Oskar Kallas

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Oskar Kallas Helsinkissa, 1892–93.

Oskar Kallas (25. lokakuuta 1868 Kaarma, Viro26. tammikuuta 1946 Tukholma, Ruotsi) oli virolainen diplomaatti, sekä kielen- ja kansanrunouden tutkija. Kallaksen puoliso oli suomalainen kirjailija Aino Kallas.[1].

Nuorena Kallas auttoi Jakob Hurtia kokoamaan virolaisesta runouden kokoelman. Kallas opiskeli vuosina 1887–1892 Tarton yliopistossa klassillista filologiaa ja 1892–1893 Helsingin yliopistossa suomalais-ugrilaisia kieliä, ja vuonna 1901 hän väitteli tohtoriksi. Tartossa opiskellessaan hän oli aktiivinen virolaisissa nationalistisissa järjestöissä ja oli muun muassa tulevan Viron valtiopäämiehen Jaan Tõnissonin ystävä. He perustivat myöhemmin yhdessä Postimees-sanomalehden. Hän toimi vuodesta 1903 Postimees-lehden toimittajana ja Tarton lukion opettajana. Kallasista tuli 1906 juuri perustetun Tarton tyttökoulun rehtori. Hän oli vuonna 1909 mukana perustamassa Viron kansallismuseota. Kansatieteellisesti Kallas on tunnettu erityisesti lutsien ja leivujen tutkimuksesta. Viron itsenäistyttyä hän toimi Viron lähettiläänä Suomessa ja Britanniassa ja jäi tehtävästä eläkkeelle vuonna 1934. Neuvostoliiton miehitettyä Viron Kallas lähti perheineen pakoon Ruotsiin, jossa hän kuoli 26. tammikuuta 1946. Hänet on haudattu Helsinkiin.[2]

Kallakset rakensivat Tarttoon (Raja 31a) huvilan, jossa he asuivat 1914–1918. Rakennus on yhä olemassa, huonokuntoisena. Rakennus on tyyliltään uusklassinen, ja sen suunnitteli suomalainen arkkitehti Walter Thomé. Sen omistaa rakennusyhtiö Nordecon.[3]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]