Robert Fico

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Robert Fico
Robert Fico crop.jpg
Slovakian pääministeri
4. heinäkuuta 20068. heinäkuuta 2010
Presidentti Ivan Gašparovič
Edeltäjä Mikuláš Dzurinda
Seuraaja Iveta Radičová
4. huhtikuuta 2012
Presidentti Ivan Gašparovič
Edeltäjä Iveta Radičová
Tiedot
Syntynyt 15. syyskuuta 1964 (ikä 51)
Topoľčianky, Slovakia
Puolue SMER – sociálna demokracia

Robert Fico (s. 15. syyskuuta 1964 Topoľčianky, Slovakia)[1] on slovakialainen poliitikko. Hän on toiminut maansa pääministerinä 4. heinäkuuta 2006 – 8. heinäkuuta 2010 ja uudelleen 4. huhtikuuta 2012 alkaen.

Fico edustaa sosiaalidemokraattista puoluetta. Hän on ollut parlamentin jäsen vuodesta 1992.

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Fico opiskeli vuosina 1982–1986 oikeustiedettä Bratislavan Comenius-yliopistossa.[1] Hän työskenteli 1986–1995 oikeusministeriön rikoslain asiantuntijana. Kommunistipuolueeseen hän liittyi vuonna 1987.

Vuosina 1994–2000 Fico edusti Slovakiaa Euroopan ihmisoikeustuomioistuimessa.[1] Hän on ollut parlamentin jäsen vuodesta 1992,[1] alun perin demokraattisen vasemmiston puolueessa (SDĽ; ent. kommunistipuolue), josta hän lähti vuonna 1999 perustamaan uutta SMER-puoluetta (SMER – sociálna demokracia; Suunta – sosiaalidemokratia, alun perin SMER (tretia cesta); Suunta (kolmas tie)). SDĽ päätti 1.1.2005 yhdistyä SMERiin.

SMER voitti vuoden 2006 parlamenttivaalit saaden 29,1 % äänistä ja 50 paikkaa 150:stä. SMER muodosti hallituksen Vladimír Mečiarin HZDS:n ja Ján Slotan SNS:n kanssa. Mečiaria pidettiin autoritaarisena hänen pääministerikaudellaan 1994–1998, kun taas SNS on nationalistinen ja ulkomaalaisvastainen. Euroopan sosialidemokraattinen puolue jäädytti sen johdosta SMERin jäsenyydestään.

Fico ilmoitti Slovakian vetävän joukkonsa Irakista helmikuussa 2007.[2] Fico tuomitsi Kosovon yksipuolisen itsenäiseksi julistautumisen ja vertasi sitä Münchenin sopimukseen, jolla länsivallat sallivat natsi-Saksan liittää itseensä Tšekkoslovakian saksalaisalueet 1938. Ficon kantaa tukivat kaikki parlamenttipuolueet, lukuun ottamatta unkarilaisvähemmistön SMK:ta.[3][4]

Ficon hallitus ajoi läpi ETYJ:in moittiman kiistellyn lain, joka uudisti vuoden 1966 lehdistölainsäädäntöä. Sen vastineeksi kuusi maan suurinta lehteä ilmestyi 27. marraskuuta 2008 jättäen etusivunsa tyhjiksi.[5] Lain mukaan epäoikeudenmukaisesti mediassa kohdelluilla on oikeus vastata ja vaatia korjausta. Kriitikkojen mielestä laki rajoittaa sananvapautta.[6]

Kesäkuun 2010 vaaleissa SMER sai noin 35 % äänistä ja 62 parlamenttipaikkaa. Sen kanssa hallituksessa olleet nationalistipuolueet sen sijaan menettivät asemiaan, HZDS putosi kokonaan parlamentista ja SNS ylitti vaivoin äänikynnyksen. Kaikkiaan parlamentissa enemmistön saanut neljän puolueen keskustaoikeistolainen liittouma ilmoitti, ettei suostu yhteistyöhön Ficon kanssa, vaikka presidentti Gašparovič nimittikin hänet aluksi muodostamaan uuden hallituksen.[7][8]

Iveta Radičován johtama keskustaoikeistolainen hallitus kaatui lokakuussa 2011 hävittyään parlamentin luottamusäänestyksen ja maaliskuussa 2012 järjestettiin ennenaikaiset parlamenttivaalit. Ficon johtama SMER sai selvän vaalivoiton, 44,4 % äänistä ja 83 parlamenttipaikkaa. Kyseessä oli ensimmäinen kerta Slovakian vuonna 1993 tapahtuneen itsenäistymisen jälkeen, kun yksittäinen puolue sai yli puolet parlamenttipaikoista ja kykeni näin muodostamaan hallituksen ilman koalitiokumppaneita. Ficon hallitus aloitti toimintansa kolme ja puoli viikkoa vaalien jälkeen.[9][10]

Vuonna 2014 Fico pyrki maansa presidentiksi. Hän sai vaalien ensimmäisellä kierroksella eniten ääniä kaikista ehdokkaista, mutta hävisi toisella kierroksella puolueisiin sitoutumattomalle Andrej Kiskalle. Kiska sai äänistä noin 59,4 %, Fico 40,6 %.[11]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Robert Fico: Curriculum Vitae Government Office of the Slovak Republic. Viitattu 6.3.2016. (englanniksi)
  2. Slovakia names Iraq pullout date BBC. Viitattu 30.1.2007.
  3. Slovakia ardent in opposing Kosovo independence bbj.hu. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  4. Slovaks divided on Kosovo Slovak Spectaror. Viitattu 10.8.2008. (englanniksi)
  5. Six leading dailies bring out issues with blank front pages in protest against proposed press law reform RSF.
  6. Controversial Press Bill Radio Slovakia International. [vanhentunut linkki]
  7. Valta vaihtui Slovakiassa 13.6.2010. Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2014.
  8. Slovaquie: Robert Fico chargé de former un nouveau gouvernement 14.6.2010. RFI. Viitattu 30.3.2014. (ranskaksi)
  9. Kulish, Nicholas: Leftist Party Wins in Slovakia Parliamentary Election 11.3.2012. The New York Times. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  10. Slovak president swears in new government 4.4.2012. Boston.com. Viitattu 30.3.2014. (englanniksi)
  11. Slovakian pääministeri hävisi presidentinvaalit 30.3.2014. Yle Uutiset. Viitattu 30.3.2014.