. Siitonen on myös veistänyt puusta reliefi-ikoneja ja ristejä.[2] Siitonen on ollut Helsingin ortodoksisen seurakunnan valtuuston jäsen vuosina 1988–1996.[1]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Helsingin 1939–44 siviiliuhrien hautamuistomerkki, yhdessä Tero Aaltosen kanssa, Helsinki, 1989.
Metsolan tsasouna, Lohja, 1995.

Siitonen on suunnitellut tai maalannut ikonostaasit muun muassa Sonkajärven tsasounaan (2004)[19] ja Lohjan ortodoksiseen kirkkoon[20].

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011. 2: M–Ö, s. 583. Tekniikan akateemisten liitto TEK, Helsinki 2012.
  2. a b Kirsi Rovio: ”Pyhän huoneen rakentaja”, Ortodoksinen seurakuntalehti Analogi 4/2007, s. 26. Viitattu 12.4.2023. Lehden verkkoversio (Junes.fi)
  3. Olli Seppälä: Taas kirkko tulossa myyntiin Kotimaa 17.1.2014. Viitattu 12.4.2023.
  4. Paloheinän kirkkoon avattiin hoitokoti Kirkko ja kaupunki 22.1.2016. Viitattu 12.4.2023.
  5. Haagan kortteleiden 29005 - 29008, tonttien 29009/1 - 4, kortteleiden 29012 - 29014 ym. alueiden (Isonnevan alue) asemakaavan muuttaminen (nro 11938) Helsingin kaupunki 23.4.2012. Viitattu 12.4.2023.
  6. a b Seinäjoen keskustan osayleiskaava-alueen rakennusinventointi 2019, s. 26, 28 Seinäjoen museot 2019. Viitattu 12.4.2023.
  7. Kati Ala-Renko: Kivipuron kuntoutuskoti puretaan vuoden loppuun mennessä Ruukintieltä Yle 17.11.2023. Viitattu 22.12.2023.
  8. Hämäläinen, Anja: Hyvän Paimenen kirkko Pakilassa laajeni ja uudistui. (Arkistoitu 29.4.2013) Projektiuutiset, 2003, nro 3. RPT Docu Oy. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 22.12.2023.
  9. Valamolainen tsasouna Skiittasaari. Viitattu 12.4.2023.
  10. Pyhän Nikolaoksen tsasouna, Valamo Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 12.4.2023.
  11. Helsingin 1939 - 44 siviiliuhrien hauta (Arkistoitu – Internet Archive) Helsingin kaupunki. Viitattu 12.4.2023.
  12. Kuhasalon luostarin muistomerkki Joensuun taidemuseo Onni. Viitattu 12.4.2023.
  13. Karjalan valistajien kirkko Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 12.4.2023.
  14. Metsolan tsasouna täyttää 20 vuotta Suomen ortodoksinen kirkko 10.5.2016. Viitattu 12.4.2023.
  15. Ari Tuhkanen: Harras ortodoksi rakensi pihalleen oman kirkon Yle 6.10.2009. Viitattu 12.4.2023.
  16. (kuva Jaakkiman Sanomista 4/2003) Makkerin blogi 3.6.2015. Viitattu 12.4.2023.
  17. Johannes Kastajan tsasouna Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 12.4.2023.
  18. Valamon uusi portti vihitään käyttöön tiistaina 2.10. ePressi 28.9.2018. Viitattu 12.4.2023.
  19. Jumalansynnyttäjän kuolonuneen nukkumisen tsasouna Suomen ortodoksinen kirkko. Viitattu 12.4.2023.
  20. Lohjan kirkko Helsingin ortodoksinen seurakunta. Viitattu 12.4.2023.