Portugalinpodengo
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit lisätä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitä ne ohjeen mukaan. |
| Portugalinpodengo | |
|---|---|
|
|
|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa | Portugali |
| Määrä | Suomessa rekisteröity 1 607 (sk pieniä 1 042, kk pieniä 452, sk keskikokoisia 37, kk keskikokoisia 74, sk isoja 2, kk isoja 0)[1] |
| Alkuperäinen käyttö | kaniininmetsästys, vahtikoira |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira, kotimaassaan edelleen metsästys |
| Elinikä | 12–17 vuotta |
| Muita nimityksiä | Podengo Portugues, Portuguese Warren Hound, Portuguese Podengo |
| FCI-luokitus | ryhmä 5 jaos 7 #94 |
| Ulkonäkö | |
| Paino | pieni 3–5 kg, keskikokoinen 16–20 kg |
| Säkäkorkeus | pieni 20–30 cm, keskikokoinen 40–55 cm, iso 55–70 cm |
| Väritys | keltainen, kellanruskea, musta, valkoinen tai laikukas |
Portugalinpodengo (port. Podengo português) on Portugalista kotoisin oleva koirarotu. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 5.
Sisällysluettelo
Muunnokset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Portugalinpodengoja on kuusi eri muunnosta. Rotu jaetaan kotimaassaan vain kolmeen tyyppiin koon mukaan, mutta FCI luokittelee ne kuudeksi eri muunnokseksi:
- 1) sileäkarvainen pieni portugalinpodengo
- 2) karkeakarvainen pieni portugalinpodengo
- 3) sileäkarvainen keskikokoinen portugalinpodengo
- 4) karkeakarvainen keskikokoinen portugalinpodengo
- 5) sileäkarvainen isoportugalinpodengo
- 6) karkeakarvainen isoportugalinpodengo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rodun kotimaa on Portugali, mutta sinne rodun epäilleen tulleen Egyptin suunnalta, tarkkaa aikaa ei osata sanoa. Alun perin ketterää koiraa käytettiin kaniininmetsästyksessä, ja pientä portugalinpodengoa myöhemmin myös apuna pienten tuhoeläinten hävittäjänä kodeissa. Niitä matkusti myös laivoilla pitämässä tuholaiset poissa. Podengoja pidettiin myös hyvinä vahtikoirina. Suomeen ensimmäiset podengot tuotiin vuonna 1991.
Ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kokomuunnoksilla on yhteinen rotumääritelmä, tarkennettuja eroja ovat lähinnä vain koko ja mittasuhteet.
Yleisvaikutelmaltaan kaikki ovat vankkoja ja reippaita koiria. Pää kapenee kuonoa kohti. Silmät ovat pienet ja vinot, korvat pystyt ja liikkuvaiset. Runko on lihaksikas ja suora, ylälinja on suora ja tasainen. Lanne suora, leveä ja lihaksikas. Lantio suora tai vain hieman viisto.
Liikkeet ovat kevyet, vaivattomat ja ketterät.
Karvapeitteen väri on keltaisen tai kellanruskean (fawn) kaikki sävyt vaaleasta hyvin tummaan valkoisin merkein tai ilman, tai valkoinen pohjaväri, jossa on yllämainitun värisiä merkkejä. Pienillä podengoilla hyväksytään myös seuraavat värit, mutta ne eivät ole suositeltavia: musta ja suklaanruskea valkoisin merkein tai ilman, tai valkoinen pohjaväri, jossa mustia tai suklaanruskeita merkkejä.
Hylkäävät virheet: Vihaisuus tai liiallinen arkuus, kaikki merkit jotka viittaavat risteytymiseen vinttikoiran, seisojan tai minkä tahansa muun rodun kanssa, ylä- tai alapurenta, keskenään eriväriset silmät, taittuneet tai riippuvat korvat, väreistä: juovikas (brindle), musta ruskein merkein (black and tan), kolmivärinen (tricolor) tai kokonaan valkoinen.
Luonne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Podengot ovat yleisesti rohkeita koiria, vaikka saattavat olla varauksellisia vieraita ihmisiä kohtaan. Ne ovat myös iloisia ja aktiivisia koiria. Aggressiivisuus on kiellettyä. Pientä portugalinpodengoa pidetään yleisesti seurakoirana, koska se on hauska ja tottelevainen koira, mutta kuten kaikki muutkin podengot, myös portugalinpodengo tarvitsee runsaasti säännöllistä liikuntaa tavallisten, päivittäisten lenkkien lisäksi purkaakseen energiansa. Vain muutama podengo on käynyt luonnetestissä.
Nykyinen tilanne[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa podengot ovat vielä harvinaisia. Pieni karkeakarvainen ja pieni sileäkarvainen muunnos ovat suosituimmat, minkä jälkeen tulee keskikokoinen karkeakarvainen. Keskikokoinen sileäkarvainen muunnos tuotiin Suomeen vuonna 2007 ja ensimmäinen iso sileäkarvainen narttu Camaro do Vale de Fermedo vasta vuonna 2012[2]. Isoja karkeakarvaisia ei Suomessa toistaiseksi ole. Isot podengot ovat myös rodun kotimaassa erittäin harvinaisia ja mahdollisesti vaarassa kuolla sukupuuttoon seuraavan vuosikymmenen aikana, mikäli kiinnostus niihin ei kasva.
Nykyinen käyttö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa podengot ovat lähinnä seurakoiria. Podengoilla on oikeus osallistua vinttikoirien juoksukilpailuihin, joissa ne ottivat vuonna 2005 yhteensä 18 lähtöä maastojuoksussa. Podengojen kanssa harrastetaan myös muun muassa agilitya, TOKO:a ja raunioita. Portugalissa rotua käytetään edelleen metsästyksessä.
Terveys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Suomessa on kuvattu hyvin vähän podengoja, mutta terveystulokset ovat olleet yleisesti hyviä. Muutamia oireita jaloissa on esiintynyt. Myös silmätarkastustulokset ovat olleet pääasiassa hyviä. Rotujärjestön vuonna 2003 tekemän terveyskyselyn mukaan yleisimpiä ongelmia portugalinpodengoilla ovat olleet erilaiset iho-ongelmat, jotka viittaavat allergiaan. Tarkempia tutkimustuloksia ei kuitenkaan ole saatu. Kyselyn mukaan myös hammaskivi on rodulla yleistä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Portugalinpodengot ry
- Karkeakarvainen keskikokoinen portugalinpodengo (englanniksi)
- Suomen kennelliitto: Portugalinpodengo
FCI-rodut: Alentejonkoira | Cão de castro laboreiro | Estrelanvuoristokoira | Portugalinpodengo | Portugalinseisoja | Portugalinvesikoira
São miguelinfila | Serra de airesinpaimenkoira
Muut CPC:n hyväksymät rodut: Azorienpaimenkoira | Trás-os-montesinkoira
Harvinaiset rodut: Algarvenkoira | Terceirandoggi
