Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu
Osa Kustaa III:n sotaa
Johan Tietrich Schoultz, Bataljen vid Svensksund den 24 Augusti 1789
Johan Tietrich Schoultz, Bataljen vid Svensksund den 24 Augusti 1789
Päivämäärä:

24.25. elokuuta 1789

Paikka:

Ruotsinsalmi, Suomi

Lopputulos:

Venäjän voitto

Osapuolet

 Ruotsi

 Venäjän keisarikunta

Komentajat

Ruotsi Carl August Ehrensvärd
Ruotsi Carl Olof Cronstedt

Venäjä amiraali Karl Henrik Nikolaus Otto, Nassau-Siegenin prinssi

Tappiot

20 alusta
1 500 sotilasta

4 alusta
169 sotilasta

Ruotsinsalmen ensimmäinen meritaistelu käytiin elokuussa 1789 nykyisen Kotkan edustalla Ruotsin ja Venäjän laivastojen välillä osana Kustaa III:n sotaa.

Ruotsin saaristolaivasto kärsi taistelussa 24. elokuuta 1789 kovan tappion ja menetti parikymmentä alusta, muun muassa lippulaivan, kruununparkki Amphionin sekä 1 500 sotilasta.[1] Venäjän tappiot olivat 169 kaatunutta tai kadonnutta, tuhoutunut tykkivene sekä kaksi tuhoutunutta ja yksi pahasti vaurioitunut barkassi. Lisäksi ruotsalaiset kaappasivat Mussalon länsipuolella huoltolotja HOBAЁn ja sen lastina olleet 820 puutaa ruisjauhoja.lähde?

Kartta tapahtumapaikoista. Sinisellä Ruotsin joukot ja niiden perääntymisreitti, punaisella venäläiset joukot, niiden eteneminen koillisesta ja Ballen joukkojen isku ruotsalaisten selustaan.

Ruotsin saaristolaivastoa johti yliamiraali Carl August Ehrensvärd. Venäjän joukot oli jaettu kahteen eskaaderiin: pääjoukkojen johdossa oli Nassau-Siegenin prinssi amiraali Karl Henrik Nikolaus Otto, mutta Haapasaaren kautta tuli 20 alusta kenraali Ivan Ballen johdolla.[2]

Taistelu alkoi Ruotsin yllätyshyökkäyksellä Kuutsalon ja Seiskarin kapeikon suunnalta. Sen tarkoituksena oli pakottaa vihollinen Sunilan salakareja vilisevälle merialueelle. Nopeasti epäedullisiksi muuttuneet tuuliolosuhteet sekä epäselvyydet viestiliikenteessä johtivat pian katastrofiin. Pääosin Närpiöstä ja Korsnäsistä värvätyt hylkeenpyytäjät ja traaninikkarit pakenivat oikealta sivustalta laivakunnittain aina Loviisaan asti heti vihollisen nähtyään. Tätä pidetään merkittävimpänä yksittäisenä syynä ankaraan tappioon. Muita syitä etsittäessä tuotakoon esiin, että ruotsalaisten ruuti oli kostunut poikkeuksellisen sateisen kesän seurauksena ja sen pontevuus oli ehkä vain 60 % taulukkoarvoihin verrattuna. Näin ollen Venäjän laivasto pystyi 12-naulaisilla tykeillä samoihin suorituksiin kuin ruotsalaiset 18-naulaisilla.lähde?

Taistelua seuranneena talvena Ruotsi vahvisti kuumeisesti laivastoaan. Niinpä kesällä 1790 se pystyi Ruotsinsalmen toisessa meritaistelussa huomattavasti parempaan tulokseen.

Ruotsinsalmen ensimmäisen meritaistelun vuosipäivä on Venäjän laivaston vuosipäivä. Ruotsin ja Suomen merivoimien vuosipäivä on puolestaan Ruotsinsalmen toisen meritaistelun vuosipäivä.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Sodan loppuvaiheet Vedenalainen kulttuuriperintö. 2015. Museovirasto. Viitattu 30.8.2017.
  2. ”Svensksund”, Nordisk Familjebok, s. 1108. Nordisk familjebok, 1904-1926. Runeberg-palvelu (viitattu 30.8.2017). (ruotsiksi)
  3. Ruotsi ja Venäjä iskivät yhteen Kotkan edustalla vuonna 1790 Elävä Arkisto. 2015. Yle. Viitattu 30.8.2017.
Tämä historiaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.