Pannonia

Pannonian kartta.

Pannonia oli antiikin aikainen alue, joka sijaitsi nykyisten Itävallan, Kroatian, Unkarin, Serbian, Slovenian sekä Bosnia ja Hertsegovinan alueilla. Sen rajoina olivat pohjoisessa ja idässä Tonava.

Historia

Pannonian alkuperäiset asukkaat olivat pannonialaisia, jotka olivat illyrialainen heimo. Kelttiläiset heimot valloittivat alueen 400-luvulla eaa. Roomalaiset puolestaan valloittivat Pannonian 9 eaa. Rooman valtakunnan osana Pannonia kuului alun perin Illyricumin provinssiin ja sitten Illyricum Inferiuksen provinssiin. Ensimmäisellä vuosisadalla siitä tehtiin oma Pannonian provinssinsa. Rooma joutui käymään ankaran sodan kapinoivia pannonialaisia vastaan keisari Tiberiuksen valtakaudella.

Pannonia Rooman Pannonian provinssina.

Trajanus jakoi Pannonian provinssin kahteen osaan, jotka olivat Pannonia Superior eli Ylä-Pannonia (länsiosa) ja Pannonia Inferior eli Ala-Pannonia (itäosa). Edellisen pääkaupunki oli Carnuntum ja jälkimmäisen Aquincum. Diocletianus jakoi myöhemmin Pannonian neljään osaan, jotka olivat Pannonia Prima (luoteisosa), Pannonia Valeria (koillisosa), Pannonia Savia (lounaisosa) ja Pannonia Secunda (kaakkoisosa).

300-luvulla Pannoniaan asettuivat gootit, jotka olivat alun perin asuneet Mustanmeren ympäristössä, mutta joutuivat pakenemaan idästä tulleita hunneja. Gootit pyysivät keisari Valensilta lupaa muuttaa Tonavan eteläpuolelle. Vuoteen 380 mennessä ostrogootit olivat asettuneet Pannoniaan keisari Gratianuksen liittolaisina, mutta olivat ilmeisesti myös hunnien alistamia. Ostrogootit pakenivat sittemmin hunnien tieltä läntiseen Eurooppaan.

Eurooppaan työntyneet hunnit asettuivat Pannoniaan 400-luvulla. Heidän viimeisen hallitsijansa Attilan kuoltua Pannonia on ollut useiden eri kansojen ja heimojen asuinsija. Unkarilaiset saapuivat alueelle 900-luvun lopussa.

Katso myös

• Karpaattien allas

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Pannonia Wikimedia Commonsissa