Pikakirjoittaja (hyönteinen)
| Pikakirjoittaja | |
|---|---|
.png) |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
| Suomessa: | |
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Kovakuoriaiset Coleoptera |
| Alalahko: | Erilaisruokaiset Polyphaga |
| Yläheimo: | Kärsäkäsmäiset Curculionoidea |
| Heimo: | Kärsäkkäät Curculionidae |
| Alaheimo: | Kaarnakuoriaiset Scolytinae |
| Tribus: | Ipini |
| Suku: | Kirjanpainajat Ips |
| Laji: | sexdentatus |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Ips sexdentatus |
|
| Katso myös | |
|
|
|
Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) on männyissä elävä kaarnakuoriainen.
Koko ja ulkonäkö[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pikakirjoittaja on 6–8 mm pitkä,[2] väriltään tummanruskea.[3] Sen peitinsiipien takaosassa on peräkuoppa, jonka reunoilla on kuusi hammasparia.
Levinneisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajia esiintyy Aasiassa ja Euroopassa. Suomessa lajia esiintyy maan pohjoisosissa, Oulun eteläpuolella se on harvinainen.[2]
Lisääntyminen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Koiras kaivaa puuhun sisäänmenoaukon ja siitoskammion. Se parittelee tavallisesti 2–4 naaraan kanssa. Naaraat kaivavat 20–50 cm pitkiä ja 4–5 mm leveitä käytäviä,[2]joiden reunoille ne laskevat munansa. Munista kuoriutuvat toukat kovertavat kukin oman käytävänsä, jonka päähän ne koteloituvat.
Haitat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Lajista aiheutuu jonkin verran haittaa metsätaloudelle. Kasvavalle metsälle pikakirjoittajasta aiheutuu harvoin vahinkoa, mutta kaadetussa puutavarassa se saa aikaan sinistymistä tuomalla puuhun mukanaan sinistäjäsientä.[4]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Heliövaara, Kari, ym.: Suomen kaarnakuoriaiset. Helsingin yliopisto, 1998. ISBN 951-45-8395-7.
- Kimoto, Troy & Duthie-Holt, Marnie: Exotic Forest Insect Guidebook. Canadian Food Inspection Agency, 2006. ISBN 0-662-43977-5. Teoksen verkkoversio (pdf). [vanhentunut linkki]
- Nuorteva, Matti: Metsätuholaiset. Kirjayhtymä, 1982. ISBN 951-26-2055-3.
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Jyrki Muona, Jaakko Mattila: Pikakirjoittaja – Ips sexdentatus Suomen Lajitietokeskus. 2019. Viitattu 23.3.2022.
- ↑ a b c Heliövaara 1998, s. 54
- ↑ Kimoto & Duthie-Holt, s. 76
- ↑ Nuorteva 1982, s. 48
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Laji.fi: Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus)
- Metsäntutkimuslaitos (Metla): Pikakirjoittaja (Ips sexdentatus) (Arkistoitu – Internet Archive)
- ITIS: Ips sexdentatus (englanniksi)
- Pherobase: Semiochemicals of Ips sexdentatus, the Six-toothed bark beetle (englanniksi)
- Food and Agriculture Organization of the United Nations (FAO): Ips sexdentatus (englanniksi) (pdf)
| ||||||||||