Postimees

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Postimees
Pärnu Postimeesin ensimmäinen numero vuodelta 1857.
Pärnu Postimeesin ensimmäinen numero vuodelta 1857.
Lehtityyppi sanomalehti
Julkaisija Eesti Meedia
ISSN ISSN 1406-0981
Perustettu 1857
Päätoimittaja Priit Hõbemägi
Kotikunta Tallinna
Kotimaa Viro
Ilmestymistiheys päivittäin
Kieli viro
Aiheesta muualla
Kotisivu

Postimees on virolainen sanomalehti, joka on perustettu Pärnussa vuonna 1857. Lehdestä tuli Viron ensimmäinen päivittäin julkaistava sanomalehti vuonna 1891. Neuvostoaikana vuosina 1948–1990 lehden nimi oli Edasi.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Johann Voldemar Jannsen perusti Pärnussa 1857 lehden Perno Postimees ehk Näddalileht (Pärnu Postimees), josta eri vaiheiden kautta tuli nykyinen Postimees-lehti.[1][2]

Postimeehen omisti 1893 Karl August Hermann, joka kutsui toimitukseen Jaan Tõnissonin. Sen jälkeen Tõnisson oli yli 40 vuotta lehden toimittaja ja päätoimittaja.[3] Pari vuotta hän oli välillä pois, mutta palasi lehden päätoimittajaksi 1896, kun ryhmä nuoren polven oppineita kokosi rahat huonosti menestyvän lehden – 450 tilaajaa – ostamiseksi Hermannilta. Myös Tõnisson kuului omistajiin ja omisti lehden välillä pitkään yksinkin[4] Viron poliittisten mullistusten yhteydessä lehti takavarikoitiin 26. heinäkuuta 1935 valtion haltuun poikkeustilamääräysten perusteella,[5] ja siitä tuli Konstantin Pätsin ja hallituksen äänitorvi.[6] Neuvostovallan aikana lehti ilmestyi nimellä Edasi ja vuodesta 1991 jälleen nimellä Postimees.[7]

Neuvostovallan päätyttyä Jaan Tõnissonin poika Heldur Tõnisson sai palautetuksi lehden Tõnissonin suvulle, ja se siirtyi hänen haltuunsa yli 90-prosenttisesti. Hän myi yhtiön norjalaiselle Schibsted-konsernille. Omistajuutensa aikana Heldur Tõnisson ei osallistunut lehden tekemiseen eikä käynyt Virossa lähdettyään maasta 1943.[7]

Schibsted teki vuonna 2012 päätöksen poistua Baltian markkinoilta. Konserni oli omistanut Postimeehen holdingyhtiönsä Eesti Meedian kautta. Yhtiön toimiva johto osti lehden Schibstediltä syksyllä 2013.[8]

Lauri Hussar aloitti Postimeehen päätoimittajana kesäkuussa 2016.[9] Hussarin lähdettyä mukaan politiikkaan Viro 200 -puolueen vaaliehdokkaaksi hänet korvasi Postimeehen päätoimittajana Peeter Helme, joka aloitti tehtävässä huhtikuussa 2019.[10] Helme erosi Postimeehen päätoimittajan virasta 1. marraskuuta 2019 ja Helmeä seurasi vt. päätoimittajana Margus Mihkels.[11] Tammikuun lopussa uutena päätoimittajana aloitti Mart Raudsaar.[12] Kesäkuussa 2021 Raudsaar siirtyi johtamaan Jaan Tõnissoni Postimehe Fond -säätiötä, ja hänen tilalleen Postimeehen päätoimittajaksi tuli Marti Aavik.[13]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pieni tietosanakirja
  2. Ester, Tallinn[vanhentunut linkki]
  3. Tuomioja, s. 31
  4. Tuomioja, s. 34–35
  5. Tuomioja, s. 237
  6. Tuomioja, s. 241
  7. a b Tuomioja, s. 329
  8. Reinap, Aivar: Mart Kadastik: happy ending for insecurity at Eesti Meedia news.postimees.ee. 10.9.2013. Postimees. Viitattu 5.1.2018. (englanniksi)
  9. Kaukvere, Tiina: Postimehe uueks peatoimetajaks saab Lauri Hussar postimees.ee. 9.6.2016. Postimees. Viitattu 4.11.2018. (viroksi)
  10. Koorits, Vahur: Postimehe peatoimetajaks saab Peeter Helme Delfi. 3.4.2019. Viitattu 1.8.2019. (viroksi)
  11. Postimehe peatoimetaja Peeter Helme otsustas tagasi astuda Majandus. 1.11.2019. Viitattu 23.12.2019. (viroksi)
  12. Postimehe peatoimetajaks ja vastutavaks väljaandjaks saab Mart Raudsaar Postimees. 29.1.2020. Viitattu 4.6.2021. (viroksi)
  13. Postimehe peatoimetajana alustab tööd Marti Aavik Postimees. 3.6.2021. Viitattu 4.6.2021. (viroksi)

Kirjallisuutta[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Postimeesin historiaa on tutkinut Krista Aru, joka on julkaissut useita lehteä käsitteleviä artikkeleita.

  • Krista Aru, Jaan Tõnisson tahtis Postimeest ja sai Postimehe, Akadeemia 2/1997
  • Krista Aru, Oskar Kallas ja Postimees, teoksessa Kristi Aru ja Sirja Oleski (toim.) Oskar Kallas. Artikeleid Oskar Kallas elusta ja tööst, Tartu 1998
  • Krista Aru, Päevalehti "Postimees" 1917–1918, artikkeli Eesti Ajakirjanduse Ajaloost VII, Tartu 1991
  • Krista Aru, Üks kirg, kolm môôdet. Peatükke eesti toimetajakesksest ajakirjandusest: K. A. Hermann, J. Tõnisson, K. Toom, Tartu 2008

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]