Pääopit
| Pääopit | |
|---|---|
| Κύριαι Δόξαι | |
| Alkuperäisteos | |
| Kirjailija | Epikuros |
| Kieli | muinaiskreikka |
| Genre | filosofia |
| Julkaistu | n. 300 eaa. |
| Suomennos | |
| Suomentaja | Marke Ahonen |
| Kustantaja | Summa |
| Julkaistu | 2003, teoksessa Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit |
| ISBN | 952-5418-07-3 |
 Löydä lisää kirjojaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Pääopit (m.kreik. Κύριαι Δόξαι, Kyriai doksai, lat. Ratae sententiae, suomennettu myös nimellä Keskeiset opit) on Epikurokselta säilynyt keskeisimpien epikurolaisten filosofisten oppien kokoelma. Se sisältää neljäkymmentä melko lyhyttä aforismia. Ne antavat hyvän yhteenvedon epikurolaisesta etiikasta, mutta eivät käsittele sen taustalla olevia luonnonfilosofisia ajatuksia. Neljä ensimmäistä pääopeista muodostaa epikurolaisen tetrafarmakoksen, ”neliosaisen lääkkeen”.
Pääopit on säilynyt osana Diogenes Laertioksen teosta Merkittävien filosofien elämät ja opit (kirja X, 139–154). Antiikin aikana aforismit pantiin ilman epäilyjä Epikuroksen nimiin. Myöhemmin niiden autenttisuutta on toisinaan epäilty, mutta tälle ei ole vahvoja perusteita.[1] Diogeneen lisäksi teoksen mainitsevat antiikin aikana Epikuroksen kirjoitusten joukossa muun muassa Filodemos, Cicero, Diodoros Sisilialainen, Lukianos ja Claudius Aelianus.[2]
Nykyisin opit on numeroitu, mutta numerointi ei ole osa alkuperäistä käsikirjoitusta, vaan peräisin 1800-luvulta. Tekstissä on mukana myöhempien skoliastien kommentteja eli skolioita.[2]
Lainauksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ”Kuolema ei ole meille mitään. Se, mikä on hajonnut, ei havaitse. Se, mikä ei havaitse, ei ole meille mitään.” (II, suomennos Marke Ahonen)
- ”Ei voi elää nautinnollisesti, ellei elä järkevästi, hyvin ja oikeudenmukaisesti, <eikä voi elää järkevästi, hyvin ja oikeudenmukaisesti>, ellei elä nautinnollisesti.” (V)
- ”Ääretön aika sisältää yhtä suuren nautinnon kuin äärellinen aika, mikäli nautinnon rajat mitataan järjellä.” (XIX)
- ”Oikeudenmukaisuus itsessään ei ole mitään, vaan se on ihmisten keskinäisessä yhteistoiminnassa missä tahansa paikassa ja ajassa eräänlainen sopimus siitä, etteivät he vahingoita toisia tai joudu vahinkoon.” (XXXIII)
- ”Epäoikeudenmukaisuus ei ole itsessään pahaa, vaan ainoastaan liittyessään pelkoon siitä, ettei onnistu pakenemaan tällaisista teoista rankaisemaan asetettuja.” (XXXIV)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ Ahonen, Marke: Selitykset teokseen Diogenes Laertios 2003, s. 606.
- ↑ a b The Principal Doctrines of Epicurus Epicurus.info - Epicurean Philosophy Online. Arkistoitu 17.5.2013. Viitattu 25.1.2009.
Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Epikuros: Keskeiset opit. Teoksessa Demokritos ja Epikuros: Riippumaton nautinto. Suomennos Arto Kivimäki, Tua Korhonen ja Sampo Vesterinen. Selitykset ja jälkisanat Tua Korhonen ja Arto Kivimäki. Olympos-sarja. Helsinki: Tammi, 2006. ISBN 951-31-3575-6.
- Epikuros: Pääopit. Teoksessa Diogenes Laertios: Merkittävien filosofien elämät ja opit. Suomennos ja selitykset Marke Ahonen. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Summa, 2003. ISBN 952-5418-07-3.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ἐπίκουρος: Κύριαι Δόξαι (muinaiskreikaksi)
- Epicurus: Principal Doctrines (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)