Paavo Joensalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun


Paavo Joensalo

Paavo Joensalo (s. 23. tammikuuta 1942 Kauhava[1]) on suomalainen arkkitehti, itseoppinut säveltäjä, näytelmäkirjailija ja kulttuurituottaja.[2]

Joensalo valmistui Teknillisestä korkeakoulusta 1967 ja toimi Imatran kaupunginarkkitehtina 1975-1985, Joensuun 2. kaupunginarkkitehtina 1985–1987, konsultointitehtävissä Yritystaito Oy:ssä 1987-1995 ja sen jälkeen toimitusjohtajana perustamassaan Joensalo Oy:ssä.[1] Joensalon tunnetuin suunnittelutyö on lahtelaisen taiteilijan Matti Koskelan Domino-elementtijärjestelmää käyttäen rakennettu lasipintainen ateljeekoti. [3]

Suistamolaiseen Härkösten runonlaulajasukuun kuuluva Joensalo luo monipuolisesti musiikkia, musiikkiteatteria ja oopperaa toimien käsikirjoittajana ja libretistinä, säveltäjänä ja tuottaja-toiminnanjohtajana Pohjois-Karjalan Liperiin perustamansa Eettisesti Innovatiiviset Kulttuurin Uudistajat EIKU ry:n produktioissa.[4]

Joensalo opiskeli nuorena pianonsoittoa ja laulua ja on toiminut Polyteknikkojen kuorossa, Imatran kamarikuorossa ja Savonlinnan oopperajuhlakuorossa.

Musiikillinen ja muu tuotanto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Noin 80 liedsävellystä 1976 lähtien omiin ja useiden muiden runoilijoiden teksteihin
  • Musiikkidraama Elämän kaaria (1992)
  • Seitsemän vuosikymmentä itsenäisyyttä ja yrittäjyyttä, musiikkikavalkadi Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n vuosijuhlaan 1997
  • Humoristinen musikaali Lakkatatti Pohjois-Karjalan Yrittäjät ry:n vuosijuhlaan 1998
  • Kansanmusikaali Tulenlainaaja Rääkkylän kunnankirjaston 120 -vuotisjuhlaan 1998
  • Lastenooppera Eiku, Pohjois-Karjalan kiertue 2007, sovitus Auvo Sarmanto
  • Musiikkidraama Gli Spreconi 2009[5]
  • Pienoisooppera Jouluksi kotiin, kiertue 2010
  • Sotaorvon taipaleelta, konsertti Pohjois-Karjalan Sotaorvot ry:n 10 -vuotisjuhlaan 2011
  • Pyhän yön sävelvuo, joululaulukonsertit, sävellyksiä eri runoilijoiden teksteihin 2011
  • Sävelin siiville - Liedin lumoissa, keskeisistä liedsävellyksistä koottu konserttikiertue 2012
  • Kirkko-ooppera 1918 Vilppulan vaihe, libretto Raimo Kallio-Mannila, kiertue 2012[6]
  • Tanssiteos Gli Spreconi, kiertue 2014
  • Näytelmä Tuhlaajat, kiertueet 2014 ja 2015
  • Konsertti Runonlaulajien perintö, kiertue 2016[7]
  • Lyhytelokuva Tuhlaajat, idea ja tuotanto 2016-2017, käsikirjoitus ja ohjaus Anniina Joensalo[8]
  • Monigenrespektaakkeli Suomen tarina, kiertue 2017, ohjaus, dramatisointi ja tuotanto[9]
  • Pienoisooppera 1918 Tampereen vaihe, kiertue 2018, sävellys, ohjaus ja tuotanto
  • Kirkko-ooppera Tolpojen tarina, minioopperaversiot, Kerimäen kirkko 2018[10][11] ja Sotkamon kirkko 2020[12][13], käsikirjoitukset, sävellykset, ohjaus ja tuotanto
  • Karjalankielisen mieskuorolaulun kehittämishanke Runojahdi - Pajon mahdi 2016-2018, hankkeen koordinointi ja 9/40 laulun sävellys[14]
  • Musiikkiohjelmat Pajon mahdi sekä Lauluja Iivana ja Iivo Härkösen runoihin, Karjalan Sivistysseuran heimojuhla, Jyväskylä 2019, tuotanto, juonto ja osa osa sävellyksistä[15]
  • Konsertti Runojahdi - Pajon mahdi, Sortavalan karjalaiset laulujuhlat 2019, tuotanto Petroskoin Kansall. Kulttuurien keskuksen kanssa.
  • Striimattu oopperakonsertti Tuomitut, Savonlinnan Kulttuurikellari 2020[16], ohjaus ja tuotanto
  • Koko perheen kotiseutuooppera Yksisarvisdinot, striimattu esitys Siihtalan kulttuuritehdas, Joensuu ja kantaesitys Liperin Ylämyllyn yläkoulu 2021, tuotanto.

Eiku-lastenoopperan englanninkielinen versio Noway vieraili 2008 Dublinissa[4] ja palkittiin Liperin kunnan vuoden kulttuuritekona. Karjalankielinen versio Eigu vieraili Karjalan tasavallan Veskelyksen etnokulttuurikeskuksessa ja Petroskoin laulujuhlilla kesäkuussa 2013[17] sekä Joensuun karjalaisilla laulujuhlilla kesäkuussa 2014.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b (toim.): Tekniikan akateemiset ja arkkitehdit 2011. TEK. ISBN 978-952-5633-65-8.
  2. Hannu Kauhanen: Musikaalinen arkkitehti täyttää 80 vuotta - Paavo Joensalo on saanut elämässään paljon aikaan niin rakennusten suunnittelun kuin musiikinkin alalla Karjalainen. 22.1.2022. PunaMusta Media Oyj. Viitattu 17.2.2022.
  3. https://www.ess.fi/uutiset/kotimaa/2007/02/02/kotina-muuntuva-lasikuutio
  4. a b Salonen, Aimo: ”Viinijärven Pispalan” eettinen kulttuuri. Lapsenlapsen näytelmäharrastus johti Paavo Joensalon tielle, joka voi johtaa vaikka minne. Karjalan Heili, 15.4.2012, nro 10/2012, s. 10–11. Joensuu: Karelia Viestintä Oy. Lehden verkkoversio Viitattu 9.7.2013.
  5. Gli Spreconi musikaalikonsertti 2013. Loviisan Rauhanfoorumi. Viitattu 8.7.2013.
  6. Vuoden 1918 tapahtumat soivat oopperana 9.5.2012. Savon Sanomat. Viitattu 8.7.2013. [vanhentunut linkki]
  7. Sirpa Naumanen: Runonlaulajien perintö elää sukupolvesta toiseen Kotiseutu-uutiset. 3.8.2016. Viitattu 9.8.2016.
  8. Nuori ohjaaja ei tuhlaa aikaa Kotiseutu-uutiset.com. 28.2.2017. Viitattu 30.8.2017.
  9. Suuria odotuksia suurempi Kotiseutu-uutiset.com. 1.8.2017. Viitattu 30.8.2017.
  10. Kaakon Viestintä Oy: Kerimäen kirkko juhlii hartaasti 170-vuotisjuhlaa — seurakunta järjestää kirkolla muun muassa ystävyyskonsertin ja juhlamessun - Itä-Savo ita-savo.fi. Viitattu 20.6.2018.
  11. Kerimäen kirkko 170 vuotta – juhlat huipentuivat oopperaan – Puruvesi www.puruvesi.net. Viitattu 20.6.2018.
  12. Kirkkorakentaja Tolpon tarina taipuu oopperaksi Kotiseutu-uutiset.com. 1.9.2020. Viitattu 3.9.2020.
  13. Antti Lankinen, Sotkamon seurakunta: Kotikirkko. Sotkamo-lehti, 28.8.2020. SLP Kustannus Oy.
  14. Runojahdi - Pajon mahdi (Lähde laulujen kokonaismäärälle) Eiku ry. Viitattu 13.5.2021.
  15. EIKU ry www.facebook.com. Viitattu 16.7.2019.
  16. Savonlinnan Kulttuurikellari www.facebook.com. Viitattu 19.12.2020.
  17. Karjalainen laulujuhlaperinne jatkuu pian Petroskoissa 4.6.2013. Savon Sanomat. Viitattu 8.7.2013.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]