Pohjois-Savon vaakuna

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Pohjois-Savon vaakuna on Pohjois-Savon maakunnan heraldinen tunnus. Sen heraldinen selitys kuuluu: "Mustalla kilvellä palkittainen viritetty käsijousi. Kaikki kultaa paitsi jousen jänne, nuolen kärki ja sulitettu pyrstö hopeaa. Kilven päällä on kreivikunnan arvokruunu, jossa näkyy kahdeksan helmeä kruununkehällä ja kolme helmeä sen yläpuolella, yksi keskellä ja yksi kummankin uloimman näkyvissä olevan helmen päällä."[1]

Pohjois-Savon liitto käyttää kilvenpäällisellä kreivikunnan kruunulla varustettua vaakunaa maakuntaliiton kuvallisena tunnuksena.

Savon historiallisen maakunnan vaakuna

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Savon historiallisen maakunnan vaakuna, joka oli käytössä myös Kuopion läänin vaakunana vuosina 1962–1997

Savon vaakunan aihe on pysynyt suurin piirtein muuttumattomana 1560-luvulta lähtien. Ensi kerran Savon vaakuna esiintyi kuningas Kustaa Vaasan hautajaisissa Tukholmassa vuonna 1560. Savon vaakunalippu kuului silloin niiden 24 eri maakunnan vaakunalippujen joukkoon, joita kannettiin kuninkaan ruumissaattueessa. Maakuntien vaakunoiden suunnittelu oli ollut vireillä jo Kustaa Vaasan viime vuosina, mutta erikoisesti se kuului hänen loistonhaluisten poikiensa harrastuksiin. Eräs tieto mainitsee itsensä kuningas Eerik XIV:n maakuntavaakunoiden suunnittelijaksi. Näin ollen on hyvin todennäköistä, että Savon vaakunankin laati joku hovitaiteilija vasta hautajaisjuhlallisuuksia varten nuoren kuninkaan itsensä antamien ohjeiden mukaan. Varmaa on, että Savon vaakuna ei ole syntynyt Savossa, vaan on sommiteltu kuninkaan hovissa. Ensimmäinen kuvallinen esitys Savon vaakunasta tunnetaan melkein sen syntyajoilta. 1930-luvulla Pariisin kansalliskirjastosta löytyi värillinen, vuodelta 1562 peräisin olevan käsikirjoitus Armorial suédois, joka sisältää kaikkien Ruotsin valtakunnan maakuntien vaakunat. Niiden joukossa oli myös Savon vaakuna. Siinä on sinisessä kentässä palkittain asetettu keltainen viritetty käsijousi, jonka nuolen kärki ja sulat ovat valkoiset. Kilven päällä on kreivikunnan kruunu. Savon vaakunan tunnuskuva on siis alusta saakka ollut sama. Eroa on kuitenkin jousen asennossa. Nuolen suunta oli aluksi heraldisesti katsoen (so. kilven kantajan kannalta katsottuna) vasemmalle, mutta on myöhemmin kääntynyt oikealle. Tätä asentoa pidetäänkin heraldiikan kannalta normaalina, eteenpäin viittaavana suuntana, sillä kun kilpeä kannetaan vasemmassa kädessä, kallistuu sen (kantajasta lukien) oikea reuna eteenpäin liikkeen suuntaan.[2]

Nykyään Etelä-Savon maakunta käyttää vaakunassaan vasempaan osoittavaa jousta.[3]

Jousi-aiheen on tulkittu symboloivan Savon asemaa Ruotsin itäisimpänä rajamaakuntana ennen nykyisen Pohjois-Karjalan alueen liittämistä Ruotsiin Stolbovan rauhassa vuonna 1617. Vaakunan ulkoasu ja selitys vahvistettiin sisäasiaministeriön toimesta vuonna 1962 heraldikko Ahti Hammarin mallin pohjalta.[4]

Savon isännänviiri.

Vaakunan jousi-aihe toistuu useissa Savon alueen kuntavaakunoissa ja sen värejä käytetään Savon perinteisessä isännänviirissä.

Pohjois-Savon tunnuksena

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pohjois-Savon maakunnan tunnukseksi vaakuna vakiintui hiljalleen muun muassa läänijaon seurauksena. Siinä missä vanha Kuopion lääni kattoi aluksi nykyisten Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan maakuntien alueet, Mikkelin lääni kattoi Etelä-Savon ja Itä-Hämeen. Maakuntajako näkyi läänien vaakunoissa; Suomen suuriruhtinaskunnan aikaan Kuopion läänin vaakunassa oli Savon ja Karjalan maakuntien vaakunat, mutta Pohjois-Karjalan tultua omaksi läänikseen vuonna 1960 ja sisäasiaministeriön vahvistettua uusien läänien vaakunat 1962, Kuopion läänin vaakunaksi tuli Savon maakunnan vaakuna. Lääniuudistusta ja maakuntien hallinnollista asemaa kaavailtaessa nykyinen Pohjois-Savon maakuntaliitto käytti tunnuksenaan Savon vaakunaa. Erotukseksi Savon historiallisen maakunnan vaakunasta sisäasiaministeriö vahvisti Pohjois-Savolle kruunuttoman vaakunan vuonna 1997.[5][6]

Pohjois-Savon liitto pyysi (4.11.2020) Heraldisen lautakunnan lausuntoa kreivikunnan arvokruunulla varustetun vaakunan käytöstä Pohjois-Savon liiton ja maakunnan uutena kuvallisena tunnuksena. Lautakunnan lausunto (16.12.2020): "Kun Heraldinen lautakunta vuonna 1997 otti kantaa maakuntien liittojen vaakuna-asiaan, se piti tärkeänä, että vaakunat olisivat korkeatasoisia ja että niitä voitaisiin käyttää kommunikoitaessa myös kansainvälisesti. Lautakunnan kanta oli, että kilvenpäällisiä kruunuja oli pidettävä valtiovallan symboleina ja että ne eivät siten sopineet maakunnille. Tämä näkökanta kytkeytyi ainakin osittain siihen, että Suomen uusille suurlääneille oltiin samanaikaisesti hyväksymässä vaakunoita; ns. lääninhallitusten virastotunnukset varustettiin vuonna 1997 kilvenpäällisillä kruunuilla. Heraldinen lautakunta ei näe estettä sille, että Pohjois-Savon liitto käyttää Savon historiallista vaakunaa kilvenpäällisellä kreivikunnan kruunulla. Lautakunta pitää myönteisenä asiana sitä, että maakuntien liitot käyttävät vaakunoitaan myös viestinnässään."[7]

Pohjois-Savon maakuntalippu.

Vaakunan pohjalta on tehty myös Pohjois-Savon maakuntalippu, jossa jousi on asetettuna kahden keltaisen reunuksen väliin. Lipun ulkoreuna on kolmihaarainen.[8]

  1. Europeana Heraldica extranet.narc.fi. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 27.6.2020.
  2. Pirinen, Kauko: Savonmaan hyväksi. Pohjois-Savon maakuntaliitto ry, 1953.
  3. Vaakunoiden historiaa – Seutuwiki seutu.wikimikkeli.fi. Viitattu 27.6.2020.
  4. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 17. Karttakeskus, 2013.
  5. Jussi Iltanen: Suomen kuntavaakunat, s. 141. Karttakeskus, 2013.
  6. Heraldinen lautakunta vastaa: Etelä-Savon maakuntavaakuna on poikkeustapaus - ePressi www.epressi.com. 27.2.2015. Viitattu 27.6.2020.
  7. Heraldisen lautakunnan lausunto 16.12.2020
  8. Maakuntatunnukset Pohjois-Savon liitto. Viitattu 27.6.2020.