Panelianlahti
Panelianlahti oli Pohjanlahdella nykyisten Euran ja Eurajoen kuntien alueella sijainnut muinainen merenlahti. Nykyisin sen paikalla on laaja Panelian kylän länsipuolella levittäytyvä viljelysaukea.
Pronssikausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pronssikaudella Satakunnan asutuksen merkittävin keskittymä syntyi Panelianlahden rannoille Pyhäjärvestä alkunsa saaneen Eurajoen suun ympäristöön. Muinaiset asukkaat jättivät jälkeensä yli 200 nykyään tunnettua röykkiöhautaa eli hiidenkiuasta. Missään muualla Suomessa ei hautaröykkiöitä tiedetä rakennetun yhtä tiheästi. Hiidenkiukaista tunnetuin on Panelian eteläpuolella sijaitseva Kuninkaanhauta, joka on myös yksi Pohjoismaiden suurimmista pronssikautisista röykkiöhaudoista.[1]
Panelianlahden ympäristön asutus päättyi esiroomalaisen rautakauden alkupuolella noin 500 eaa., kun merialue oli maankohoamisen johdosta soistunut kalastus- ja kulkukelvottomaksi. Mataloitumisen arvellaan alkaneen noin 800 eaa. Alueen väestö siirtyi todennäköisesti hieman sisämaahan päin Euran ja Kauttuan seuduille Pyhäjärven pohjoispuolelle. Paikalle syntyi myöhemmin Länsi-Suomen vaurain rautakautinen kulttuuri.
Myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Entisen Panelianlahden ympäristö asutettiin uudelleen 1200-luvulla, jolloin myös nykyinen Panelian kylä sai alkunsa. 1800-luvun puolivälissä alettiin vuosisatojen kuluessa soistunutta muinaislahtea raivata pelloksi.[2] Nykyään Panelianlahden paikalla on kymmenien neliökilometrien laajuinen viljelysaukea, joka sijaitsee pääosin entisen Kiukaisten kunnan alueella Irjanteen ja Panelian kylien välissä.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Kuninkaanhauta. Museovirasto
- ↑ Pisara-hanke, Euran-Panelian inventointiraportti (s. 2).[vanhentunut linkki] Viitattu 7.3.2013.