Ottopiste

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Ottopisteen logo
Ottopiste.

Ottopiste (Otto.) on Automatia Pankkiautomaattien ylläpitämä pankkiautomaattiverkosto, jolla on toimipisteitä ympäri Suomea. Ottopisteiden palveluihin kuuluvat setelinostot, tilitietojen kyselyt ja puheajan lataaminen matkapuhelimeen.[1] Osalla automaateista (TalletusOtto) on mahdollista myös tallettaa käteistä rahaa pankkitilille. Vuonna 2017 Ottopisteitä oli Suomessa noin 1 400[2].

Ottopisteissä käytetään kahden eri laitevalmistajan automaatteja: NCR:n skotlantilaisen tytäryhtiön ja saksalaisen Wincor Nixdorfin. Ohjelmiston sekä uudet sirukortinlukijat on toimittanut Fujitsu Services ja tietojärjestelmästä vastaa Tieto.[3]

Ottopisteissä on oma, keltaisella suuaukolla varustettu lukija tavallisia kortteja varten ja sinisellä suuaukolla varustettu sirukorttia varten.

TalletusOtto[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Automatia on vuodesta alkaen 2013 tuonut käyttöön TalletusOtto-automaatteja, joilla voi sekä tallettaa että nostaa käteistä rahaa. Automaatti ottaa vastaan sekä seteleitä että kolikoita. Talletus tilitetään debit-korttiin liitetylle tilille. Automatian tavoitteena on avata noin 150 TalletusOtto-automaattia eri puolille Suomea.[4][5]

Historiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Automatia Pankkiautomaatit aloitti toimintansa 1994, kun se osti suurimpien pankkien eli SYP:n, KOP:n, Postipankin ja Osuuspankin käteisautomaatit.[6] Automatian omistivat neljä pankkiryhmittymää yhdessä. Perustamisen taustalla olivat automaattien kustannusten karsiminen ja Suomessa ollut pankkikriisi. Tavoitteena oli pankkien liian tiheäksi kasvaneen automaattiverkoston karsiminen ja huollon keskittäminen.[7] Säästöpankeilla oli vielä tämän jälkeen omat automaatit.

Vuoden 2005 alusta suurimpien pankkien automaatit ovat olleet Automatia Pankkiautomaatit Oy:n hallussa. [6]

Ottopisteiden määrä on laskenut. Vuonna 2006 niitä oli noin 1 700 kappaletta.[6]

Ottopisteillä oli monopoliasema Suomen pankkiautomaattimarkkinoilla vuoden 2008 kevääseen asti, jolloin Rautakirjan vielä tuolloin omistamiin R-kioskeihin alettiin asentaa Nosto-automaatteja. Vuonna 2012 niiden rinnalle tuli Eurocashiltä myös Cash-automaattibrändi.

Vuonna 2009 Ottopisteissä alettiin näyttää Saunalahden mainosta asioinnin päätyttyä. 2010-luvulla Ottopisteile tuli mahdollisuus tehdä lahjoitus hyväntekeväisyyteen noston yhteydessä.[8]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Nosto, kilpaileva automaattiverkosto

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Ottopisteen palvelut Ottopisteet. Viitattu 19.4.2012.
  2. Lassila, Anni: Lisäautomaatit voivat maksaa kuluttajalle. Helsingin Sanomat, 19.8.2017, s. B 10–11. Helsinki:
  3. Rautaa ja softaa Ottopisteet. Viitattu 19.4.2012.
  4. Kauppalehti: Rahan talletusautomaatit tulevat Suomeen Kauppalehti. Viitattu 9.7.2012.
  5. TalletusOtto – Kysymyksiä ja vastauksia Viitattu 9.1.2014
  6. a b c [1]
  7. Vihola, Teppo: Rahan ohjaaja. Yhdyspankki ja Merita 1950–2000, s. 201–203. Merita Pankki Oyj, 2000. ISBN 951-889-103-6.
  8. Rahaa automaatilla nostava joutuu katsomaan mainoksen YLE Uutiset. Viitattu 19.4.2012.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]