Pikakirjoittaja (hyönteinen)

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Pikakirjoittaja
Ips sexdentatus (Boerner, 1767).png
Uhanalaisuusluokitus
Suomessa: Erittäin uhanalainen [1]
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Niveljalkaiset Arthropoda
Alajakso: Kuusijalkaiset Hexapoda
Luokka: Hyönteiset Insecta
Lahko: Kovakuoriaiset Coleoptera
Alalahko: Erilaisruokaiset Polyphaga
Yläheimo: Kärsäkäsmäiset Curculionoidea
Heimo: Kärsäkkäät Curculionidae
Alaheimo: Kaarnakuoriaiset Scolytinae
Tribus: Ipini
Suku: Kirjanpainajat Ips
Laji: sexdentatus
Kaksiosainen nimi

Ips sexdentatus
(Börner, 1776)

Katso myös

 Wikispecies-logo.svg Pikakirjoittaja (hyönteinen) Wikispeciesissä
 Commons-logo.svg Pikakirjoittaja (hyönteinen) Commonsissa

Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.

Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pikakirjoittaja on 6–8 mm pitkä,[2] väriltään tummanruskea.[3] Sen peitinsiipien takaosassa on peräkuoppa, jonka reunoilla on kuusi hammasparia.

Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajia esiintyy Aasiassa ja Euroopassa. Suomessa lajia esiintyy maan pohjoisosissa, Oulun eteläpuolella se on harvinainen.[2]

Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Koiras kaivaa puuhun sisäänmenoaukon ja siitoskammion. Se parittelee tavallisesti 2–4 naaraan kanssa. Naaraat kaivavat 20–50 cm pitkiä ja 4–5 mm leveitä käytäviä,[2]joiden reunoille ne laskevat munansa. Munista kuoriutuvat toukat kovertavat kukin oman käytävänsä, jonka päähän ne koteloituvat.

Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lajista aiheutuu jonkin verran haittaa metsätaloudelle. Kasvavalle metsälle pikakirjoittajasta aiheutuu harvoin vahinkoa, mutta kaadetussa puutavarassa se saa aikaan sinistymistä tuomalla puuhun mukanaan sinistäjäsientä.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Pikakirjoittaja – Ips sexdentatus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
  2. a b c Heliövaara 1998, s. 54
  3. Kimoto & Duthie-Holt, s. 76
  4. Nuorteva 1982, s. 48

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]