Rongankatu

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rongankatua kesällä 2008. Näkymä Postikadun risteyksestä kohti länttä.

Rongankatu on noin puoli kilometriä pitkä puistokatu, joka sijaitsee Tampereen keskustassa, Kyttälän pohjoisosassa.[1][2][3] Kadun itäpäässä on ratapihan alittava kevyen liikenteen tunneli.[4] Lännessä katu rajautuu Koskipuistoon, jonka kohdalla se kaartuu luoteeseen ja yhdistyy Satakunnankatuun.[5] Rongankadun muita poikkikatuja ovat Pellavatehtaankatu, Aleksanterinkatu, Tuomiokirkonkatu, Rautatienkatu ja Postikatu.[1]

Rongankadun kautta kulkee yksi Tampereen tärkeimmistä itä-länsisuuntaisista pyöräilyreiteistä.[6]

Rongankadun ja Satakunnankadun kulmauksessa sijaitseva Hotelli Tammer on osa Tammerkosken valtakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[7]

Kadun historia ja nimi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rongankadun nimi kertoo kadun historiasta: se on rakennettu Ronganoja-nimisen, Tammerkoskeen laskeneen luonnonojan päälle. Vaakasuora katuosuus perustuu F. L. Caloniuksen laatimaan ruutuasemakaavaan, joka tuli voimaan vuonna 1886. Kaartuva länsiosa on kaavoitettu vuosikymmeniä myöhemmin; se pohjautuu Lars Sonckin suunnittelemaan jugendtyyliseen kaavaan (1908).[8][9][10]

Rongankadusta käytettiin varhaisissa suunnitelmissa nimiä Puutarhakatu ja Puutarhankatu. Se oli tarkoitettu jatkeeksi kosken länsipuolella sijaitsevalle Puutarhakadulle. Rongankatu tuli kadun viralliseksi nimeksi vuonna 1897.[9][11][12]

Rongankadulla oli alun perin Hämeenkadun kaltaiset, jalkakäytäviä reunustavat puuistutukset. Ojan päälle tehty kadun pohja ei kuitenkaan kestänyt autoliikenteen kuormitusta, minkä vuoksi koko katu uudistettiin perusteellisesti 1950-luvulla. Tämän remontin yhteydessä eteläisen ja pohjoisen ajoradan väliin tehtiin laaja pysäköintialue, jonka reunoille jalkakäytävien puut siirrettiin.[9]

Rongan tornit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Osoitteessa Rongankatu 5–7 sijaitsee vuodelta 1961 peräisin oleva Rongan tornit -niminen rakennuskokonaisuus, joka on Arkkitehtitoimisto Vahtera & Heinon suunnittelema. Se koostuu kahdesta 11-kerroksisesta asuinkerrostalosta ja niitä yhdistävästä matalasta liikesiivestä. Rongan tornien ulkoasu on pelkistetty, ja kohde edustaa tyylipuhdasta 1960-luvun arkkitehtuuria. Pirkanmaan maakuntakaavassa tornit on määritelty osaksi Juhannuskylän maakunnallisesti merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.[13][14][15]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Tampereen ajantasa-asemakaava avoindata.fi. 15.6.2020. Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 17.9.2020.
  2. Seppänen, Jouko: Paikan alkuperä: Paikan alkuperän merkityksestä ja sen huomioimisen mahdollisuuksista maankäytön suunnittelussa Tampere: Tampereen kaupunki. Viitattu 17.9.2020.
  3. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012 (PDF) s. 60. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 17.9.2020.
  4. Tampereen rautatieasemalle uusi Rongankadun alikäytävä 28.5.2012. Helsinki: VR-Yhtymä. Viitattu 17.9.2020.
  5. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 1: Arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt (PDF) kortti 3: Keskustorin ja Koskipuiston kaupunkimaisema. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 17.9.2020.
  6. Tampere–Pirkkala-pyöräilykartta 2020 (PDF) Tampere: Tampereen kaupunki, 2020. Viitattu 17.9.2020.
  7. Tammerkosken teollisuusmaisema Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt RKY. Helsinki: Museovirasto, 2009. Viitattu 17.9.2020.
  8. Louhivaara, Maija: Tampereen kadunnimet, s. 80, 84. Tampere: Tampereen museot, 1999. ISBN 951-609-105-9.
  9. a b c Helenius, Kyllikki: Rongankadun uusi asemakaava vuonna 1954. Tammerkoski, 2008, nro 5, s. 9.
  10. Helen, Olli & Seppänen, Jouko: Tampere kartalla, s. 106–107. Tampere: Tampere-Seura, 2015. ISBN 978-952-5558-23-4.
  11. Louhivaara 1999, s. 21, 84.
  12. Helen & Seppänen 2015, s. 91.
  13. Tampereen keskustan rakennettu kulttuuriympäristö 2012, liite 2: Modernin rakennuskulttuurin kohteet (PDF) kortti 12: As. Oy Rongan tornit. Tampere: Tampereen kaupunki & A-Insinöörit Suunnittelu Oy, 2012. Viitattu 17.9.2020.
  14. Pirkanmaan maakunnallisesti arvokkaat rakennetut kulttuuriympäristöt 2016 (PDF) s. 158–159. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2016. Viitattu 17.9.2020.
  15. Pirkanmaan maakuntakaava 2040, kaavaselostuksen liite 2: Liitekartat (PDF) s. 29–31. Tampere: Pirkanmaan liitto, 2017. Viitattu 17.9.2020.