Ritva Koistinen-Armfelt

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Ritva Koistinen-Armfelt (s. 1956 Eno[1]) on suomalainen kantelemuusikko. Hänet kutsuttiin vuonna 1987 perustamaan Sibelius-Akatemian solistista kanteleensoiton opetusohjelmaa[2]. Hän on vuodesta 1995 lähtien, jolloin kantelemusiikin lehtoraatti perustettiin, toiminut Sibelius-Akatemian kantelemusiikin lehtorina ja siirtyi eläkkeelle vuonna 2021[3]. Vuonna 2016 hän väitteli tohtoriksi Sibelius-Akatemiasta[4][5][6].

Ritva Koistinen-Armfeltin isä on kanteleenrakentaja Otto Koistinen[2][7]. Koistinen Kanteleen perustaja ja toimitusjohtaja Hannu Koistinen on Ritva Koistinen-Armfeltin veli.

Koistinen-Armfeltille myönnettiin ylimääräinen taiteilijaeläke vuoden 2022 alusta alkaen[8].

Projekteja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

1970-luvun lopulta 1990-luvulle Ritva Koistinen teki yhteisiä kansanlaulukonsertteja Raita Karpon kanssa[1]. Yhdessä tehty musiikki on päätynyt myös äänilevyille.

Ritva Koistinen-Armfelt on tehnyt yhteistyötä Kronos-kvartetin kanssa ja esiintynyt heidän järjestämässään konserttisarjassa New Yorkin Carnegie Hall -salissa vuonna 2010[9][10]. Yhteistyö Kronos-kvartetin kanssa jatkui vuosina 2013–2016 muun muassa San Franciscossa pidetyn konsertin muodossa[11][10].

Nykysäveltäjistä esimerkiksi Karin Rehnqvist on tehnyt yhteistyötä Ritva Koistinen-Armfeltin kanssa. He tapasivat vuonna 1994 Kööpenhaminassa Pohjoismaisilla musiikkipäivillä. 2002 Viitasaaren Musiikin Aika -festivaalilla[10] Ritva Koistinen kantaesitti Karin Rehnqvistin teoksen Interludes. Koistinen esitti teoksen myös Torontossa tammikuussa 2007[12]. Tästä yhteistyöstä on poikinut muun muassa sävellys All those strings! kanteleelle ja jousikvaretille, joka kantaesitettiin Tukholman konserttitalossa 9. toukokuuta 2014[13].

Ritva Koistinen on kantaesittänyt myös muun muassa Pekka Jalkasen[12][14] ja Carl Armfeltin[15] teoksia.

Väitöstyö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritva Koistinen-Armfeltin väitöstyö[5][16] käsittelee kosketusta kanteleensoiton keskeisenä ilmiönä ja kehollisuutta kosketuksen taitoon liittyvänä tekijänä[6]. Kirjan lisäksi väitöstyöhön sisältyy verkkosivusto Moniaistinen liikkeellisyys kanteleen soittotekniikoissa[17]. Väitöstyöhön sisältyi myös Sibelius-Akatemian DocMus-sarjassa 25. syyskuuta 2008 pidetty konsertti, jossa Ritva Koistinen esitti Arvo Pärtin, Lauri Jõelehden, Miklos Marosin, Pekka Jalkasen ja Timo Ruottisen musiikkia[18][19].

Oppilaita[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sibelius-Akatemiassa Ritva Koistinen-Armfeltin oppilaina kanteleensoitossa ovat olleet ainakin Eva Alkula[20] , Elisa Kerola[21], Kristi Mühling[22], Juulia Pölönen[23] ja Jenny Vartiainen[24].

Levytyksiä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ritva Koistinen on tehnyt kolme soololevyä.

  • New Finnish Kantele; Ritva Koistinen; Fazer Music; 1993[25]
  • Tradition of Kantele, Finlandia Records 3984-22113-2, 1998[26]
  • From the eastern lands; Ritva Koistinen; Finlandia Records 3984 23074, 1998[27]
  • Hiljaisin hetkin; Ritva Koistinen; Rainmaker Music; 2007[28]
  • Herra mulle suoja oot, Sanansaattajat sansac 902[29]

Näiden lisäksi Ritva Koistinen on soittanut konserttikanteletta muun muassa seuraavilla levyillä.

  • Sydämeeni joulun teen, Vesa-Matti Loiri; Warner Music Finland; 1998
  • Mieleni minun tekevi : Karjalaisia kansanlauluja kanteleen säestyksellä; Sovittanut Paul Salminen, Ritva Koistinen; Vorna; 1985
  • Kurkijoen lauluja; Marja Mattlar (laulu) Raimo Roiha (piano), Ritva Koistinen (kantele); Kurkijoki-seura; 1978
  • Sonata for kantele : New compositions; Martti Pokela (säveltäjä); Finlandia Records; 1995
  • Savilintu; Raita Karpo; Ristin Voitto; 1991
  • Meet the composer; Pehr Henrik Nordgren (säveltäjä); Finlandia Records; 1999
  • Joulu; Raita Karpo; Finngospel; 1988
  • Sound of Koli : Finnish kantele music landscapes; - ; Koistinen Kantele; 2011
  • Täällä Pohjantähden alla : Finnish folksongs; Raita Karpo; Polarvox; 1981
  • Laps' olen Karjalan; Raita Karpo, Viipurilaisen osakunnan laulajat; PSO; 1977
  • Kantelesatoa: Contemporary kantele; - ; IMU - Inkoon Musiikki; 2007
  • Finlandia. 2 : Finnish music; - ; Fazer Music; 1987
  • Finlandia. 10 : A festival of Finnish kantele music; - ; Finlandia Records; 2002
  • Kansanmusiikkia ennen ja nyt; - ; Warner Music Finland; 1999
  • The tradition of Kantele. Vol. 3 : The new era; - ; Warner Music Finland; 1998
  • Estonian experience; - ; Finlandia Records, 1995
  • Kauneimmat suomalaiset kansanlaulut; - ; Valitut Palat; 1983

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ↑ a b Arja Kangasniemi: Laulusta syntyi kanteleensoittaja kantele.net. 30.11.2017. Viitattu 8.8.2017.
  2. ↑ a b Väinämöisen kanteleita täällä tehdään uusia Suomen kulttuurirahasto. Viitattu 8.8.2017.
  3. ↑ Juulia Pölönen: Kantele kamarimusiikissa ethesis.siba.fi. Viitattu 8.8.2017.
  4. ↑ Sibelius-Akatemiassa valmistuneet tohtorintutkinnot Taideyliopisto. Viitattu 8.8.2017.
  5. ↑ a b Ritva Koistinen-Armfelt: Kehollisuus ja kosketus kanteleensoitossa / EST 27. Taideyliopiston Sibelius-Akatemia, 2016. ISBN 978-952-329-008-2.
  6. ↑ a b Elina Salin: “Soi, kannel kaunis, soi!” Rondo. 30.5.2016. Viitattu 8.8.2017.
  7. ↑ 90-vuotias Otto Koistinen: Ilman kannelta minä en tässä olisi karjalainen.fi. 7.8.2015. Viitattu 8.8.2017.
  8. ↑ Taiteilijaeläke 63 taiteilijalle Taiteen edistämiskeskus Taike. 4.3.2022. Viitattu 5.3.2022.
  9. ↑ Ritva Koistinen ja Kronos-kvartetti yhteistyössä kantele.net. 8.6.2011. Viitattu 8.8.2017.
  10. ↑ a b c Mari Koppinen: Kantele soi kohta Kronos Quartetin rinnalla Helsingin Sanomat. 20.10.2015. Viitattu 8.8.2017.
  11. ↑ Concert Info Kronos Quartet. Viitattu 8.8.2017.
  12. ↑ a b Kantele kaikuu Torontossa 18.1.2007. Suomen suurlähetystö, Ottawa. Viitattu 8.8.2017.
  13. ↑ Karin Rehnqvist: All those strings! karin-rehnqvist.se. Viitattu 8.8.2017.
  14. ↑ Lauri Otonkoski: Huumorin tuolla puolen Helsingin Sanomat. 18.4.2012. Viitattu 8.8.2017.
  15. ↑ Shimmering Steps Music Finland. Viitattu 8.8.2017.
  16. ↑ Tohtorintutkinnon tuloksena syntyi verkkosivusto kanteleensoiton tekniikoista 23.5.2016. Taideyliopisto. Viitattu 8.8.2017.
  17. ↑ Ritva Koistinen-Armfelt: Moniaistinen liikkeellisyys kanteleen soittotekniikoissa Taideyliopiston Sibelius-Akatemia. Viitattu 8.8.2017.
  18. ↑ Kosketuksen taito ja taide last.fm. Viitattu 8.8.2017.
  19. ↑ Sibelius-akatemian DocMus-konserttisarja, konsertti 25.9.2008 klo 19, Pitskun kulttuurikirkko
  20. ↑ Eva Alkula: Eva Alkula, biografia evaalkula.com. Viitattu 8.8.2017.
  21. ↑ Taiteilijaesittely Pielinen Soi. Viitattu 9.8.2017.
  22. ↑ Kristi Mühling: CV & Contact kristimyhling.com. Viitattu 9.8.2017.
  23. ↑ Laila Kangas: Kanteleensoittaja Juulia Pölönen: "Soittamisen jäädessä ensimmäistä kertaa tauolle totesin, että elämästä puuttuu jotain hyvin olennaista." 28.9.2016. Yleisradio. Viitattu 8.8.2017.
  24. ↑ Jenny Vartiainen: räiskyvän iloinen kanteletaiteilija säveltää runoja kantele.net. 23.2.2011. Viitattu 8.8.2017.
  25. ↑ Lumme-kirjastot
  26. ↑ [1]
  27. ↑ Äänitearkisto
  28. ↑ Sacrum.fi
  29. ↑ ÄÄnitearkisto
Auktoriteettitunnisteet: Taiteenala Muokkaa Wikidatassa
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ritva_Koistinen-Armfelt&oldid=22117948”