Portugalinvesikoira
| Tähän artikkeliin tai sen osaan on merkitty lähteitä, mutta niihin ei viitata. Älä poista mallinetta ennen kuin viitteet on lisätty. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkelille asianmukaisia viitteitä. Lähteettömät tiedot voidaan kyseenalaistaa tai poistaa. |
| Portugalinvesikoira | |
|---|---|
| Avaintiedot | |
| Alkuperämaa |
|
| Määrä | Suomessa rekisteröity 2 267[1] |
| Alkuperäinen käyttö | apuna kalastajille |
| Nykyinen käyttö | seura- ja harrastuskoira |
| Elinikä | 12-16 vuotta |
| Muita nimityksiä | portugeesi |
| FCI-luokitus | ryhmä 8 |
| Ulkonäkö | |
| Paino |
urokset 19–25 kg nartut 16–22 kg |
| Säkäkorkeus |
urokset 50–57 cm nartut 43–52 cm |
| Väritys | musta ja ruskea yksivärisinä tai valkoisin merkein, voi olla myös valkoinen |
Portugalinvesikoira (port. Cão de Água Português) on Portugalissa kehitetty keskikokoinen, lyhytrunkoinen, lihaksikas ja roteva koirarotu, joka on alun perin toiminut kalastajien apuna. Nykyään rotua käytetään laiva- tai seurakoirana. Se kuuluu FCI:n roturyhmään 8.
Sisällysluettelo
Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Portugalinvesikoira on vanha rotu ja se on luultavasti samaa alkuperää kuin espanjanvesikoira, irlanninvesispanieli ja villakoira. Ennen rotu oli suurena apuna kalastajille, koska se kuljetti verkkoja ja vartioi veneitä. Sitä käytettiin myös kuljettamaan viestejä sekä tavaraa veneiden ja rannan välillä. Ensimmäinen portugeesi saapui Suomeen vuonna 1989 ja ensimmäinen pentue saatettiin maailmaan vuonna 1990.
Turkki[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Portugalinvesikoiran turkki ajellaan tyypillisesti takaosasta ja kuonosta lyhyeksi (ns. leijonaleikkaus). Tällaisesta leikkauksesta oli hyötyä koiran alkuperäisessä käyttötarkoituksessa, koska se piti koiran tärkeät elimet kuten sydämen lämpimänä, mutta takajalat vapaina uimista varten. Takaa ajeltu koira oli myös kevyempi nostaa veneeseen. Tällainen leikkaus on yleensä vain näyttelyissä käyvillä koirilla, koska se on niin työläs pitää kunnossa. Kotikoirat ovat usein ajeltu aivan lyhyeen turkkiin, joka on huomattavasti helppohoitoisempi. Turkin laatuja ovat kihara ja laineikas.
Luonne ja käyttäytyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Rotumääritelmän mukaan portugalinvesikoiran perusluonne on oppivainen, älykäs, rasitusta kestävä ja rohkea, mutta myös itsepäinen ja jopa pidättyväinen. Tarkkaavainen ja läpitunkeva katse ja erinomainen näkö- ja hajuaisti ovat myös tyypillisiä piirteitä rodulle. Portugalinvesikoiralla saattaa ilmetä vahtimisviettiä. Luonteeltaan portugalinvesikoirat ovat kuitenkin harvinaisen vilkkaita ja aktiivisia, eivätkä väsy helposti. Portugeeseilla on tapana innostuessaan hyppiä korkealle, joka täytyy jo pentuna opettaa siltä pois. Portugeesi myös kiintyy syvästi omistajaansa ja seuraa tätä joka paikkaan päästämättä tätä silmistään.
Harrastusmahdollisuudet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Portugeesin kanssa voi harrastaa lähes mitä vain: verijälkeä, tottelevaisuutta (TOKO), agilitya (AGI), vesipelastusta (VEPE) ja koiratanssia. Portugalinvesikoira sai hiljattain jälleen myös PK-oikeudet.
Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Suomen Kennelliiton rotumääritelmä
- Vesikoirat ry
- Perämeren portugalinvesikoirat ry
- Ulla Kokko: Koirien pikkujättiläinen. WSOY 2004.
| |||||||||||
- ↑ KoiraNet-jalostustietojärjestelmä (Suomen Kennelliitto. Viitattu 4.9.2016)