Risto Santti
| Risto Santti | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Koko nimi | Risto Seppo Sakari Santti |
| Syntynyt | 14. helmikuuta 1942 Akaa |
| Kuollut | 29. huhtikuuta 2021 (79 vuotta) Turku |
| Kansalaisuus | Suomen |
| Koulutus ja ura | |
| Tutkinnot | Turun yliopisto |
| Instituutti | Turun yliopisto |
| Tutkimusalue | Lääketiede |
Risto Seppo Sakari Santti (14. helmikuuta 1942 Akaa[1] – 29. huhtikuuta 2021 Turku[2]) oli Turun yliopiston anatomian professori.[2]
Santti valmistui Turun yliopistosta lääkäriksi 1967 ja väitteli samassa paikassa lääketieteen ja kirurgian tohtoriksi 1967. Hänen väitöskirjansa aihe oli Marsun maksan kynureninformamidaasi. Santti opiskeli Yhdysvalloissa Harvard Medical Schoolissa 1969–1970 ja toimi vierailevana tutkijana Pohjois-Carolinassa sijaitsevassa National Institute of Environmental Health Sciencesissa 1987–1988. Ensimmäinen vierailun aikana vallinnut yhteiskunnallinen kuohunta teki Santista sosiaalista vastuuntuntoa kannattavan ihmisen koko eliniäkseen. Vierailut myös suuntasivat hänen tutkimustyötään ajankohtaisiin solubiologian kysymyksiin.[1][2]
Turun yliopisto oli Santin työpaikka yli 30 vuoden ajan. Hän työskenteli anatomian apulaisprofessorina 1975–1998 ja anatomian professorina 1998–2006. Lisäksi hän oli lääketieteellisen tiedekunnan varadekaani 1996–1998 ja biolääketieteen laitoksen johtaja 2002–2006. Sivutoimenaan Santti oli yksi Hormos Medical oyj:n perustajista, tieteen keskustoimikunnan jäsen 1974–1976 ja 1980–1985, Korkeakouluneuvoston varapuheenjohtaja 1977–1980, valtion lääketieteellisen toimikunnan puheenjohtaja 1980–1985 sekä Naantalin ympäristönsuojelulautakunnan jäsen 1984–1990. Santti sai useita lääke- ja elintarvikealan patentteja keksinnöilleen.[1][2]
Tutkijana Santti keskittyi estrogeenin ja samalla tavoin vaikuttavien ympäristökemikaalien vaikutusten määrittämiseen hiiri-, rotta- ja ihmiskoiraissa. Hän kirjoitti yhdessä eläintieteilijä Rauno Tenovuon kanssa teokset Ympäristön haitat terveydelle (Otava 1985) ja Terveys ja ympäristö (WSOY 1988). Santin yhdessä muiden kanssa toimittamia kirjoja ovat Muuttuva ympäristö ja terveys (1992), Miehen terveys : maskuliinisuuden onni ja kirous (1995) ja Terveysvaikutteiset elintarvikkeet : ruokaa, lääkettä vai markkinointia? (1998). Tieteellisiä julkaisuja Santilla on noin sata. Eläkkeelle jäätyään hän kirjoitti yhdessä Martin Paneliuksen ja Jarkko S. Tuusvuoren kanssa 760 sivuisen järkäleen Käsikirja (Teos 2013), joka kertoo lähes kaiken ihmisen käden anatomiasta, evoluutiosta, kulttuurihistoriasta ja kosketuksen merkityksestä.[1][2]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d Rantala, Risto (päätoim.): Kuka kukin on: henkilötietoja nykypolven suomalaisista 2007, s. 905. Helsinki: Otava, 2006. ISBN 978-951-1-20606-4.
- ↑ a b c d e Scheinin, Mika & Lehtinen, Erno & Ruuskanen, Olli: Risto Santti 1942–2021 (Muistokirjoitus) Helsingin Sanomat. 21.6.2021. Helsinki: Sanoma Media Finland Oy. Viitattu 25.8.2021.