Paavo Tynell

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Paavo Tynell
Paavo Tynell opettaa metallitaontaa Taideteollisuuskeskuskoulussa 1920-luvulla.
Paavo Tynell opettaa metallitaontaa Taideteollisuuskeskuskoulussa 1920-luvulla.
Henkilötiedot
Syntynyt 25. tammikuuta 1890
Helsinki
Kuollut 13. syyskuuta 1973 (83 vuotta)
Tuusula
Ammatti muotoilija
Puoliso Helena Tynell (1947–)

Paavo Tynell (25. tammikuuta 1890 Helsinki13. syyskuuta 1973 Tuusula) oli suomalainen muotoilija.[1] Tynell oli mukana perustamassa taidetakomo Oy Taito Ab:tä. Hän johti yhtiötä ja toimi sen pääsuunnittelijana vuoteen 1954 asti. Tynellin tunnetuimpia töitä ovat Helsingin Lasipalatsin valaistuksen suunnittelu ja YK:n pääsihteerin työhuoneen valaistuksen toteutus. Tynell oli 1930-luvulta aina 1950-luvulle saakka käytetyimpiä julkisten tilojen valaisinmuotoilijoita. Arkkitehdeista muun muassa Alvar Aalto teki yhteistyötä Tynellin kanssa sisustusten ja valaistuksen suunnittelussa. Paavo Tynellin puoliso oli lasimuotoilija Helena Tynell (o.s. Turpeinen) vuodesta 1947.[2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynell aloitti peltiseppäoppilaana pakkausvalmistaja G. W. Sohlbergilla ja opiskeli iltaisin Taideteollisuuskeskuskoulussa. Uusi työpaikka löytyi Taidetakomo Korusta, jossa Tynell teki ensimmäisen messinkivalaisimensa. Koulussa hänet pian todettiin niin päteväksi, että siirrettiin opiskelijasta opettajaksi.[3]

Vuonna 1919 hän oli perustamassa Taito-yhtiötä yhdessä Eric O. Ehrströmin, Frans Nykäsen, Emil Wikströmn ja Gösta Serlachiuksen kanssa. Tynellin johdettavaksi tuli yhtiön taidetakomo.[4] Hän oli myös Taito Oy:n toimitusjohtajana sen lakkauttamiseen vuoteen 1953 saakka.[5] Sarjavalmisteisten valaisimien suunnittelun lisäksi Tynell sai tehtäväkseen muun muassa Eduskuntatalon valaisimet.[3]

Ehkä parhaiten Tynell tunnetaan sotien jälkeen syntyneistä messinkivalaisimista, joita alettiin viedä myös Yhdysvaltoihin. Niiden leimallinen piirre on metallikoristeiden, -verkkojen ja rei’itysten aikaansaama valon ja varjon leikki. Tynell suunnitteli myös uniikkivalaisimia vauraisiin amerikkalaiskoteihin. Suunnittelusuhteen Idmaniin katkettua hän suunnitteli 1960-luvulla valaisimia amerikkalaisille valmistajille Litecraft ja Lightolier.[3] Vuonna 2018 tanskalainen Gubi alkoi valmistamaan Tynellin suunnittelemia valaisimia uudelleen.[6]

Teosten myyntihintoja[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tynellin suunnittelema pöytä­valaisin.

Tynellin suunnittelemat valaisimet ovat nykyisin suosittuja ja alkuperäisten valaisimien hinnat ovat huutokaupoissa korkealla. Joulukuussa 2015 Tynellin Kinema-valaisin myytiin 44 000 euron ennätyssummalla Hagelstamin huutokauppakamarilla.[7]

Suunnittelutöitä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Aav, Marianne – Viljanen, Eeva (toim.): Paavo Tynell ja Taito Oy, s. 116. Helsinki: Designmuseo, 2005. ISBN 952-9878-39-7.
  2. Koivisto, Kaisa: Tynell, Helena (1918–2016). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 30.7.2007. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
  3. a b c d Huusko, Anna-Kaisa – Järveläinen, Pekka: Muotoilun aarteet: Suomalaisia valaisimia. Helsinki: WSOY, 2012. ISBN 978-951-0-37040-7.
  4. Neljännesvuosisata taideteollisuutta. Helsingin Sanomat, 1.2.1944, s. 9. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 7.1.2019.
  5. Osakeyhtiö Taito Aktiebolag Pörssitieto. Viitattu 7.1.2019.
  6. Aromaa, Jonni: Keräilijät maksavat itsensä kipeiksi alkuperäisistä – Paavo Tynellin valaisimia aletaan tehdä uudestaan 19.1.2018. Yle Uutiset. Viitattu 7.1.2019.
  7. Tienhaara, Hilkka: Lahtelaisen leffateatterin lampusta maksettiin 44 000 euroa. Iltalehti. 15.12.2015. Viitattu 21.12.2015.
    Lehtinen, Eeva: Designvalaisimet ovat nyt kuumaa kamaa. Turun Sanomat. 22.3.2015. Viitattu 21.12.2015.
  8. Rasi, Maarit: Tamperelainen huutokauppa myi Paavo Tynellin valaisimet maailmanennätyshintaan – 1,1 miljoonaa euroa! 11.12.2018. Ilta-Sanomat. Viitattu 7.1.2019.
  9. Jokinen, Teppo: Nakkilan kirkko Docomomo. Viitattu 2.7.2018.
  10. Arabian uusittu museo: Teollisuuden historiaa diskomusiikin tahdissa. Helsingin Sanomat, 14.9.1984, s. 16. HS Aikakone (vain tilaajille) Viitattu 7.1.2019.
  11. Paavo Tynell – mies joka valaisi Suomen 25.9.2018. Sokos Hotels. Viitattu 7.1.2019.
  12. Paavo Tynell : Seinävalaisin 18.4.2016. Bukowskis. Viitattu 2.7.2018.
  13. Meilahden kirkko 28.3.2017. Helsingin seurakuntayhtymä. Viitattu 7.1.2019.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]