Olofsborg

Olofsborg
Sijainti	Katajanokka, Helsinki, Suomi
Koordinaatit	60.167242°N 24.965825°E / 60.167242; 24.965825
Rakennustyyppi	Kerrostalo
Valmistumisvuosi	1902
[ Muokkaa Wikidatassa ] [ ohje ]
Infobox OK

Olofsborg on arkkitehtien Herman Gesellius, Armas Lindgren ja Eliel Saarinen 1900-luvun alkuvuosina Helsingin Katajanokalle suunnittelema asuintalo. Rakennuksen tornimaiset muodot saivat innoituksensa Olavinlinnan pyöreistä torneista, minkä nimi Olofsborg myös ilmaisee. Rakennus on valmistunut vuonna 1902 ja sijaitsee osoitteessa Katajanokankatu 1.

Suunnitelma

Hjalmar von Bonsdorff osti elokuussa vuonna 1900 Helsingin kaupungilta tontin numero 7 korttelissa 149 Katajanokalla hintaan 26 732 markkaa. Samana vuonna lokakuussa von Bonsdorff sekä eversti Fredrik Wilhelm Selin, yliluutnantti Adolf Aminoff, kaartinkapteeni Karl Oscar Wasastjerna ja varatuomari Axel Palmgren päättivät muodostaa osakeyhtiön, jonka tarkoitus oli rakentaa tontilla ajanmukaisia asuin- ja muita huoneistoja vuokrattavaksi. Yhtiö sai nimensä Fastighetsaktiebolag Olofsborg.

Yhtiön hallitus pyysi arkkitehtitoimisto Gesellius–Lindgren–Saarista suunnittelemaan rakennuksen. Pääpiirustukset valmistuivat tammikuussa 1901 ja hyväksyttiin yleisten rakennusten ylihallituksella helmikuussa. Koska sopivia urakointitarjouksia ei saatu, yhtiökokous päätti, että kiinteistöyhtiö huolehtii itse urakoinnista.

Rakentaminen

Osakeyhtiö lainasi rakentamista varten Suomen sotaväen leski- ja orpokassalta 300 000 markkaa. Rakennustyöt alkoivat keväällä vuonna 1901 ja ensimmäiset asukkaat muuttivat Olofsborgiin perinteisenä muuttopäivänä, kesäkuun ensimmäisenä päivänä 1902. Julkisivun rappaustyöt päättyivät lokakuussa samana vuonna. Kaiken kaikkiaan Olofsborgin rakentamiseen kului noin 450 000 markkaa, mistä arkkitehtitoimiston palkkio oli 18 000 markkaa.

Arkkitehtuuri

Talon kadunpuoleiset seinät avautuvat valoisiin ilmasuuntiin eli etelään ja länteen, ja talo ikään kuin suojautuu pohjoista ja itää vastaan suojalinnan tavoin. Rakennuksen pohja on lähes L-kirjaimen muotoinen. Kadunpuoleiset seinät eivät seuraa aivan tonttirajaa, vaan erilaiset sisäänvedot ja ulkonemat luovat vaihtelua. Ulkoapäin Olofsborg näyttää massiiviselta. Rakennuksen yleisvaikutelmana on ajaton romanttinen linna. Ulkoseinien muurirakenteet kapenevat ylöspäin, jolla on haluttu vahvistaa seinien kantavuutta. Erimuotoiset ja erikokoiset ikkunat ja erkkerit ovat keskeisiä, sillä suomalainen art nouveau korosti raitista ilmaa, valoa sekä ulkotilan ja sisätilan yhteyttä.

Rakennuksen ulkoseinissä on useita ulkonemia, sisäänvetoja sekä parvekkeita. Hallitseva ulkonema on Kauppiaankadun puoleinen, linnan tornia muistuttava. Se päättyy katolla suureen pyöreään torniin, jonka katto on loivasti S-kaarinen. Neljännessä kerroksessa on neliömäinen erkkeri, joka tuo mieleen keskiaikaisten linnojen tornit. Katajanokan jugendtaloista Olofsborg pyrkii tietoisimmin epäsymmetriaan ikkunoiden sijoittelun, koon ja ruudutuksen vaihteluilla. Pihan puolella plastisesti kaareutuvat seinät portaittain nousevine ikkunarivistöineen lisäävät seinien tornimaisuutta.

Sisätilat

Art nouveau -arkkitehtuurin uudenlainen ajattelu näkyy selvästi talossa: huoneet eivät ole enää rivissä. Ne on ryhmitelty niin, että muodostuu vaihtelua ja erilaisia valaistuksia. Keskiössä on poikittainen, huoneiston läpi kulkeva ja edustavasti keskellä huoneistoa sijaitseva sali-ruokasali-halli -yhdistelmä.

Jokaisessa kerroksessa oli alun perin neljä huoneistoa. Huoneistoissa oli viisi huonetta, keittiö ja palvelijanhuone. Huoneistojen pinta-ala A-portaassa on 182–185 neliömetriä ja B-portaassa 210 neliömetriä. Olofsborgin huonekorkeus on 3,3 metriä, mikä on vähemmän kuin 1800-luvun lopun kerrostaloissa yleensä.

Myös porrashuoneet ovat vaatimattomia verrattuna useisiin 1800-luvun lopun asuinrakennuksiin. Art nouveaun tarkoituksen "tehdä yksinkertaisuudesta taidetta" mukaan porrashuoneen koko pieneni, mutta samalla siitä tuli mukava. Porrashuoneen ovissa on useita erikokoisia lasi-ikkunoita. Eri huoneissa oli erilaisia uuneja, joiden mallit ja sijoittelut vaihtelivat myös huoneistoittain.

Talon asukkaita

Vuoden 1902 lopussa Olofsborgissa asui 109 asukasta. Säätyläisperheisiin kuului 47 asukasta, työläisiä oli 52 (pääosin palvelijattaria), keskiluokkaisiin perheisiin kuului 6 ja pienporvareihin 2 asukasta. Talon nimen perusteella 75 asukasta (69 %) eli selvä enemmistö oli ruotsinkielisiä.

Ensimmäisen 30 vuoden aikana Olofsborgissa asui monien tunnettujen sukujen edustajia perheineen Magnus Gottfrid Schybergson, Waldemar Schauman, Julius Grotenfelt, Axel Palmgren, Wilhelm Theodor von Kraemer, Rafael ja Axel Örnhjelm, Edvard Stigzelius, Ludvig ja Constance Hisinger-Jägerskiöld, Torsten Stjernschantz, Johan Alexis Rosqvist, Hugo Lilius, Hjalmar von Friesendorff, Björn Cederhvarf, Olof Nykopp ja Johan Christian Fabritius.

Vuoden 1952 alussa Olofsborgissa asui 95 asukasta. 1950–1960-luvuilla talossa asuivat muun muassa kenraaliluutnantti Hugo Österman, kreivi Björn Armfelt ja akateemikko Martti Haavio sekä hänen vaimonsa Aale Tynni ja heidän lapsensa Matti ja Katarina.

Vuonna 2002 talossa asui 28 asukasta eli yhtä olofsborgilaista kohden oli 80,1 neliömetriä. Asukkaiden keski-ikä oli silloin 78 vuotta.

Lähteet

• Halonen, Tero: Olofsborg. Katajanokan jugendlinnan vuosisata. Plataani OY, 2002. ISBN 952-5429-03-2.

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Olofsborg Wikimedia Commonsissa

• Kuva Olofsborgista korttelit.fi -sivustolla (Arkistoitu – Internet Archive)