Ocean Shield -operaatio
Ocean Shield -operaatio oli YK:n pyynnöstä Naton johdossa suoritettu operaatio Intian valtamerellä Afrikan sarven läheisillä merialueilla, jossa suojattiin kauppa-aluksia merirosvoukselta. Operaatio käynnistyi 17. elokuuta 2009.[1] Vuonna 2012 tapahtui neljä epäonnistunutta merirosvojen hyökkäystä. Tammikuussa 2013 alueella ei ollut enää hyökkäyksiä, lähestymisyrityksiä tai härintää. Operaatio lopetettiin 15. joulukuuta 2016 koska sille ei ollut enää tarvetta.[1][2]
Operaation historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Yhdistyneet kansakunnat pyysi vuonna 2008 Natoa turvaamaan Adeninlahdella, Afrikan sarven rannolla ja Intian valtameressä tapahtuvaa merenkulkua koska merirosvous häiritsi kansainvälisen humanitaarisen avun toimittamista Afrikkaan. Nato aloitti kaksi operaatiota: Allied Providerin ja Allied Protectorin.[1]
Nato aloitti elokuussa 2009 operaatio Ocean Shieldin, joka perustui näihin kahteen operaatioon. Se teki yhteistyotä Euroopan unionin sekä muiden maiden kanssa kuten: Kiinan, Japanin ja Etelä-Korean. Operaatiossa pyrittiin estämään ja häiritsemään merirosvohyökkäyksiä sekä parantamaan alueen yleistä turvallisuustilannetta. Naton aluksilta suoritettiin esimerkiksi helikopterivalvontatehtäviä, joilla pyrittiin jäljittämään ja tunnistamaan alueella liikkuvia aluksia. Nato myös auttoi estämään ja häiritsemään kaappauksia ja aseellisia ryöstöjä. Yhdistyneiden Kansakuntien pyynnöstä Nato myös saattoi tarviketoimituksia AMISOM -joukoille (African Union Mission to Somalia) tuovia aluksia Mogadishun sataman sisääntuloreitille.[1]
Myöhemmin, kun merirosvojen taktiikat muuttuivat, muutettiin myös taktiikkaa operaatiossa. Alettiin esimerkiksi tuhoamaan merirosvojen tukialuksia.[1]
Operaatioon pysyvän ryhmän alukset 2009–2014[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuosina 2009–2014 alueella Ocean Shield -operaatiossa oli kaksi ryhmää joiden vuoro kesti aina kuusi kuukautta kerrallaan: Standing NATO Maritime Group 1 (SNMG1) ja Standing NATO Maritime Group 2 (SNMG2).[1]
- SNMG1 kesäkuu 2014–joulukuu 2014
Kommodori Aage Buur Jensen (Tanska)
- KDM Absalon
Tanska (lippulaiva) - Francesco Mimbelli
Italia
- SNMG2 tammikuu 2014–kesäkuu 2014
Amiraali Eugenio Diaz del Rio (Espanja)
- Cristóbal Colón
Espanja (lippulaiva) - TCG Gökçeada
Turkki - Hr. Ms. Evertsen
Alankomaat - Francesco Mimbelli Italia
- TCG Gelibolu Turkki
- HMNZS Te Mana
Uusi-Seelanti
- SNMG1 kesäkuu 2013–joulukuu 2013
Amiraali Henning Amundsen (Norja)
- KNM Fridtjof Nansen
Norja (lippulaiva) - KDM Esbern Snare Tanska
- USS De Wert
Yhdysvallat - Hr. Ms. Van Speijk Alankomaat
- Hetman Sagaidachny
Ukraina
- SNMG2 tammikuu 2013–kesäkuu 2013
Amiraali Antonio Natale (Italia)
- ITS San Marco Italia (lippulaiva)
- USS Halyburton Yhdysvallat
- KDM Iver Huitfeldt Tanska
- USS Nicholas Yhdysvallat
- Hr. Ms. Van Speijk Alankomaat
- TCG Gokova Turkki
- SNMG1 kesäkuu 2012–joulukuu 2012
Kommandori Ben Bekkering (Alankomaat)
- Hr. Ms. Evertsen Alankomaat (lippulaiva)
- USS Taylor Yhdysvallat
- Hr. Ms. Bruinvis Alankomaat (sukellusvene)
- SNMG2 tammikuu 2012–kesäkuu 2012
Amiraali Sinan Tosun (Turkki)
- TCG Giresun Turkki (lippulaiva)
- KDM Absalon Tanska
- Grecale Italia
- RFA Fort Victoria
Yhdistynyt kuningaskunta - USS De Wert Yhdysvallat
- USS Carney Yhdysvallat
- SNMG1 kesäkuu 2011–joulukuu 2011
Amiraali Gualtiero Mattesi (Italia)
- Andrea Doria Italia (lippulaiva)
- USS Carney Yhdysvallat
- USS De Wert Yhdysvallat
- NRP D. Francisco De Almeida
Portugali
- SNMG2 joulukuu 2010–kesäkuu 2011
Kommandori Michiel Hijmans (Alankomaat)
- Hr. Ms. De Ruyter Alankomaat (lippulaiva)
- KDM Esbern Snare Tanska
- TCG Gaziantep Turkki
- USS Laboon Yhdysvallat
- SNMG1 elokuu 2010–joulukuun alku 2010
Kommandori Christian Rune (Tanska)
- KDM Esbern Snare Tanska (lippulaiva)
- HMS Montrose Yhdistynyt kuningaskunta
- RFA Fort Victoria Yhdistynyt kuningaskunta
- USS Kauffman Yhdysvallat
- USS Laboon Yhdysvallat
- Bersagliere Italia
- Hr. Ms. Zeeleeuw Alankomaat (sukellusvene)
- SNMG2 maaliskuu 2010–elokuu 2010
12. maaliskuuta - 30. kesäkuuta: kommodori Steve Chick (Iso-Britannia)
- HMS Chatham Yhdistynyt kuningaskunta (lippulaiva)
- HS Limnos
Kreikka - Scirocco Italia
- TCG Gelibolu Turkki
- USS Cole Yhdysvallat
1. heinäkuuta – 6. elokuuta: kommodori Michiel Hijmans (Alankomaat)
- Hr. Ms. De Zeven Provinciën Alankomaat (lippulaiva)
- TCG Gelibolu Turkki
- USS Cole Yhdysvallat
- SNMG1 marraskuu 2009–maaliskuu 2010
Kommandori Christian Rune (Tanska) (Jose Pereira de Cunha (Portugali) 25. tammikuuta 2010 alkaen).
- NRP Álvares Cabral Portugali (pois lähtevä lippulaiva)
- KDM Absalon Tanska (poislähtevän tilalle saapuva lippulaiva)
- HMCS Fredericton
Kanada - USS Boone Yhdysvallat
- HMS Chatham Yhdistynyt kuningaskunta
- SNMG2 elokuu 2009–marraskuu 2009
Kommandori Steve Chick (Iso-Britannia)
- HS Navarinon Kreikka
- Libeccio Italia
- TCG Gediz Turkki
- HMS Cornwall Yhdistynyt kuningaskunta
- USS Donald Cook Yhdysvallat
Lähde:[1]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Counter-piracy operations (Archived) NATO. 19.12.2016. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Operation Ocean Shield Marcom – Allied Maritime Command, Nato. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Operation Ocean Shield: mission success? Naval Technology. 31.3.2017. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
- "Ocean Shield" Achieved its Mission The Maritime Executive. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
- Bueger, Christian: NATO ends Operation Ocean Shields. International community thanks NATO for its contribution Lessonsfrompiracy.net. 21.12.2016. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)
- NATO concludes successful counter-piracy mission Nato. 15.12.2016. Viitattu 8.2.2020. (englanniksi)