Ólympos

Kohteesta Wikipedia
(Ohjattu sivulta Olympos (Kreikka))
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Tämä artikkeli käsittelee Kreikan korkeinta vuorta. Muista merkityksistä, katso täsmennyssivua.
Ólympos
Όλυμπος
Ólymposvuori.
Ólymposvuori.
Korkeus 2 918 m
Prominenssi 2 355 m
Sijaintitiedot

Ólympos

Koordinaatit: 40°5′7″N, 22°21′31″E

Sijainti Pieria, Keski-Makedonia ja
Lárisa, Thessalia
Kreikan lippu Kreikka
Kiipeilytiedot
Ensimmäinen nousu huipulle 2. elokuuta 1913,
Chrístos Kákalos, Frederic Boissonnas ja Daniel Baud-Bovy[1]

Ólympos (kreik. Όλυμπος, m.kreik. Ὄλυμπος) on vuori Keski-Makedonian ja Thessalian rajalla Kreikassa. Sen korkeimman huipun Mýtikaksen korkeus on 2 918 metriä ja prominenssi 2 355 metriä.[2][3] Ólympos on Kreikan korkein ja Balkanin niemimaan toiseksi korkein vuori.[4]

Ólymposvuori ja sen ympäristö muodostavat Ólympoksen kansallispuiston (Εθνικός Δρυμός Ολύμπου, Ethnikós Drymós Olýmpou).[5]

Maantiede[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ólympoksen korkein huippu Mýtikas.

Ólympos sijaitsee kreikkalaiseen Makedoniaan kuuluvan Pierian alkueyksikön ja Thessaliaan kuuluvan Lárisan alueyksikön rajalla noin 18 kilometriä länteen pohjoisen Egeanmeren rannikosta, noin 80 kilometriä etelään Thessalonikin kaupungista ja noin 260 kilometriä pohjoiseen Ateenasta.[4] Vuori muodostaa Thessalian pohjoisrajan. Sen pohjoispuolella sijaitsee Makedonian tasanko. Eteläpuolella Témpin eli Tempen sola erottaa Ólympoksen Óssavuoresta.[6] Vuori sijaitsee suhteellisen erillään muista Kreikan korkeimmista vuorista, joista suuri osa, mukaan lukien toiseksi korkein vuori Smólikas, sijaitsee Píndosvuoristossa.

Ólympoksen vuorimassiivi käsittää noin 500 neliökilometrin kokoisen alueen. Sen ympärysmitta on noin 80 kilometriä ja halkaisija keskimäärin 25 kilometriä. Vuorimassiivi koostuu 52 huipusta, joiden korkeus on 2 918 metrin ja 760 metrin välillä. Huippujen välissä on jyrkkiä solia ja rotkoja.[4][7] Prominenssiltaan Ólympos on Kreikan toiseksi korkein Kreetalla sijaitsevan Ídivuoren jälkeen.[8] Koko Balkanilla Ólympos on toiseksi korkein vuori Rilavuorten Musalan jälkeen.

Ólympoksen korkeimmat huiput ovat:[9]

  • Mýtikas (Μύτικας, 2 918 m)
  • Skolió (Σκολιό, 2 911 m)
  • Stefáni (Στεφάνι, 2 905 m)
  • Skála (Σκάλα, 2 866 m)
  • Ágios Antónios (Άγιος Αντώνιος, 2 817 m)
  • Profítis Ilías (Προφήτης Ηλίας, 2 803 m)
  • Toúmpa (Τούμπα, 2 800 m)
  • Christákis (Χριστάκης, 2 707 m)
  • Kalógeros (Καλόγερος, 2 700 m)
  • Metamórfosi (Μεταμόρφωση, 2 699 m)
  • Frágkou Alóni (Φράγκου Αλώνι, 2 678 m)
  • Kakávrakas (Κακάβρακας, 2 619 m)
  • Chótza (Χότζα, 2 589 m)
  • Skoúrta (Σκούρτα, 2 485 m)
  • Flámpouro (Φλάμπουρο, 2 473 m)
  • Ennéa Pýrgoi (Εννέα Πύργοι, 2 450 m)
  • Kítros (Κίτρος, 2 416 m)
Ólymposvuori 3D-animaatiossa.
Ólymposvuori Litóchorosta nähtynä.
Polku Skoúrtan huipulla kohti Ólymposvuoren korkeimpia huippuja.

Huipuista Mýtikas tunnetaan myös ”kaikkiin jumaliin” viittaavalla nimellä Pántheon (Πάνθεον), ja Stefáni nimellä Thŕonos tou Día (θρόνος του Δία, ”Zeuksen valtaistuin”).[10]

Ólympos on lumipeitteinen marraskuusta toukokuulle. Keskimääräinen lämpötila on talvella -20 – +10 astetta ja kesällä 0–20 astetta Celsiusta. Ylöspäin noustessa lämpötila laskee keskimäärin 0,5 astetta 100 metriä kohden. Vuoristossa sataa paljon, noin 3–4 kertaa enemmän kuin Kreikan sisämaassa keskimäärin. Puolet sateesta tulee lumena talvisaikaan ja puolet vetenä. Alueella on paljon virtoja sekä veden sulamisesta syntyviä kausittaisia pieniä järviä.[5][4]

Ólympoksen kansallispuisto käsittää 238 neliökilometrin alueen. Kansallispuiston suojelluimman ydinosan, jonka pinta-ala on 40 neliökilometriä, muodostaa vuoren itärinne. Ólympos on julistettu myös Unescon biosfäärireservaatiksi sekä merkittäväksi lintujensuojelualueeksi.[4] Vuoren alueella elää 1700 kasvilajia sekä lukuisia eläinlajeja, joista osa on harvinaisia. Vuoren rinteillä kasvaa lehtimetsää noin 500 metrin korkeudelle. Ylempänä kasvaa havumetsää. Puuraja on noin 2 500 metrissä.[5][4]

Useimmat vuorelle kiipeävät aloittavat taipaleen vuoren itäpuolella sijaitsevasta Litóchorosta.[5]

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ólymposvuoristo on muotoutunut noin 200 miljoonaa vuotta sitten. Alue oli alun perin merenpohjaa. Vuoristo sai lopullisen muotonsa viimeisen jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten.[4]

Ólympos sai erityisen maineensa antiikin ajalla. Kreikkalaisessa mytologiassa vuori oli olympolaisten jumalten eli kreikkalaisen uskonnon keskeisimpien jumalten asuinpaikka. Siellä ajateltiin sijaitsevan erityisesti ylijumala Zeuksen valtaistuimen. Nimi ”Olympos” on ollut alun perin ilmeisesti yleinen nimi idealisoidulle jumalten asuinpaikalle, ja alkanut viitata tiettyyn vuoreen vasta myöhemmin. Vielä Homeroksella on epäselvää, missä ”Olympos” tarkalleen ottaen sijaitsi, ja eri puolilla antiikin maailmaa sijaitsi (ja sijaitsee edelleen) useita samannimisiä vuoria;[11] antiikin aikana niitä tunnettiin ainakin 14 kappaletta,[12] muun muassa Eliksessä, Kyproksella, Lakoniassa, Lyykiassa ja Mysiassa.[13] Nykyään tunnetuimpia ovat Euboian Ólympos ja Lesboksen Ólympos Kreikassa sekä Tróodosvuorten Ólympos Kyproksella.

Nimestään huolimatta Ólymposvuorella ei ole yhteyttä Olympian kisoihin, jotka saivat nimensä Peloponnesoksen niemimaalla lähes 300 kilometriä vuoresta etelään sijaitsevasta Olympian lehdosta, joka oli panhelleeninen Zeuksen kulttipaikka.[12] Ólymposvuoren lähellä sen koillispuolella sijaitsi sen sijaan Dionin kaupunki, joka oli Makedonian valtakunnalle tärkeä Zeuksen kulttipaikka.[5]

Antiikin aikana Ólymposta kutsuttiin myös Makedonian vuoreksi tai Thessalian vuoreksi. Paikallisesti vuoren nimi on tunnettu myös murremuodoissa Élympos tai Élymbo (Ἔλυμπο(ς)).[6] Eeppisessä runoudessä esiintyy nimimuoto Ūlympos (Οὔλυμπος).[13]

Ólymposvuori valloitettiin ensimmäisen kerran 2. elokuuta 1913. Tuolloin sinne kiipesivät ensimmäisinä paikallinen Chrístos Kákalos sekä sveitsiläiset Frederic Boissonnas ja Daniel Baud-Bovy. Kákalos (1882–1976) toimi tämän jälkeen vuoren ensimmäisenä oppaana ja kiipesi sinne viimeisen kerran vuonna 1972.[1]

Ólympoksen kansallispuisto perustettiin vuonna 1938. Se oli Kreikan ensimmäinen kansallispuisto.[4]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b The Hundred-Year Climb of Mount Olympus Greek Reporter. 24.6.2013. Viitattu 15.8.2016.
  2. Olympos Peakery. Viitattu 15.8.2016.
  3. Map: Olympos Peakery. Viitattu 15.8.2016.
  4. a b c d e f g h General information Managament Agency of Olympus National Park. Viitattu 15.8.2016.
  5. a b c d e Olympus National Park, Greece National Geographic. Viitattu 15.8.2016.
  6. a b Smith, William: Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio.
  7. Kakissis, Joanna: Summit of the gods Boston Globe. 17.7.2005. Viitattu 15.8.2016.
  8. Bjørstad, Petter: The 50 Finest Mountains in Greece Viitattu 15.8.2016.
  9. Greece mountains and peaks Peakery. Viitattu 15.8.2016.
  10. Αντέχει ο Δίας επενδύσεις Olympus Climbing. 19.2.2016. Viitattu 15.8.2016.
  11. Mt. Olympus Places of Peace and Power. Viitattu 15.8.2016.
  12. a b Casselman, Bill: Were the Olympic Games Named after Mount Olympus? Words of the World. Viitattu 15.8.2016.
  13. a b Liddell, Henry George & Scott, Robert: Ὄλυμπος A Greek-English Lexicon. 1940. Perseus Digital Library, Tufts University. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]