Nutritionismi

Kohteesta Wikipedia
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Nutritionismi on ajattelutapa, jossa ruoka pelkistetään ravintoaineidensa summaksi. Termiä käytetään yleensä vähättelevässä tarkoituksessa. Ravitsemuskirjailija Michael Pollanin mukaan termi esiintyi ensimmäisen kerran vuonna 2002 australialaisen tieteensosiologi Gyorgy Scrinisin esseessä, jossa tämä tarkasteli kriittisesti voin ja margariinin ympärillä käytyä keskustelua.[1]

Ruoan terveellisyys riippuu nutritionistisen lähestymistavan mukaan siitä, kuinka terveellisiä sen ainesosat erikseen ovat. Ruoka koostuu dualistisesti hyvistä ja pahoista ainesosista: "hyvät" ja "pahat" rasvat, hyvät antioksidantit ja muut yksittäiset ravintoaineet määrittelevät ruoan hyvyyden.[2] Nutritionismi on luonut makroravintoaineiden välille ja sisään taistelupareja, joissa vastakkain ovat yhtäällä esimerkiksi hiilihydraatit ja rasvat, ja toisaalla tyydyttymättömät ja tyydyttyneet rasvat.[3]

Pollanin mukaan nutritionismi on johtanut siihen, että ruoan terveellisyyden arvon ymmärtämiseen tarvitaan ravintotieteilijä. [4] Nutritionismista seuraa myös se, että prosessoidun ja jalostamattoman ruoan välillä ei nähdä eroa: jalostetulle ruoalle riittää se, että se on koostettu "hyvistä" ainesosista.[5] Margariini on tyypillinen esimerkki nutritionismin pohjalta luodusta elintarvikkeesta.[6]

Nutritionismi sai Yhdysvalloissa jalansijaa elintarviketuotannossa, kun maassa kumottiin vuonna 1973 lain korvikesäädös, joka edellytti keinotekoisten elintarvikkeiden merkitsemistä sanalla "korvikevalmiste". Tämän jälkeen keinotekoisten elintarvikkeiden markkinat kasvoivat nopeasti, kun elintarvikevalmistajat alkoivat tuottaa erilaisia vähärasvaisia, kolesterolittomia ja runsaskuituisia, useilla lisäaineilla kyllästettyjä ruokia, joiden ravintoarvot vastasivat käsittelemättömien alkuperäisten ruokien ravintoarvoja.[7] Liha- ja siipikarjan ruokinnan muutoksilla alettiin lisäksi pyrkiä lihan ja kananmunien koostumuksen muuttamiseen ravintoarvoiltaan haluttuun suuntaan.[8]

Ben Goldcare on kritisoinut terveysruokatuotteiden markkinoijia tavasta, jossa tuotteen hyötyjen tueksi poimitaan vapaalla kädellä ja usein väärin tulkiten tutkimuksia tuotteiden ainesosien vaikutuksista.[9]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Pollan, s. 33
  2. Pollan, s. 33-35
  3. Pollan, s. 36
  4. Pollan, s. 34
  5. Pollan, s. 38
  6. Pollan, s. 38-39
  7. Pollan, s. 38-41
  8. Pollan, s. 43-44
  9. Goldcare, Ben: The Truth About Nutritionists badscience.net. Viitattu 5.5.2012.