Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Rakkauden kaikkivalta
– Amor omnia
Ohjaaja Konrad Tallroth
Käsikirjoittaja Konrad Tallroth
Tuottaja Erkki Karu
Kuvaaja Kurt Jäger
Leikkaaja Kurt Jäger
Lavastaja Carl Fager
Pääosat Ida Brander
Konrad Tallroth
Eugen Kopkin
Valmistustiedot
Valmistusmaa Suomi
Tuotantoyhtiö Suomi-Filmi Oy
Ensi-ilta 12. marraskuuta 1922
Kesto 82 minuuttia
Alkuperäiskieli suomi
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet

Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia on vuonna 1922 valmistunut Konrad Tallrothin ohjaama suomalainen mykkäelokuva. Elokuvan ensi-ilta oli 12. marraskuuta 1922 Kino-Palatsissa Helsingissä[1].

Elokuva edustaa Suomessa harvinaista salonkielokuvaa. Se herätti kahdenlaista paheksuntaa. Ensinnäkin kameroiden vientiä hautausmaalle pidettiin vainajien rauhan häpäisemisenä, ja uhkana oli jopa oikeusjuttu. Toiseksi elokuvan sukurutsa-aihetta paheksuttiin.[2]

Elokuva kuuluu Yleisradion vuonna 2009 käynnistämään Mykkä valo -hankkeeseen. Yleisradio on tilannut viideltä suomalaiselta säveltäjältä uuden musiikin hankkeeseen kuuluviin viiteen suomalaiseen mykkäelokuvaan. Yleisradio ja Kansallinen audiovisuaalinen arkisto (KAVA) ovat yhteistyössä restauroineet elokuvan, ja se esitetään hankkeessa pitkänä versiona, jollaisena sitä ei ole aiemmin nähty. Sarjaan kuuluvat lisäksi elokuvat Ollin oppivuodet (1920) ja Noidan kirot (1927) sekä Kurt Jägerin ohjaama Elämän maantiellä (1927) sekä Axel Slangusin ja Wilho Ilmarin Tukkijoella.[3][4] Mykkä valo esityssarjan yhteydessä elokuvaan on säveltänyt musiikin Lotta Wennäkoski[5].

Arviot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kriitikoiden aikalaisarviot olivat lähes järjestään myönteisiä. Ainoastaan suomalaiskansallisuuden puute on saanut ristiriitaisesti paitsi kehua myös moitetta.[6]

Myöhemmin myönteinen linja jatkuu: televisioesityksen yhteydessä on todettu, että Tallroth on saanut kuviin lähes taianomaista voimaa. Lotta Wennäkoski on säveltänyt elokuvaan uuden musiikin, ja eräs arvio siitä on, että se on vakuuttavaa mutta irrallaan elokuvan tapahtumista ja tunnelmista.[7]

Näyttelijät[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 Ida Brander  … kreivitär Hedvig Örn  
 Konrad Tallroth  … kreivi Carolus Örn  
 Eugen Kopkin  … Carl Örn, Hedvig ja Carolus Örnin poika  
 Eero Leväluoma  … Kristian, kreivin palvelija  
 John Precht  … luutnantti Henrik Loeven  
 Sara Järnefelt  … Margaretha von Wildheim, Maryn tytär  
 Alex Biaudet  … Carl-Johan Örn, Carlin poika  
 Valentine Panjutin  … Harriet Örn, Carlin vaimo  
 Beat-Sofi Granqvist  … Adèle von Wildheim  
 Greti Grey  … Mary, kreivi Örnin palvelijatar  
 Edith Lamroth  … kaikki järjestävä ”täti”  

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia Elonetissä Esitystiedot, Elonet.fi], viitattu 6.1.2013
  2. Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia Elonetissä Taustaa, Elonet.fi], viitattu 6.1.2013
  3. Rakkauden kaikkivalta, Yle.fi, viitattu 6.1.2013
  4. Mykkää valoa 1920-luvun Suomesta, Yle.fi, viitattu 6.1.2013
  5. Pertti Avola, Elokuvat, Tv & radio, Helsingin Sanomat 28.7.2014, sivu 21
  6. Rakkauden kaikkivalta – Amor omnia Elonetissä, Aikalaisarvioita, Elonet.fi], viitattu 6.1.2013
  7. Henri Waltter Rehnström: Rakkauden kaikkivalta, Päivän elokuvia, Tv-maailma, 1/2012 sivu 9

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä elokuviin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.