Ritva Koistinen-Armfelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ritva Koistinen-Armfelt (s. 1956 Eno[1]) on suomalainen kantelemuusikko. Hänet kutsuttiin vuonna 1987 perustamaan Sibelus-akatemian solistista kanteleensoiton opetusohjelmaa[2]. Hän on vuodesta 1995 lähtien, jolloin kantelemusiikin lehtoraatti perustettiin, toiminut Sibelius-akatemian kantelemusiikin lehtorina[3]. Vuonna 2016 hän väitteli tohtoriksi Sibelius-akatemiasta[4][5][6]. Ritva Koistinen-Armfeltin isä on kanteleenrakentaja Otto Koistinen[2][7]. Koistinen Kanteleen perustaja ja toimitusjohtaja Hannu Koistinen on Ritva Koistinen-Armfeltin veli.

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvulla Ritva Koistinen teki yhteisiä kansanlaulukonsertteja Raita Karpon kanssa[1]. Yhdessä tehty musiikki on päätynyt myös äänilevyille, joita on mainittu alla kohdassa levytyksiä.

Ritva Koistinen-Armfelt on tehnyt yhteistyötä Kronos-kvartetin kanssa ja esiintynyt heidän järjestämässä konserttisarjassaan New Yorkin Carnegie Hall -salissa vuonna 2010[8][9]. Yhteistyö Kronos-kvartetin kanssa on jatkunut vuonna 2016 San Franciscossa pidetyn konsertin muodossa[10][9].

Nykysäveltäjistä esimerkiksi Karin Rehnqvist on tehnyt yhteistyötä Ritva Koistinen-Armfeltin kanssa. He tapasivat vuonna 2002 Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalilla[9]. Ritva Koistinen soitti Karin Rehnqvistin säveltämää musiikkia Torontossa tammikuussa 2007[11]. Tästä yhteistyöstä on poikinut mm. sävellys All those strings!, joka kantaesitettiin Tukholman konserttitalossa 9.5.2014[12].

Ritva Koistinen on esittänyt myös Pekka Jalkasen[11][13] ja Carl Armfeltin[14] musiikkia.

Väitöstyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritva Koistinen-Armfeltin väitöstyö[5][15] käsittelee kosketusta kanteleensoiton keskeisenä ilmiönä ja kehollisuutta kosketuksen taitoon liittyvänä tekijänä[6]. Kirjan lisäksi väitöstyöhön sisältyy verkkosivusto Moniaistinen liikkeellisyys kanteleen soittotekniikoissa[16]. Väitöstyöhön sisältyi myös Sibelius-akatemian DocMus-sarjassa 25.9.2008 pidetty konsertti, jossa Ritva Koistinen esitti Arvo Pärtin, Lauri Jõelehden, Miklos Marosin, Pekka Jalkasen ja Timo Ruottisen musiikkia[17][18].

Oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-akatemiassa Ritva Koistinen-Armfeltin oppilaina kanteleensoitossa ovat olleet ainakin Eva Alkula[19] , Elisa Kerola[20], Kristi Mühling[21], Juulia Pölönen[22] ja Jenny Vartiainen[23].

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritva Koistinen on tehnyt kolme soololevyä.

  • New Finnish Kantele; Ritva Koistinen; Fazer Music; 1993[24]
  • Tradition of Kantele, Finlandia records 3984-22113-2, 1998[25]
  • From the eastern lands; Ritva Koistinen; Finlandia Records 3984 23074, 1998[26]
  • Hiljaisin hetkin; Ritva Koistinen; Rainmaker Music; 2007[27]
  • Herra mulle suoja oot, Sanansaattajat sansac 902[28]

Näiden lisäksi Ritva Koistinen on soittanut konserttikanteletta mm. seuraavilla levyillä.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Arja Kangasniemi: Laulusta syntyi kanteleensoittaja kantele.net. 30.11.2017. Viitattu 8.8.2017.
  2. a b Väinämöisen kanteleita täällä tehdään uusia Suomen kulttuurirahasto. Viitattu 8.8.2017.
  3. Juulia Pölönen: Kantele kamarimusiikissa ethesis.siba.fi. Viitattu 8.8.2017.
  4. Sibelius-Akatemiassa valmistuneet tohtorintutkinnot Taideyliopisto. Viitattu 8.8.2017.
  5. a b Ritva Koistinen-Armfelt: Kehollisuus ja kosketus kanteleensoitossa / EST 27. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016. ISBN 978-952-329-008-2.
  6. a b Elina Salin: “Soi, kannel kaunis, soi!” Rondo. 30.5.2016. Viitattu 8.8.2017.
  7. 90-vuotias Otto Koistinen: Ilman kannelta minä en tässä olisi karjalainen.fi. 7.8.2015. Viitattu 8.8.2017.
  8. Ritva Koistinen ja Kronos-kvartetti yhteistyössä kantele.net. 8.6.2011. Viitattu 8.8.2017.
  9. a b c Mari Koppinen: Kantele soi kohta Kronos Quartetin rinnalla Helsingin Sanomat. 20.10.2015. Viitattu 8.8.2017.
  10. Concert Info Kronos Quartet. Viitattu 8.8.2017.
  11. a b Kantele kaikuu Torontossa 18.1.2007. Suomen suurlähetystö, Ottawa. Viitattu 8.8.2017.
  12. Karin Rehnqvist: All those strings! karin-rehnqvist.se. Viitattu 8.8.2017.
  13. Lauri Otonkoski: Huumorin tuolla puolen Helsingin Sanomat. 18.4.2012. Viitattu 8.8.2017.
  14. Shimmering Steps Music Finland. Viitattu 8.8.2017.
  15. Tohtorintutkinnon tuloksena syntyi verkkosivusto kanteleensoiton tekniikoista 23.5.2016. Taideyliopisto. Viitattu 8.8.2017.
  16. Ritva Koistinen-Armfelt: Moniaistinen liikkeellisyys kanteleen soittotekniikoissa Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Viitattu 8.8.2017.
  17. Kosketuksen taito ja taide last.fm. Viitattu 8.8.2017.
  18. Sibelius-akatemian DocMus-konserttisarja, konsertti 25.9.2008 klo 19, Pitskun kulttuurikirkko
  19. Eva Alkula: Eva Alkula, biografia evaalkula.com. Viitattu 8.8.2017.
  20. Taiteilijaesittely Pielinen Soi. Viitattu 9.8.2017.
  21. Kristi Mühling: CV & Contact kristimyhling.com. Viitattu 9.8.2017.
  22. Laila Kangas: Kanteleensoittaja Juulia Pölönen: "Soittamisen jäädessä ensimmäistä kertaa tauolle totesin, että elämästä puuttuu jotain hyvin olennaista." 28.9.2016. Yleisradio. Viitattu 8.8.2017.
  23. Jenny Vartiainen: räiskyvän iloinen kanteletaiteilija säveltää runoja kantele.net. 23.2.2011. Viitattu 8.8.2017.
  24. Lumme-kirjastot
  25. [1]
  26. Äänitearkisto
  27. Sacrum.fi
  28. ÄÄnitearkisto