Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen logo

Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistyksen ensimmäinen kokoontuminen pidettiin 2. helmikuuta 1907.[1] Yhdistyksen ensimmäinen kokous pidettiin 14. lokakuuta 1907, ja se asetti tavoitteekseen herättää Porissa kuvaamataiteen ja taideteollisuuden harrastusta sekä innostusta niiden harjoittamiseen.[2] Yhdistys järjestää erilaisia tapahtumia, näyttelyitä, retkiä ja kursseja. Lisäksi se tukee erityisesti paikallisia taiteilijoita. Yhdistyksellä on säätiöity taidekokoelma, jota säilytetään Satakunnan Museossa.[3]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Varhainen näyttelyhistoria[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Jarmo Mäkilän Hyppy-veistos (2013) oli Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen lahjoitus Porin kaupungille vuonna 2017. Veistos sijaitsee Satakunnan Museon julkisivussa

Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistys perustettiin Suomen suuriruhtinaskunnan ollessa autonominen osa Venäjän keisarikuntaa. Yhdistyksen perustaminen liittyi tarpeeseen tukea kansallista kulttuuria. Vuonna 1908 painetuissa säännöissä todetaan, että kuvataiteen ja taideteollisuuden harrastusta pyrittäisiin edistämään toteuttamalla vuosittain julkinen, pääasiassa kotimaisten taiteilijoiden teosten ja taideteollisuustuotteiden näyttely. Töistä lunastettaisiin mahdollisuuksien mukaan osa yhdistyksen järjestämää arvontaa varten ja osa suunnitteilla olleeseen, myöhemmin perustettavaan taidekokoelmaan.[2] Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys järjesti ensimmäisinä vuosikymmeninään useita taidenäyttelyitä: muun muassa Akseli Gallen-Kallelan piirustuksia oli esillä teollisuuskoulun tiloissa vuonna 1908, Suomen Taideyhdistyksen kokoelmanäyttely pidettiin 1910 ja Wilho Sjöströmin näyttely 1914.[4] Yhdistyksen vuosinäyttely järjestettiin yhdessä Gösta Stenmanin taidesalongin kanssa vuonna 1919, ja Ilja Repinin näyttely pidettiin palokunnan talolla vuonna 1922.[5] Vuonna 1924 yhdistys antoi Porin kaupunginvaltuustolle lausunnon taideosaston järjestämiseksi Satakunnan Museoon. Toiminnan ensimmäiset kaksi vuosikymmentä huipentuivat juhlanäyttelyyn Cygnaeuksen koululla, jonne kerättiin 175 teosta 90 taiteilijalta porilaisten kodeista.[6] 1930-luvulla käynnistyi yhteistyö Turun taiteilijaseuran kanssa, jonka jäsenistä koostuneen Pro Arte -ryhmän näyttelyitä pidettiin yhdistyksen vuosinäyttelyinä.[7]

Taidekokoelma syntyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistys vastaanotti pian perustamisensa jälkeen ensimmäisen lahjoituksen suunniteltuun taidekokoelmaan, kun Emil Cedercreutz lahjoitti sille veistoksensa Sisilialainen paimenpoika.[8] Ensimmäisten vuosikymmenten taidehankinnoista ei ole tietoja yhdistyksen papereissa, mutta vuonna 1930-luvulla kerrotaan kokoelmasta, jota säilytettiin kaupunginkirjastossa ja osin Naisliiton huoneistossa. Vuonna 1932 kokolma siirrettiin Junneliuksen palatsin kellarikerrokseen, jossa se oli avoinna yleisölle kahdesti viikossa klo 14–16.[9] Vuonna 1929 porilainen kauppias Hjalmar Widbom testamenttasi Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistykselle 300 000 markkaa taidemuseon aikaansaamiseksi Poriin.[10] Vuonna 1932 päätettiin sijoittaa puolet varojen korkotuloista taideostoihin, jolloin kokoelman kartutus vauhdittui. Vuonna 1933 tilattiin Eero Snellmanilta pitkäaikaisen puheenjohtaja E. A. Lydeckenin muotokuva.[7] Vuonna 1935 yhdistyksen jäsen, taiteilija Hemmi Koivuniemi luetteloi taidekokoelman teokset, joita oli yhteensä 31 kappaletta.[11] Toisen maailmansodan syttymisen jälkeen vuonna 1939 Junneliuksen palatsissa ollut, kotiseutuyhdistykseltä käyttöön saatu tila tarvittiin sotilaalliseen käyttöön. Jo 1937 yhdistys oli tiedustellut Satakunnan Museolta mahdollisuutta sijoittaa kokoelmansa museon tiloihin näytteille. Tilanahtaudesta kärsinyt museo ei voinut suostua pyyntöön, mutta seuraavana vuonna museon johtokunta ilmoitti, että kokoelmalle oli varattu tilat tulevasta museorakennuksesta. Sodan sytyttyä taidekokoelma jouduttiin kuitenkin siirtämään Satakunnan Museon vanhoihin tiloihin.[12] Lisäksi taidekokoelmaa oli yleisön nähtävillä vuosina vuodesta 1939 aina 1950-luvulle saakka Porin kaupunginkirjastossa.[11] Kokoelmaan kuuluu teoksia muun muassa taiteilijoilta Elin Danielson-Gambogi, Johannes Takanen, Viktor Malmberg, Albert Gebhard, Alpo Sailo, Lennart Segerstråle, Vilho Sjöström, Into Linturi ja J. R. Ekelund.

Mukana museohankkeissa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1947 yhdistys lupautui mukaan museotalohankkeeseen Satakunnan Museon johtokunnan pyynnöstä. Ehtona oli näyttelysalin sekä toimisto- ja arkistohuoneen osoittaminen uudesta rakennuksesta taidekokoelmaa varten. Summa oli 500 000 markkaa, mutta hanke raukesi.[13] Satakunnan Museo ilmoitti vuonna 1960 tarvitsevansa kaikki tilat omaan käyttöönsä, ja Porin Taide- ja taideteollisuusyhdistyksen kokoelma siirrettiin museon varastoon.[14] Siirron myötä Porissa menetettiin ainut jatkuvasti esillä ollut taidenäyttely, jota oli käytetty myös koulujen kuvaamataidon opetuksessa.[15] Yhdistyksen toiminta oli alkanut hiipua 1950-luvulla. Vuonna 1971 yhdistyksen toiminta päätettiin jäädyttää toistaiseksi.[16] Samana vuonna järjestettiin vielä lähes koko taidekokoelman, eli 52 teosta esitellyt näyttely Satakunnan Museossa.[14] Vuonna 1979 yhdistys herätettiin jälleen henkiin. Kahta vuotta aiemmin Porin Saskiat ry oli muistuttanut yhdistyksen kokoelman olemassaolosta toteuttamalla siitä näyttelyn. Lisäksi taidemuseon rakentamista tukeneen Porin taidemuseon kannatusyhdistyksen kokouksessa alettiin pohtia Taide- ja Taideteollisuusyhdistyksen ja sen omistaman kokoelman tulevaisuutta. Mielipiteet yhdistyksessä vaihtelivat, mutta kokoelma päätettin säilyttää yhdistyksen omistuksessa.[17] Satakunnan Museo oli yhä halukas säilyttämään kokoelmaa, lisäksi yhdistys halusi säilyttää sen omistuksessaan. Myöhemmin taidekokoelma säätiöitiin.[18]

Toiminta elpyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhdistyksen toiminnan elvyttyä se järjesti runsaasti tapahtumia ja luentoja. Näyttelytiloiksi vakiintuivat Satakunnan Museo ja Poriginal Galleria.[19]

Tärkeimmät näyttelyt ja tapahtumat:[20]

1978 – Porin Saskioiden näyttely yhdistyksen kokoelmasta, 34 teosta.

1982 – 75-vuotisjuhlanäyttely Porin taidemuseossa[21]

1983 – Taidekokoelman -näyttely SYP:n näyttelytiloissa

1984 – Olavi Jalkasen muistonäyttely Porin taidemuseossa – Kokoelma -näyttely Porin päivän aikaan kirjastossa – Piirrä piha -näyttely SYP:n näyttelytiloissa

1985 – Suunnittele koru -kilpailun näyttely kirjastossa – Kuvanveistokurssin parhaita töitä esillä kirjastossa – Omasta kokoelmasta naisten muotokuvia -näyttely Porin kauppaoppilaitoksella

1986 – Kokoelma -näyttely Poriginal galleriassa

1987 – Arte Fabrili -näyttely Satakunnan museossa

1988 – Käytä – Tag i bruk, uutta suomalaista taidekäsityötä -näyttely Poriginal galleriassa

1990 – Raumakuuskajakarilounaistuulta 14/MS -näyttely Satakunnan Museossa

1991 – Taidemessut Porin kauppaoppilaitoksella – Neljän naisen -taideteollisuusnäyttely Porin taidekoululla

1992 – Puukulta -näyttely Satakunnan museossa – Kokoelmanäyttely Puukulta -näyttelyn yhteydessä – Kulta-ajan kuvia kotien kätköistä -näyttely Porin raatihuoneella

1993– Kulta-ajan kuvia kotien kätköistä -näyttely Porin raatihuoneella – Körtit -näyttely Porin raatihuoneella – Joulu -näyttely Suomen pankin tiloissa

1994 – Aila Hossin näyttely Kotikivet Poriginal galleriassa – Tilkkumaailma -näyttely Antinkatu 11.

1995 – Ars Karhulinna95 -näyttely

1997 – Pekka Mannerin Muotoja puusta -näyttely – 90-vuotisjuhlanäyttely

1999 – Seitsemän taitajaa Satakunnasta -näyttely Poriginal galleriassa

2001 – Fiskarsin käsityöläiset, muotoilijat ja taiteilijat -näyttely Poriginal galleriassa

2004 – Kokoelma -näyttely Porin raatihuoneella

2005 – Paola Suhonen ja Sirkka Könönen -näyttely Poriginal galleriassa

2006 – Yllin kyllin -näyttely Poriginal galleriassa[22]

2007 – Yhdistyksen 100-vuotisjuhlanäyttely ”Suomalainen tuoli” Satakunnan museossa tehtiin yhteistyössä Satakunnan museon ja Taideteollisen korkeakoulun kanssa.[23]

2008 – Kenkäsuunnittelija Minna Parikan näyttely ”Muotoilun kevytkenkäisyys”pidettiin AP-Design Galleriassa Nortamonkadulla.

2009 – Näyttely- ja myyntitapahtuma ”Vanhasta uutta” Rakennuskulttuuritalo Toivossa. Mukana oli 18  käsityöläistä, jotka tekivät tuotteensa kierrätysmateriaalista.

2010 – Kilpailu-, näyttely- ja myyntitapahtuma ”Makeaa taidetta” monitoimitalo Mikaelsgårdenissa Porissa. Tapahtuman yhteydessä oli kaikille avoin kilpailu parhaimmasta ja makeimmasta täytekakusta. Tapahtuman

yhteydessä oli myyntinäyttely, jossa oli kutsuttujen paikallisten taiteilijoiden tekemiä teoksia näyttelyn teemasta.

2011 – Yhdistys osallistui Satakunta UNICEF-maakunta 2011-teemavuoteen myyntinäyttelyllään ”Taidelehmillä apua Afrikan koululaisille”. Yhdistys oli kutsunut 40 satakuntalaista taiteilijaa mukaan hyväntekeväisyystempaukseen, jossa myytiin taiteilijoiden kuvittamia pienoislehmiä siten, että osa tuotosta lahjoitettiin UNICEFille.

2012 – Näyttelyn ”Murros” suunnittelua ja valmistelua Satakunnan museon Pienessä Kammarissa porilaisesta taide- ja kulttuurielämästä 1930 luvulla. Näyttelyn pohjana olivat Porin Taide- ja Taideteollisuussäätiön kokoelman 1930-luvun teokset.[3]

2013 – Yhdistyksen joulupuoti oli auki lähes koko joulukuun Appelqvistin talossa Porissa. Myyntitapahtumassa oli kutsuttujen taiteilijoiden ja kädentaitajien töitä, ja se järjestettiin yhdessä  Konttuuri-projektin väen kanssa.

2014 – Yhdistys osallistu Satakunnan puutarhaseuran Piha- ja puutarhamessuille teemalla ”Taide puutarhassa”. Professori Maunu Häyrinen luennoi yhdistyksen kutsumana ja yhteistyössä Porin taidemuseon kanssa aiheista ”Puutarha taiteessa” ja ”Taide puutarhassa” taidemuseolla.[24]

2015 – Yhdistys järjesti Rakennuskulttuuritalo Toivossa Porissa virkkuri Molla Millsin vetämät virkkaustyöpajat.[25]

Puheenjohtajat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • E. A. Lydecken 1907–1925
  • Oskar Alarik Hornborg 1925–1936
  • Kerttu Rydman 1936–1952
  • Hemmi Koivuniemi 1952–1971
  • Anja Karkku-Hohti 1980–1999
  • Antti-Pekka Levanto 1999–2003
  • Sirkku Laine 2003–

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Miesmaa, Kiira: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys 1982–2007. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 2007.
  • Taipale, Matti: Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys 1907–1982. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 1982.

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Miesmaa 2007, s. 6.
  2. a b Taipale 1982, s. 8.
  3. a b Murros – Porilaista taide- ja kulttuurielämää 1930-luvulla Satakunnan Museo. Viitattu 4.10.2016.
  4. Taipale 1982, s. 11.
  5. Taipale 1982, s. 12–13.
  6. Taipale 1982, s. 13–14.
  7. a b Taipale 1982, s. 18.
  8. Taipale 1982, s. 10.
  9. Taipale 1982, s. 16.
  10. Storartade testamentariska donationer av Hjalmar Widbom. Björneborgs Tidning, 31.5.1929. Björneborgs Tidning.
  11. a b Taipale 1982, s. 20–21.
  12. Taipale 1982, s. 22.
  13. Taipale 1982, s. 28.
  14. a b Taipale 1982, s. 34.
  15. Kava, Ritva: Porin Saskia r.y. 1959–1989, s. 31. Porin Saskia r.y., 1989.
  16. Miesmaa 2007, s. 7–8.
  17. Miesmaa 2007, s. 13.
  18. Miesmaa 2007, s. 32.
  19. Miesmaa 2007, s. 11.
  20. Miesmaa 2007, s. 34–36.
  21. Porin taidemuseo: Porin taidemuseo - näyttelyarkisto poriartmuseum.fi. Viitattu 6.10.2016.
  22. Miesmaa 2007, s. 34–35.
  23. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys: Suomalainen tuoli. Porin Taide- ja Taideteollisuusyhdistys, 2007.
  24. Satakunnan puutarhaseura messut.satakunnanpuutarhaseura.fi. Viitattu 5.10.2016.
  25. Mills, Molla: Kodin kuvalehti Blogit 15.3.2015. Kodin kuvalehti. Viitattu 5.10.2016.