Turun taiteilijaseura

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Turun Taiteilijaseura ry
Perustettu 1924
Kotipaikka Turku
Puheenjohtaja Johanna Sinkkonen (2022–)
Hallitus

Hallituksen varsinaisia jäseniä ovat Anu-Riikka Leppänen, Henri Tuominen, Niina Villanueva, Salla Sillgren, Riikka Kupsala, Tuuli Oikkonen. Varajäseniksi valittiin Jessica Koivistoinen ja Marianne Saarenvirta

Yhdistyksen sihteerinä toimii toiminnanjohtaja Sanna Vainionpää.
Jäsenmäärä 244
Aiheesta muualla
Turun Taiteilijaseura

Turun Taiteilijaseura ry (Konstnärsgillet i Åbo, Turku Artists' Association) on Turun alueen ammattikuvataiteilijoiden yhdistys.

Turun Taiteilijaseura ry (TTS) on Turun alueen suurin ja vanhin ammattikuvataiteilijoiden yhdistys. Yhdistyksen tavoitteena on jäsentensä etujen valvominen, kotimaisen taiteen edistäminen ja taiteen välittäminen yleisöille. Turun Taiteilijaseuran jäsenhaku on jatkuva.

Turun Taiteilijaseuran toimipaikka on vuodesta 2019 alkaen Turun vanhassa keskustassa, Vanhan Suurtorin laidalla sijaitseva Turun Taidehalli, jonka galleriatoimintaa Taiteilijaseura toteuttaa yhdessä Valokuvakeskus Peri ry:n kanssa. Taidehallilla sijaitsee myös Turun Taidelainaamo, jonka toimintaa Taiteilijaseura koordinoi.

Turun Taiteilijaseuran ylläpitämä, vuonna 1994 perustettu Turun Taidelainaamo välittää turkulaisiin taiteilijajärjestöihin tai taideyhteisöihin kuuluvien taiteilijoiden teoksia. Lähes 600 teoksen valikoimassa on monipuolisesti piirustuksia, grafiikkaa, maalauksia, veistoksia, sekatekniikkatöitä ja valokuvia.

Turun Taiteilijaseuralla on edustaja Turun Ateljeetalosäätiön hallituksessa. Vuonna 1965 perustettu säätiö ylläpitää taiteilijoille vuokrattavia ateljeeasuntoja Turussa. Säätiön perustajayhteisöt ovat Turun kaupunki, Arte ry, Turun Taideyhdistys ry ja Turun Taiteilijaseura ry. Turun Taiteilijaseura ry on myös Suomen Kuvataidejärjestöjen Liiton jäsen. Lisäksi yhdistyksen jäsenistä suurin osa kuuluu myös muihin paikallisiin tai valtakunnallisiin järjestöihin. [1]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Taiteilijaseura perustettiin 23.4.1924. Pyrkimyksenä oli lähentää eri taiteenalojen edustajia toisiinsa. Ensimmäinen näyttely järjestetään Turun Taidemuseossa samana vuonna ja jo heti toiseen näyttelyyn päätetään kutsua myös ulkopaikkakuntalaisia taiteilijoita. Kuusi vuotta myöhemmin seuraan kuului jo 200 jäsentä. Seura oli avoin kaikkien taiteiden harjoittajille ja taiteiden ystäville. Siihen kuului kirjailijoita, näyttelijöitä, opettajia, kriitikkoja ja kuvataiteilijoita. Kuvataiteilijat olivat hallituksessa enemmistönä vaikka jäseninä he olivat vähemmistönä. Näyttelyt kuuluivat alusta alkaen seuran toimintaan.[2]

Taiteilijaseuran 10-vuotisnäyttelyn jälkeen 10.11.1933 muutamat nuoret kuvataiteilijat kaappasivat vallan hallituksessa, jolloin vanhemmat taiteilijat erosivat ja perustivat heti seuraavana päivänä oman ryhmän Pro Arten. Juhlanäyttelyn toimikuntaa ja jyryä oli epäilty epäoikeudenmukaisuuksista. Eripura kuitenkin hälveni ja 15. vuosinäyttelyssä proartelaiset olivat jälleen mukana Turun Taiteilijaseurassa. Kaudella 1953–1954 seurassa oli jo 745 jäsentä. Taiteilijaseuran 35-juhlavuoden kynnyksellä vaadittiin seuran nimen muuttamista.[3]

Vuonna 1959 Turun Taiteilijaseuran toiminnan hiivuttua pikkuhiljaa kuvataiteilijat erosivat seurasta ja perustivat oman yhdistyksen Turun Kuvataiteilijat ry:n. Seuraavana vuonna 1960 vielä 14 taiteilijaa erosi siitäkin ja perusti oman ryhmän Arte ry:n. Koska Turun Kuvataiteilijat ry:n toiminta ei poikennut oleellisesti Turun Taiteilijaseuran toiminnasta, muutettiin nimi jälleen Turun Taiteilijaseuraksi 1964–1965. [3]

Vuosikymmenien toimintaan on kuulunut näyttelyiden lisäksi kilpailuja, taiteilijoille suunnattuja leirejä, erilaisia kohtaamisia taiteen ympärillä ja projekteja eri toimijoiden kanssa. Turkulaisten taiteilijajärjestöjen yhteistyönä järjestetään ensimmäinen Turun Taiteen Biennaali Wäinö Aaltosen museossa 1980-luvulla, vuosina 1993-1997 pyöri Turun työvoimatoimiston kanssa toteutettu Pysäkki-projekti turkulaisten taiteilijoiden työllistämiseksi ja vuonna 2011 Taf Taf -hanke Senegalissa. Taiteilijaseura oli Turun kulttuuripääkaupunkivuonna 2011 toteutuneen ympäristötaidetapahtuma Flux Aura 2011 järjestäjä. 2013 taiteilijaseura koordinoi ensimmäistä kertaa Kulkulupa-tapahtuman vuonna ja aloittaa TurkuArt-toiminnassa, tämä vuosi oli Taf taf -projektin kymmenes ja samalla viimeinen.

Vuonna 2014 Turun Taiteilijaseura vietti 90-vuotisjuhlavuottaan useilla näyttelyillä ja oheistoiminnalla muun muassa Turussa ja Oulussa sijaitsevissa gallerioissa olleilla jäsenten näyttelyillä kuin myös kesänäyttelyllä Yrjö Liipolan taidemuseossa. Toimintavuonna 2015 seura halusi rohkaista jäseniänsä verkostoitumiseen tekemällä jäsentensä kanssa taidematkoja. Suuntana oli tuolloin Tukholma ja Mänttä. Taiteilijaseura kuuluu moniin , kuten TaikuSydän-projektin Varsinais-Suomen alueen Varavoimaa-nimiseen verkostoon, valtakunnalliseen taiteilijajärjestöjen Werkostoon ja Taiteen edistämiskeskuksen Taidekahvit-verkostoon.

95-juhlavuosi vietettiin vuonna 2019 sekä Turun Taidehallin että Ars Novan juhlanäyttelyillä. Turun Taidelainaamon toiminnan hallinnointi siirtyi tänä samana vuonna Taiteilijaseuralle Turun kaupungilta.

Galleriatoiminta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Turun Taiteilijaseura on järjestänyt historiassaan näyttelyitä vieraillen gallerioissa sekä Suomessa että ulkomailla. Myös seuran omien galleria- ja toimitilojen historia on ollut vaiheikasta.

Ensimmäinen niistä oli 1960-luvun alussa Turkuun professori Aukusti Tuhkan avulla perustettu litografian työhuone, joka toimi paitsi työskentelytilana, myös kohtaamispaikkana ja näyttelytilana. Alkaa varsinaisen näyttelysalin etsintä, jonka tuloksena, kyseisen vuosikymmenen puoleen väliin mennessä, Elloksen vanhaan leipomoon Uudenmaankadulle perustetaan näyttelytila. Tähän osoitteeseen myös litografian työhuone muuttaa. Vielä ennen vuosikymmenen loppua seuran näyttelytoiminta siirtyy Kauppiaskadulle ja laajenee Taidehalliksi. 1970-luvulla työpaikkanäyttelyistä tulee uusi seuran näyttelytoimintamuoto. Taiteilijaseura joutuu luopumaan 1980-luvulla taidehallista ja näyttelyt siirtyvät Käsityöläiskadulle. 1990-luvun alussa remontin alla olleen galleriatilan sijaan näyttelyitä järjestetään Pinellan punaisessa huoneessa ja pienessä keltaisessa Majakka-galleriassa. Turun Kulttuurikeskuksen kanssa tehdään näyttelukokeilu Juseliuksen näyttelytilassa, Vanhalla Suurtorilla. Galleria JUST saa vuonna 1995 uudet tilat juurikin torin laidalta, Vanhalta Raatihuoneelta, ja Majakka-galleria sulkee ovensa vuonna 1997. Seura asettuu toimimaan tehdasrakennukseen Jokikadulle 1998.

2000-luvulla JUSTia kehitetään ja Jokikadun tila aiheuttaa kiistaa ja huolta, sitä varten tehdään suunnitelma kulttuuri- ja taidekeskukseksi, mutta tarina päättyy seuran vuokrasopimuksen irtisanomiseen, jonka seurauksena seura jää ilman omia tiloja 2007 alkaen. Arkistoille löytyy varasto Saaren kartanon taide- ja tutkimuskeskuksesta Mietoisista. Seuran alaisuudessa aloittaa toimintansa yhteisöllisiin hankkeisiin painottuva ja nopeasti toimintaansa vakiinnuttava residenssi Dakarissa, Senegalissa. Galleria Å perustettiin vuonna 2010 entisen Ama Galleria tiloihin, keskelle kaupunkia, Turun Kaskenmäkeen. Galleria Å lopetti toimintansa vuonna 2019, kun Taiteilijaseura siirtyi Turun Taidehallille, osoitteeseen Vanha Suurtori 5.

Turun Taidehalli on visuaalisten taiteiden keskus erityisesti kaikenlaiselle nykytaiteelle ja kohtaamispaikka taiteilijoille ja taiteesta kiinnostuneille. Turun Taidehallin perustivat Turun Taiteilijaseura ja Valokuvakeskus Peri Vanhan Suurtorin laidalle Vanhan Raatihuoneen kiinteistöön. Näyttelytoiminta on seurojen yhteistä. Samoissa tiloissa on galleriatilojen lisäksi yhdistyksien jakama toimisto, valokuvataideaiheinen kirjasto, digitaalisen työn tila ja Turun Taidelainaamo sekä yksityishenkilöille, yhteisöille ja yrityksille ulosvuokrattavia tiloja. Taidehalli avasi ovensa yleisölle helmikuussa 2019.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. [1]
  2. Margareta Willner-Rönnholm, Taidekoulun arkea ja unelmia, Turun Piirustuskoulu 1830–1981, s 137. Turun maakuntamuseo – Turun Taidemuseo 1996. ISBN 951-595-025-2
  3. a b Turun taiteilijaseuran historia

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]