Rauno Alatalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Rauno Alatalo (10. lokakuuta 1952 Oulujoki9. marraskuuta 2012 Laukaa)[1][2] oli suomalainen biologi ja professori. Hän toimi Jyväskylän yliopiston biologian professorina 1994–2009 opetus- ja tutkimusalanaan ekologia ja ympäristönhoito. Biologina hänen erityisalansa oli lintutiede.

Elämä ja ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatalon intohimo luontoon heräsi murrosikäisenä lintuja tarkkaillessa. Hän opiskeli biologiaa Oulun yliopistossa, missä hän suoritti kandidaatin ja lisensiaatin tutkinnot. Jatko-opintoja hän teki Uppsalan yliopistossa, ja väitteli siellä filosofian tohtoriksi 1980. Väitöstyö käsitteli pohjoisten metsien lintuyhteisöjä.

Alatalo asui Uppsalassa seitsemän vuotta. Hän tuli töihin Jyväskylän yliopistoon, jossa hän toimi akatemian nuorempana ja vanhempana tutkijana, yliassistenttina sekä professorina. Vuonna 1994 hänet nimitettiin yliopiston bio- ja ympäristötieteiden professoriksi, ja 1997 hän sai viisivuotisen akatemiaprofessoriuden. Alatalo johti 2000–2005 Suomen Akatemian nimeämää Evoluutioekologian huippututkimusyksikköä.[1] Akatemiakauden jälkeen hän työskenteli jälleen yliopiston ekologia- ja evoluutiobiologian osaston professorina, josta virasta jäi eläkkeelle 1.7.2009. Alatalo kuoli 9.11.2012 Laukaassa pitkän sairauden jälkeen.[3]

Tutkijana[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatalo oli perehtynyt eläinten pariutumismenestykseen ja pariutumisevoluutioon. Tutkimuslajeina ovat olleet muun muassa kirjosieppo ja teeri sekä rummuttava juoksuhämähäkkilaji Hygrolycosa rubrofasciata. Tiais- ja kirjosieppotutkimuksia varten Alatalon tutkimusryhmä asetti sadoittain linnunpönttöjä ympäri Konneveden metsiä.[4]

Professorina hän ohjasi lukuisia opinnäytteitä, jotka on julkaistu arvostetuissa tieteellisissä sarjoissa. Professoriliitto valitsi Alatalon Vuoden professoriksi 2001.

Luottamustoimet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alatalo toimi useissa luottamustehtävissä, muun muassa pohjoismaisen ornitologisen liiton (SOU) puheenjohtajana 1991–1993, Behavioral Ecologyn toimitusneuvoston jäsenenä 1995–2000, eurooppalaisen evoluutiobiologian järjestön (ESEB) valtuuskunnan jäsenenä vuodesta 1999 alkaen, sekä brittiläisen eläinten käyttäytymistutkimusjärjestön (ASAB) valtuuskunnan jäsenenä vuoden 2002 alusta.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kirjallisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni. Aikalaistarinoita Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellisen tiedekunnan 50-vuotiselta taipaleelta. Jyväskylän yliopisto, 2015. ISBN 978-051-39-6303-3.

Muut lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b Vuoden professoriksi Rauno Alatalo helsinki.fi. Helsingin yliopisto. Viitattu 18.1.2013.
  2. Suruviesti: emeritusprofessori, akatemiaprofessori Rauno Alatalo on kuollut 12.11.2012. Jyväskylän yliopisto. Viitattu 18.1.2013.
  3. Leena Lindström & Johanna Mappes: Professor Rauno Alatalo in Memoriam (1952–2012) Jyväskylän yliopiston matemaattis-luonnontieteellinen tiedekunta (PDF). 2013. Viitattu 10.2.2016.
  4. Hannu Ylönen & Jussi Viitala: Tutkimusta, opetusta ja kesämökkitunnelmaa (2015), s. 145. Teoksessa Mari Heikkilä (toim.): Sattumaa, haperotatteja ja keltainen syklotroni (2015).


Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.