Porthaninkatu (Helsinki)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porthaninkatu Kallion kirjastosta etelään. Ympyrätalo näkyy kadun toisessa päässä.

Porthaninkatu (ruots. Porthansgatan) on asuin- ja liikekatu Helsingissä Kallion kaupunginosassa. Katu sai nimensä vuonna 1901 suomalaisen historioitsijan Henrik Gabriel Porthanin mukaan.[1] Sen reitti kulkee Hakaniemestä Torkkelinmäkeen.

Profiili ja historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Porthaninkatu pohjoisen suuntaan. Kallion kirjasto päättää katunäkymän, Porthaninkatu jatkuu katselusuunnasta oikealle kohti Torkkelinmäkeä.

Porthaninkatu on puolisen kilometriä pitkä. Se alkaa Toisen linjan risteyksestä Arenan talon kulmilta ja kulkee koilliseen Torkkelinmäelle. Porthaninkadun kanssa risteävät kadut lounaasta alkaen:

Porthaninkadun asuinkerrostalot ovat suurelta osin 1960-luvulta ja 1970-luvun alusta. Myös 1930-luvun arkkitehtuuri on edustettuna. Porthaninkatu 1 valmistui 1988, joten se on Kallion uusimpia asuintaloja. Paikalla oli tilapäinen pysäköintialue sen jälkeen kun tontilta oli purettu K. G. Järvisen piirtämä kaksikerroksinen puutalo vuodelta 1887. Talossa toimi ravintola Balladi, joka tunnettiin kovaotteisista ulosheittäjistään.[2] Porthaninkadun ja Neljännen linjan risteyksessä sijaitsi aiemmin niin kutsuttu apukoulurakennus (1891), jonka paikalla on nykyisin leikkipuisto.[3] Kallion lukio (Väinö Vähäkallio, 1928 ja Jorma Järvi, 1957) sijaitsee Porthaninkadun varrella.[4]

Porthaninkadun eteläinen osa Toiselta linjalta Viidennelle linjalle on nupukivipäällysteinen ja siinä kulkee useita raitiolinjoja. Viides linja jakaa Porthaninkadun kahteen erityyppiseen osuuteen. Vähäliikenteinen, puistokatumainen pohjoinen osuus kulkee Matti Heleniuksen puiston ja Alli Tryggin puiston halki Agricolankadun risteykseen.

Porthaninkadun eteläisen osuuden katunäkymää hallitsevat Ympyrätalo etelän suunnassa ja Kallion kirjasto pohjoisen suunnassa. Porthaninkadun temaattisena jatkeena on runsaan sadan metrin mittainen Porthaninrinne, joka kulkee Kallion virastotalon ja Ympyrätalon välistä Tokoinrantaan.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nenonen, Katri, Toppari, Kirsi: Herrasväen ja työläisten kaupunki - Helsingin vanhoja kortteleita 2, Sanoma Osakeyhtiö 1983, ISBN 951-9135-03-0
  • Auvinen, Jari: Puutalojen Kallio, © Jari Auvinen ja Kustantaja Laaksonen, Kariston Kirjapaino Oy, Hämeenlinna 2010, ISBN 978-952-5805-27-7

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. http://www.kansallisbiografia.fi/kb/artikkeli/2599/
  2. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 116, s. 119
  3. Puutalojen Kallio, s. 30
  4. Herrasväen ja työläisten kaupunki, s. 222