Orija

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Orija
Orijan puhuma-alue
Orijan puhuma-alue
Oma nimi ଓଡ଼ିଆ oṛiā
Muu nimi odia
Tiedot
Virallinen kieli

 Intia

Puhujia noin 34 miljoonaa[1]
Sija 40.
Kirjaimisto orijalainen kirjaimisto
Kielenhuolto Odisha Sahitya Akademi
Kielitieteellinen luokitus
Kielikunta indoeurooppalaiset kielet
Kieliryhmä indoarjalaiset kielet
Kielikoodit
ISO 639-1 or
ISO 639-2 ori
ISO 639-3 ory

Orija (ଓଡ଼ିଆ, oṛiā), tai oriya, on indoeurooppalainen kieli, jota puhutaan etenkin Odishan osavaltiossa Intiassa. Se kuuluu itäisiin indoarjalaisiin kieliin ja se on Odishan osavaltion virallinen kieli. Sitä puhutaan myös mm. Chhattisgarhin ja Jharkhandin osavaltioissa.[2] Kieltä kirjoitetaan orijalaisella kirjaimistolla, joka on ollut olemassa jo 1000-luvulta lähtien.

Orijan kielellä on useita murteita, mutta ne niputetaan neljään pääryhmään: standardiorija, läntinen, eteläinen ja pohjoinen. Kolme viimeksi mainittua ottavat tyypillisesti vaikutteita lähialueiden muista isoista kielistä. Lännessä se on hindi, etelässä telugu ja pohjoisessa bengali.[3]

Nimi ja status[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 2011 Rajya Sabha hyväksyi lakimuutoksen, joka muutti sekä osavaltion ja kielen viralliset englanninkieliset nimet: osavaltio on nykyisin Odisha ja kieli Odia.[4] Suomessa kielestä tosin käytetään vielä nimitystä orija.[5]

Vuodesta 2014 alkaen orija on luokiteltu Intian klassisten kielten joukkoon, minkä johdosta Odishan pääministeri Naveen Patnaik pyysi julkisia kouluja pitämään juhlia ja teemapäiviä, joilla lisätään tietoisuutta orijan kielestä.[6]

Fonologia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orijan kielen äänteet esitettynä videona.

Orijassa on kuusi vokaalia. Vokaalia [o] lukuun ottamatta kaikki vokaalit voivat esiintyä myös nasaalivokaaleina, joilla tehdään orijassa merkityseroja.[3].

Etu Keskinen Taka
Suppea i u
Puoliavoin e o
Avoin a ɔ

Konsonantteja orijassa on 29 ja 2 puolivokaalia.[3]

Bilabiaali Alveo-dentaali Retrofleksi Palataali Velaari Glottaali
Nasaali m n ɳ (ŋ)
Klusiili/

affrikaatta

soinniton p t ʈ ʧ k
soinniton

(asp.)

ʈʰ ʧʰ
soinnillinen b d ɖ ʤ g
soinnillinen

(asp.)

ɖʰ ʤʰ
Frikatiivi s h
Tremulantti ɾ~r ɻ
Lateraali l ɭ
Puolivokaali w j

Kielioppi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Orijankielinen sanomalehti vuodelta 1930.

Monien muiden itäisten indo-arjalaisten kielten tavoin orijassa ei ole kieliopillista sukua, mutta erilaisilla päätteillä voidaan kuvata eri sukupuolia yksinomaan ihmisiin viittaavissa sanoissa kuten esim. lääkäri: /ɖaktɔr/ (m) ja /ɖaktɔraɳi/ (f), työläinen: /mulia/ (m) ja /muliaɳi/ (f) tai kaunis/komea ihminen: /sundɔrɔ/ (m) ja /sundɔri/ (f).[3]

Lukuja on kaksi, yksikkö ja monikko, joiden päätteet ovat pääsääntöisesti eri inhimillisille (/-māne/) ja epäinhimillisille (/-guɖikɔ/ tai /-guɖakɔ/) substantiiveille. Epäinhimillisten substantiivien päätteitä voidaan käyttää myös inhimillisten substantiivien kanssa, jos tarkoitus on luoda alentava mielikuva tai ilmaista sääliä.[3]

Orijan persoonapronominien kirjo on suomeen verrattuna rikas. II persoonan pronominien kohdalla tehdään ero kolmen eri muodollisuuden tason kesken, kun taas III persoonan kohdalla tehdään ero inhimillisyyden (inhimillinen vs. epäinhimillinen) ja läheisyyden (läheinen vs. kaukainen) kesken. Sukupuolten välisiä eroja pronomineilla ei ole.[7].

Yksikkö Monikko
I pers. /mũ/ /āme(māne)/

/āmbhe(māne)/

II pers.

(tuttavallinen)

/tu/ /tame(māne)/
II pers.

(puolituttavallinen)

/tume/ /tamemāne/
II pers.

(kunnioittava)

/āpaɳa/ /āpaɳamā/
III pers.

(inhim. läh.)

/ye/ /emāne/
III pers.

(inhim. kauk.)

/se/ /semāne/
III pers.

(epäin. läh.)

/eiʈā/ /eiguɖika/
III per.

(epäin. kauk.)

/seiʈā/ /seiguɖika/

Lukusanat 1–10 orijaksi ovat:[3]

1 2 3 4 5 6 7 8 9 10
numeraali ୧୦
ääntämys /ek/ /dui/ /tin/ /ʧār/ /pānʧ/ /ʧʰa/ /sāt/ /āʈʰ/ /na/ /das/

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ABSTRACT OF SPEAKERS' STRENGTH OF LANGUAGES AND MOTHER TONGUES - 2011 censusindia.gov.in.
  2. DISTRIBUTION OF 10,000 PERSONS BY LANGUAGE - INDIA, STATES AND UNION TERRITORIES - 2011 Census India. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  3. a b c d e f George Cardona & Dhanesh Jain (toim.): ”11 Oriya (Tapas S. Ray)”, The Indo-Aryan Languages, s. 445-476. Routledge, 2007.
  4. Parliament passes bill to change Orissa's name 24.3.2011. NDTV. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  5. Kielten nimet jkorpela.fi.
  6. Milestone for state as Odia gets classical language status 21.2.2014. The Times of India. Viitattu 6.12.2019. (englanniksi)
  7. Oriya languagesgulper.com.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wikipedia
Orijankielinen Wikipedia, vapaa tietosanakirja