RK 95 TP

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
RK 95 TP
7,62 RK 95 TP Lippujuhlan päivä 2014 1.JPG
Tyyppi rynnäkkökivääri
Valmistaja Sako
Valmistusmaa Suomen lippu Suomi
Valmistusvuodet 1995–1997
Tekniset tiedot
Kaliiperi(t) 5,56×45 mm NATO
7,62×39 mm
Aseen pituus 93 cm (67 cm taitettuna)[1]
Piipun pituus 420 mm
Paino (tyhjänä) 3,7 kg
Lipas tankolipas
rumpulipas
Kapasiteetti 30+1 patruunaa
75+1 patruunaa
Ammuksen lähtönopeus 715 m/s
Tehokas kantama 300 m
Tulinopeus (laukausta/min) 600–750

Rynnäkkökivääri 95 taittoperä eli RK 95 TP on Sakon valmistama RK 62:n pohjalta suunniteltu rynnäkkökivääri. Sen 7,62×39 mm -kaliiperista mallia 7,62 RK 95 TP käytetään Suomen puolustusvoimissa yleisemmin käytetyn 7.62 RK 62 -aseen rinnalla taistelijan perusaseena tietyissä joukko-osastoissa. Kaupallisesti ase tunnetaan nimellä Sako M95.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tarve parantaa rynnäkkökiväärin ampumaominaisuuksia ja lisätä aseen tulivoimaa käynnisti uuden version kehittämisen 1980-luvun lopulla myös Suomessa. Tavoitteena oli kehittää aseesta entistä tasapainoisempi ja monikäyttöisempi. Kokonaan uuden aseen kehittämiseen ei ryhdytty, vaan perusrakenne ja kaliiperi päätettiin pitää samana kuin rynnäkkökivääri 62:ssa.[2]

Työ annettiin 1986 Valmetille. 1987 Sako ja Valmet yhdistettiin ja lopulta kehitys tapahtui Sako-nimen alla. Sakon ehdotus uudeksi rynnäkkökivääriksi vuonna 1990 kulki nimillä RK 90 ja M90. Sen muutokset kuitenkin todettiin liian radikaaleiksi ja massatuotantoon sopimattomiksi. Nämä asiat otettiin huomioon ja seuraavaksi tuotettiin yksinkertaistetumpi versio, RK 92 (M92), joka hyväksyttiin ja josta lopulta kehitettiin RK 95 TP. [3] RK 95 TP:n näkyvin muutos suhteessa RK 92:een oli tähtäinten rakenne: takatähtäimessä luovuttiin tangenttimallista ja sen tilalle laitettiin kaksiasentoinen L-muotoinen tähtäinlevy jossa oli asetukset 150 ja 300 metrin matkoille[4].

Rakenne ja ominaisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tärkeä uudistus 7.62 rynnäkkökivääri 95 TP:ssä on aseen rekyylin pienentäminen. Piipun suussa on suujarru, joka vähentää ampujan olkapäähän kohdistuvaa iskua. RK 95 TP käyttäytyykin sarjatulella entistä rauhallisemmin. Kiväärikranaattien ampumismahdollisuus on yksi uuden aseen perusvaatimuksista. Kranaatti asetetaan aseen piipun suuhun, ja se saa toimintaenergiansa ruutikaasuista. Yleisimmin käytettyjä ovat sirpalekranaatit. Myös panssaria läpäisevien ontelokranaattien sekä valo- ja savukranaattien käyttö on mahdollista. Kiväärikranaattien suurin ampumaetäisyys on 300–400 metriä. Sirpalekranaattien tehokas vaikutussäde on 10–20 metriä ja ontelokranaattien panssarinläpäisykyky jopa 100–200 millimetriä. [2]

RK 95 TP -rynnäkkökiväärin öljyämiseen ja puhdistukseen tarkoitettuja työkaluja (aseöljypullo, puhdistuspuikko ja öljyharja) sekä tähtäimensiirtoavain ja säilytyspussi

RK 95 TP on varustettu Exelin valmistamalla FAL/Galil-tyyppisellä "luurankotaittoperällä" ja sillä on mahdollista ampua kiväärikranaatteja sekä käyttää äänenvaimenninta, valonvahvistinta, punapistetähtäintä ja tähtäinkaukoputkea. Rakenteellisina eroina RK 62:een verrattuna ovat jo mainittu taittoperä, tähtäinlaitteet, vaihdin, kranaatti-istukka, kaasuventtiili ja kannen kiinnitysruuvi.[5] Lisäksi siihen voi kiinnittää M16-kiinnityksellä varustetun pistimen[4]. Toisin kuin RK 62:ssa, 95 TP:n tähtäintä säädetään myös korkeussuunnassa etutähtäimestä. Aseen perän puhdistusvälinetilaa on pienennetty, ja kierteellä kiinnittyvät puhdistuspuikkojen varret eivät kolise. Uuden suujarrun ansiosta ase on RK 62:sta vakaampi ampua. Laatikon kannelle on kiristin, joka ehkäisee kannen aukeamisen iskusta ja pitää takatähtäimen paikoillaan käytössä kuluneissakin aseissa (vrt. vanhojen RK 62:n löysät kannet). Ase on aikaisempia malleja etupainoisempi.

Versiot[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • RK 90 (M90) oli kehitysversio, jota ei koskaan otettu tuotantoon.[3]
  • RK 92 (M92) oli myös kehitysversio, joka on pitkälti samanlainen kuin millaiseksi RK 95 TP muodostui[3]. Niitä on tiettävästi olemassa 40 kappaletta, joiden sarjanumerot ovat 000–040.
  • M92S (Sako 92S) on siviilimyyntiin valmistettu versio RK 92:sta[3], suurimpien erojen ollessa taittoperämekanismin ja sarjatuliominaisuuden puuttuminen[6]. Aseen myöhemmissä versioissa on myös muutettu suujarru/kranaatti-istukkaa hieman paksummaksi, ja näissä myös aseen tähtäin on muunnettu vastaamaan RK 95 TP:tä (pimeätähtäimen säätö siirretty takatähtäimestä etutähtäimeen).[6]
  • Kaupallisia tarkoituksia silmällä pitäen on olemassa myös 5,56×45-kaliiperinen RK 95 TP (M95).[7][8]

Aseen käyttö ja tulevaisuus puolustusvoimissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alkuperäinen ajatus oli, että Suomen puolustusvoimat korvaisi RK 62 -aseet pikkuhiljaa RK 95 TP -malleilla[9]. Esimerkiksi Karjalan prikaatissa sekä Kainuun prikaatissa sotilaspoliisit ja jääkärit käyttävät sitä, ja Kaartin jääkärirykmentin Uudenmaan jääkäripataljoonassa sekä Porin prikaatiin kuuluvassa Säkylän Huovinrinteen varuskunnassa kaikki varusmiehet varustetaan RK 95 -aseilla. Myös osa rauhanturvatehtävissä työskentelevistä on jo pidempään varustettu kyseisellä aseella. Aseita kuitenkin tilattiin vain yksi erä, ja niiden valmistus lopetettiin 1997[9][10][11]. Silloinen puolustusministeri on helmikuussa 2012 todennut vastauksena kirjalliseen kysymykseen, että Suomen nykyinen rynnäkkökiväärikalusto säilyy käyttökelpoisena noin vuoteen 2035 asti, ja tätä ennen – noin 2020-luvun alkupuolella – on päätettävä rynnäkkökiväärien käytön jatkamisesta tai uuden aseen hankkimisesta[12]. Turun Sanomat uutisoi 2. joulukuuta 2012, että korvaavan aseen etsintä on jo alkanut, ja että ensimmäiset joukot saattaisivat saada uusia aseita jo tällä vuosikymmenellä[10]. Sakon vuodesta 2000 omistava Beretta esitti Beretta ARX 160 -rynnäkkökivääriä Puolustusvoimille korvaavaksi aseeksi vuonna 2013[13], mutta Puolustusvoimat luopui suunnitelmista hankkia uutta asetta lähitulevaisuudessa ja päätyi sen sijaan parantamaan RK 62:n ominaisuuksia muokkaamalla aseen RK 62M -malliseksi.[14]

Helsingin Sanomat uutisoi 20. helmikuuta 2015, että RK 95 -rynnäkkökivääreihin ollaan asentamassa nopealla aikataululla lisävarustekiskot, jotta niihin voidaan asentaa esimerkiksi punapistetähtäimiä tai valonvahvistimia. Uutisessa jalkaväen tarkastaja Jukka Valkeajärvi kommentoi, että tavoitteena on hankkia muutaman vuoden sisällä kaikkiin RK 95 -aseisiin optiset tähtäimet.[15]

SAKOn tehtaalta uskotaan olevan kadoksissa 17 rynnäkkökivääriä vuodelta 1995.[16]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Commons
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta RK 95 TP.
  1. Kalustoesittely: Rynnäkkökivääri 7.62 RK 95 TP 20.8.2012. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 22.11.2014.
  2. a b Kalustoesittely: Rynnäkkökivääri 7.62 RK 62 7.10.2013. Suomen puolustusvoimat. Viitattu 22.11.2014.
  3. a b c d Automatic (Assult rifle) Sako rk 90 / Rk 92 / Rk 95 tonnel-ufo.ru. Viitattu 23.11.2014. englanti
  4. a b Salo, Pauli: Rynnäkkökivääri 7,52x39, s. 24–25. omakustanne, 2006 (1. painos). ISBN 978-952-92-1328-3. suomi
  5. Kevytasekäsikirja, s. 31. Puolustusvoimien Koulutuksen Kehittämiskeskus, 2004. ISBN 951-25-1526-1. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 22.11.2014). suomi
  6. a b Salo, Pauli: Rynnäkkökivääri 7,52x39, s. 30–31. omakustanne, 2006 (1. painos). ISBN 978-952-92-1328-3. suomi
  7. SAKO RK 95 TP (M95) Assault Rifle militaryfactory.com. Viitattu 23.11.2014. englanti
  8. Sako M95 Assault Rifle. Is it the last of its kind? Defense Review. 1.1.2002. Viitattu 23.11.2014. englanti
  9. a b Tactical Small Arms of the 21st Century: A Complete Guide to Small Arms From Around the World, s. 198. Gun Digest Books, 2006. ISBN 0-87349-914-X. englanti
  10. a b Puolustusvoimat testaa jo Nato-kaliiperin aseita Turun Sanomat. 2.12.2012. Viitattu 22.11.2014. suomi
  11. Robie Kulokivi: In Defense of Finnish Assault Rifle Production guns.connect.fi. Viitattu 22.11.2014. englanti
  12. KIRJALLINEN KYSYMYS 79/2012 vp (PDF) eduskunta.fi. 13.3.2012. Viitattu 22.11.2016. suomi
  13. Miki Wallenius: Beretta ehdottaa puolustusvoimille muovista "superrynkkyä" 12.3.2013. YLE. Viitattu 22.11.2016. suomi
  14. Mikko Virta: Suomalainen rynnäkkökivääri uudistuu radikaalisti - "superrynkyn" hankinnasta luovuttu 5.8.2015. Iltalehti. Viitattu 22.11.2016. suomi
  15. Jarmo Huhtanen: Armeija ostaa erikoisjoukoille Nato-yhteensopivat rynnäkkökiväärit Helsingin Sanomat. Viitattu 20.2.2015. suomi
  16. Vainio, Juha: Poliisin papereista löytyi iso ristiriita – 17 rynnäkkökiväärin mysteeriä ei aiota selvittää Lapin Kansa. 13.9.2016. Viitattu 10.4.2018.

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]