HMNZS Te Mana

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
HMNZS Te Mana
Aluksen vaiheet
Rakentaja Tenix Defence Systems, Williamstown
Kölinlasku 18. toukokuuta 1996
Laskettu vesille 10. toukokuuta 1997
Palveluskäyttöön 10. joulukuuta 1999
Tekniset tiedot
Uppouma 3 600 t (max)
Pituus 118 m
Leveys 14,8 m
Syväys 4,35 m
Koneteho 1 × GE LM2500 -kaasuturbiinimoottori, 30 000 hv
2 × MTU 12V 1163 -dieselmoottoria, 8 840 hv
Nopeus 27 solmua
Miehistöä 177
Aseistus
Aseistus 1 × 5″/54 Mk 45 Mod 2 -tykki
2 × Boeing Harpoon
1 × Mk41 Mod 5 VLS -laukaisualusta Sea Sparrow- ja ESSR-ohjuksille
2 × kolmiputkista 324 mm Mk 32 Mod 5 -torpedoputkea
1 × S-70B-2 Seahawk -helikopteri

HMNZS Te Mana (viirinumero F111) on Uuden-Seelannin laivaston Anzac-luokan ohjusfregatti.

Valmistus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pääartikkeli: Anzac-luokka (fregatti)

Alus tilattiin Tenix Defence Systemsiltä, missä köli laskettiin 18. toukokuuta 1996. Se laskettiin vesille 10. toukokuuta 1997 kumminaan Dame Te Atairangikaahu ja otettiin palvelukseen 10. joulukuuta 1999.[1]

Palvelus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alus lähetettiin 2000 Solomonin saarille evakuoimaan noin 225 uusiseelantilaista saarten levottomuuksien aikana. Aluksella sai 29. maaliskuuta 2001 surmansa miehistönjäsen, minkä poliisi totesi kuolemantapaukseksi ilman lisätutkimusten tarvetta. Helmikuussa 2002 Uuden-Seelannin laivaston koelentäjän kuljettama Seasprite-helikopteri putosi aluksen lentokannelle. Onnettomuushetkellä aallokko oli Cookinsalmessa noin kolmimetristä. Tutkimuslautakunta totesi, ettei onnettomuudelle ollut selkeää yksittäistä syytä. Helikopterin korjaaminen maksoi noin 7,4 miljoonaa dollaria. Heinäkuussa 2002 aluksen miehistö avusti Wolf Rockissa karille ajaneen HMS Nottinghamin pelastustöissä.[2]

Alus oli 28. tammikuuta - 4. elokuuta 2003 Arabianmerellä ja Omaninlahdella operaatio Enduring Freedomissa. Se oli alueella uudelleen 2004 Combined Task Force 150:ssä. Toukokuussa aluksen helikopteri vaurioitui, mikä kustansi noin 4 miljoonaa dollaria. Tutkimuslautakunta päätteli onnettomuuden syyksi lentäjien virhettä. Omaninlahdella putosi 14. heinäkuuta rahtialuksesta laidan yli miehistönjäsen, jota ei kyetty pelastamaan yrityksestä huolimatta. Alus palasi 10. syyskuuta Devonportiin tarkastettuaan 380 alusta, joista 38 noustiin.[2]

Te Mana ja HMNZS Endeavour vierailivat 10. kesäkuuta 2005 Vladivostokissa. Helmikuussa 2006 aluksella syttyi tulipalo Autralian rannikolla järjestyissä sotaharjoituksissa. Aluksen Seasprite helikopteri siirrettiin HMAS Stuartille. Miehistö sai palon sammumaan. Alkuvuodesta 2007 alukselle tuli konevika matkalla Sydneyyn, joten se joutui jatkamaan matkaa kaasuturbiineilla.[2]

Alus lähetettiin 7. huhtikuuta 2008 Devonportista Persianlahdelle Coalition Task Force 152:een. Se saapui 11. toukokuuta Singaporeen, missä se aloitti kolmen kuukauden merialueiden valvonnan. Tehtävään kuului öljyn tuotannon laitosten suojaaminen, salakuljetuksen estäminen ja merirosvouksen torjunta. Alus osallistui lokakuussa 2013 Sydneyssä pidettyyn laivastokatselmukseen.[2]

Uuden-Seelannin vuoden 2010 puolustusselonteko määritti tarpeen päivittää aluksen järjestelmiä taistelukyvyn ylläpitämiseksi. Alus oli modernisoitavana vuoden 2021 lopulla, jolloin aluksen valvonta-, taistelu- ja puolustusjärjestelmät päivitettiin, jolloin asennettiin uusi taistelujohtojärjestelmä, tutkat, elektroniset ilmaisimet, ohjusjärjestelmät, ohjusten ja torpedojen torjuntajärjestelmät sekä päivitettiin kaikuluotain. Alus palasi palvelukseen vuoden 2021 alkupuolella.[1]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]