Ruunivoikko

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Ruunivoikko
Ruunivoikko newforestinponi
Ruunivoikko newforestinponi
Synonyymit ja lyhenteet
Vanhentuneet synonyymit: hallakko[1], vaaleanruunikko[1]
Lyhenne: rnvkko
Genotyyppi
Geeni: EE tai Ee ja AA tai Aa ja CCrC
Selitys: Ruunikko + heterotsygoottinen voikkogeeni
Fenotyyppi
Runko: Vaaleanruskea, mustaa karvaa jaloissa
Jouhet: Mustat
Iho: Tumma

Ruunivoikko on hevosen voikkogeenin haalistama ruunikkoväri. Ruunivoikko muistuttaa melko paljon ruunihallakkoa, mutta nämä värit aiheuttavat erilliset geenit. Ruunivoikon ja hallakon erottaa toisistaan muun muassa siten, että hallakolla on aina siima (joka tosin ruunivoikollakin saattaa joskus olla), kauttaaltaan hieman runkoa tummempi pää sekä yleensä selkeän kaksiväriset jouhet. Ruunivoikon peitinkarva on tavallisesti vaaleanruskea, mutta siinä on yleensä vivahdus keltaista, nokisella tummalla ruunivoikolla jopa vihertävänkeltaista. Ruunikoiden tapaan ruunivoikon jalat ovat etupolvesta ja kintereestä alaspäin mustat, samoin hevosen harja- ja häntäjouhet.

Samankaltaisia värejä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ruunivoikko voi olla vaikea erottaa esimerkiksi vaaleasta ruunikosta tai ruunihallakosta, nokisuuden tummentamat ruunivoikot myös tummista ruunikoista.

Old pony by the solent.jpg Vaalean ruunikon voi erottaa ruunivoikosta varmuudella vain hevosen suvun tai jälkeläisten tai geenitestin perusteella. Voikkogeeni on dominoiva, joten se ei voi kulkea piilossa: ainakin toisen eläimen vanhemmista on oltava voikko- tai valkovoikkovärinen. Toinen vanhemmista on kuitenkin saatettu tunnistaa väärin esimerkiksi ruunikoksi (mustan- ja ruunivoikot) tai vaaleanrautiaaksi (voikot).
Hairz.jpg Ruunihallakko on ruunivoikon tavoin rungostaan vaaleanruskea. Hallakkoväriin kuuluu aina siima, jonka puuttuminen sulkee hallakkovärimahdollisuuden pois. Hallakot ovat päästään ja jaloistaan tummempia kuin rungosta, kun taas ruunivoikolla pää on ruunikoille tyypillisiä mustia alueita lukuun ottamatta yleensä rungon värinen. Hallakon häntä ja harja ovat kaksiväriset, mutta piirre voi puuttua ohutjouhisilta (lähinnä lämminverisiltä) hallakoilta, ja ruunivoikonkin jouhet voivat kuloutua eli osin haalistua auringossa. Joissain tapauksissa siimaselkäinen ruunivoikko ja ruunihallakko erottuvat toisistaan vain geenitestin perusteella.

Buckskin-hevoset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tumma ruunivoikko connemaraponi.

Buckskin (kirjaimellisesti "kauriinnahka") on englanninkielinen nimi ruunivoikolle ja niinkutsuttu värirotu. Ennen voikko- ja hallakkovärien genetiikan ymmärryksen selkeytymistä buckskin-nimityksellä saatettiin viitata myös hallakkoväreihin, etenkin ruunivoikkoja joskus paljonkin muistuttaviin kellahtaviin ruunihallakoihin. Hevosten värijalostuksessa ei näistä syistä myöskään pitkään ollut mitään yhtenäistä käsitystä siitä, saiko tai pitikö buckskinilla olla siima tai miten tummat ja tasaisen väriset sen jouhien piti olla. Myös vaalea siimaselkäinen ruunikko saattoi tulla nimetyksi tämän väriseksi.

Yhdysvalloissa perustettu kansainvälinen buckskinhevosjärjestö International Buckskin Horse Association ottaa nykyisin rekisteriinsä - eriteltyinä - väriltään ruunivoikkoja tai hallakoita (hiirakko, ruunihallakko tai punahallakko) hevosia. Kyseessä onkin hiukan palominon tapainen "värirotu", joka perustui alun perin siihen ajatukseen että ruunivoikot ja hallakot hevoset ovat värinsä ohella perineet esivanhemmiltaan erityisominaisuuksia, kuten sitkeyttä ja kestävät kaviot[2].

Buckskin-rekisteriin pääsevältä hevoselta vaaditaan värin lisäksi yli 142 sentin säkäkorkeus. Se ei saa olla kirjava tai tiikerinkirjava eikä myöskään kimo tai päistärikkö. Päärekisteriin (permanent registration) pääsevältä hevoselta edellytetään myös joko päärekisterissä olevat molemmat vanhemmat tai tietty määrä jälkeläisiä (oriilta 12, tammalta 3) jotka oikeanlaisen värinsä ansiosta ovat päässeet oheisrekisteriin (appendix). Varsat siirtyvät oheisrekisteristä yksivuotiaina joko suoraan päärekisteriin, jos varsan molemmat vanhemmat jo ovat siinä, tai esirekisteriin (tentative registration) josta ne jälkeläisnäyttöjen perusteella voivat päästä päärekisteriin. Ruunat pääsevät kuitenkin suoraan päärekisteriin, koska niitä ei voida käyttää jalostukseen.[3]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Viitanen, Johanna: Luonnon värejä". Villivarsa, 1995, s. 38.
  2. http://www.ansi.okstate.edu/breeds/horses/buckskin/index.htm
  3. http://www.ibha.net/

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]