Pulli järv
| Pulli järv | |
|---|---|
 Misson kauppala ja Pullijärv |
|
| Valtiot | Viro |
| Maakunnat | Võrumaa |
| Kunnat | Rõugen kunta |
| Koordinaatit | |
| Järvinumero | VEE2155200 |
| Mittaustietoja | |
| Pinnankorkeus | 184,6 m |
| Rantaviiva | 3,214 km |
| Pinta-ala | 63,1 ha |
| Keskisyvyys | 3,9 m |
| Suurin syvyys | 7,1 m |
| Valuma-alue | 3,6 km² |
 Pulli järv |
|
|
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
|
|
Pulli järv (myös Pullijärv)[1] on Virossa Võrumaalla Rõugen kunnassa Kaubin ja Pullin kylien ja Misson kauppalan alueilla sijaitseva järvi.[1][2]
Maantietoa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järven pinta-ala on 63 hehtaaria ja se on 1,2 kilometriä pitkä ja 750 metriä leveä. Vedenpinnan korkeus on keskimäärin 184,6 metriä mpy. Siihen ei tule ojia, mutta sen laskuoja lähtee järven pohjoisrannasta ja laskee 120 metrin päässä Saarijärveen. Sieltä vedet jatkavat Pullin kraavia myöten Pedetsin jõgeen, joka toimii alempana Venäjän rajan rajajokena ennen kuin se jatkaa Latvian puolelle. Järven valuma-alueen laajuus on 3,6 neliökilometriä.[1][2]
Järvi on luodattu ja sen keskisyvyys on 3,9 metriä ja suurin syvyys 7,1 metriä. Järven laskennalliseksi tilavuudeksi voidaan määrittää 0,0025 kuutiokilometriä eli 2,5 miljoonaa kuutiometriä [3]. Järven rantaviivan pituus on 3,2 kilometriä ja järven rannat ovat vuorotellen hiekkarantaa ja mutarantaa. Järven pohjoisrannalla on pieni Pullin kylä. Idässä Misson kauppalan taajama levittäytyy rantaan asti. Misson kautta kulkeva Riian ja Pihkovan yhdistävä maantie ohittaa järven etelässä.[1][2][4]
Järven luokittelu ja ekologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on Vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) (vir. Veepoliitika Raamdirektiivi, (VRD)) luokituksen (VRD 5) mukaan veden kovuuden osalta pehmeävetinen järvi, jonka vedenväri on vaalea (vir. pehme- ja heledaveeline järv).[1]
Järvi luokitellaan limnologisesti oligotrofiseksi järveksi, jolla tarkoitetaan ravinnetasoltaan karua järveä (vir. oligotroofne tai vähetoiteline, OL). Silloin järven vedessä on vähän ravinteita ja siksi vedessä elävien bakteerien ja levien yhteinen biomassa jää myös pieneksi. Koko ravintoketju, joka on riippuvainen järven perustuotannon tarjonnasta, kärsii ravinnon vähyydestä ja silloin hyönteisten ja kalojen sekä laji- että yksilömäärät jäävät vähäisiksi.[1]
Luontoarvoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Järvi on kalojen suhteen lajirikas: särki, ahven, kiiski, hauki, salakka, suutari, lahna, made, ankerias ja piikkinuoliaisiin kuuluva mutakala (Misgurnus fossilis). Järvessä on elänyt myös rapua, mutta rapuruton jälkeen sitä ei ole palautettu.[4]
-
Näkymä pohjoisrannasta metsämajalta -
Näkymä Pullin kylästä järven yli Misson kauppalaan
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f Tamre, Ruta (toim.): Eesti järvede nimestik. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeeriumi Info- ja Tehnokeskus, 2006. ISBN 978-9985-881-40-8. Teoksen verkkoversio (PDF) (viitattu 31.3.2017). (viroksi) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b c Keskkonnaregister: Pulli järv (vee2155200) Keskonnainfo. Tallinna, Viro: Keskkonnaministeerium. Viitattu 31.3.2017. (viroksi)
- ↑ Laskettu kertomalla järven pinta-ala sen keskisyvyydellä. Tämä ei ole viranomaisten määrittämä arvo!
- ↑ a b Mäemets, Aare: Eesti NSV järved ja nende kaitse. (Arkistoitu – Internet Archive), 1977, viitattu 10.4.2017