Paul Salminen

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paul Salminen.

Paul Benjamin Salminen (11. lokakuuta 1887 Pietari22. joulukuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kanneltaja ja kanteleensoiton edistäjä.[1] Hän työskenteli myös pasuunansoittajana muun muassa Pietarin hoviorkesterissa, sittemmin Radio-orkesterissa ja Helsingin kaupunginorkesterissa.

Salmisen isä oli inkeriläinen ja äiti suomalainen. Hän asui Venäjällä vuoteen 1919 saakka. Suomessa hän toimi Sivistysjärjestöjen kansankonservatorion kanteleensoiton opettajana 1923–1949 ja suunnitteli niin sanotun suurkanteleen. Hän julkaisi myös noin 150 kantelesovitusta,[2] joista tunnetuin on Konevitsan kirkonkellot.[3]

Julkaisuja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Kantelekoulu (1949)
  • Kantelekirja (1955)

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Otavan Iso Musiikkitietosanakirja 5, s. 121. Helsinki 1979. ISBN 951-1-05295-0
  2. Otavan Iso tietosanakirja, osa 7, palsta 983. Otava 1966.
  3. Konevitsan kirkonkellot fono.fi. Viitattu 6.7.2020.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Annikki Smolander-Hauvonen: Paul Salminen – suomalaisen konserttikanteleen ja soittotekniikan kehittäjä, Sibelius-Akatemia, 1998

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]