Nuori työntekijä
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Tätä artikkelia tai sen osaa on pyydetty parannettavaksi, koska se ei täytä Wikipedian laatuvaatimuksia. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelia tai merkitsemällä ongelmat tarkemmin. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. Tarkennus: lakiteksti-osiota voisi tiivistää ja muotoilla |
Nuori työntekijä on Suomen lainsäädännön mukaan työsuhteessa oleva alle 18-vuotias. Hänen palkkaamisestaan ja häntä koskevasta työsuojelusta on olemassa erillislainsäädäntöä.
Laki nuorista työntekijöistä säätelee muun muassa työaikoja ja työsopimuksen solmimista. Asetuksin ja määräyksin säädetään nuorille haitallisista ja kielletyistä töistä.
Työt voidaan niiden sallittavuuden kannalta jakaa kiellettyihin, vaarallisiin ja niihin töihin, joista ei ole erikseen säädetty sekä nuorille sopiviin kevyisiin töihin.
Nuorille sopivat kevyet työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuori, jo kalenterivuoden aikana 14 vuotta täyttäväkin voi tehdä sellaista kevyttä työtä, joka ei vahingoita hänen terveyttään tai kehitystään eikä haittaa hänen koulunkäyntiään. Tällaisia töitä ovat muun muassa myyntityö ja avustavat työt kaupoissa, toimistoissa ja ravitsemusliikkeissä sekä puutarha- ja maataloustöissä. Kevyet työt teollisuudessa ja varastoissa sekä kevyet siivoustyöt ovat sallittuja sillä edellytyksellä, että työssä ei käsitellä vaarallisia aineita tai välineitä.
Vaarallisien töiden esimerkkiluettelo sisältyy sosiaali- ja terveysministeriön määräajoin antamaan asetukseen. Työn vaarallisuus liittyy yleensä koneiden mekaanisiin vaaroihin, kemiallisiin vaaroihin, meluun tms. fysikaalisiin vaaroihin, sähköisiin vaaroihin, biologisiin vaaroihin, ruumiilliseen rasitukseen tai sortumisuhkaan tai vastaavaan erityisvaaraan.
Kielletyt työt luetellaan asetuksessa nuoren työntekijän suojelusta. Paitsi edellä mainitun kaltaisiin fyysisiin vaaroihin, kielto perustuu usein työn henkiseen kuormittavuuteen, josta esimerkkinä on psykiatristen potilaiden hoito.
Opiskeluun liittyvästä työstä säädetään erikseen lakien eri pykälissä.
Ohessa on otteita edellä mainituista säädöksistä
Laki nuorista työntekijöistä 19.11.1993/998
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lakia sovelletaan työhön, jota tekee alle 18-vuotias henkilö (nuori työntekijä).
Työhön saadaan ottaa henkilö, joka on täyttänyt 15 vuotta ja joka on suorittanut oppivelvollisuutensa.
Lisäksi saadaan 14 vuotta täyttänyt tai saman kalenterivuoden aikana sanotun iän täyttävä henkilö ottaa kevyeen työhön enintään puoleksi hänelle kulloinkin koulusta annettavasta loma-ajasta sekä koulutyön aikana tilapäisesti tai muutoin kulloinkin kestoltaan lyhytaikaiseen työsuoritukseen.
Viisitoista vuotta täyttänyt saa työntekijänä itse tehdä sekä irtisanoa ja purkaa työsopimuksensa. Alle 15-vuotiaan puolesta työsopimuksen voi tehdä huoltaja tai huoltajan antamalla luvalla nuori henkilö itse.
Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön säännöllinen työaika saa olla enintään yhtä pitkä kuin 18 vuotta täyttäneiden työntekijöiden säännöllinen työaika samassa työssä. Viittätoista vuotta nuoremman henkilön työaika saa koulujen loma-aikana olla enintään seitsemän tuntia vuorokaudessa ja 35 tuntia viikossa.
Viisitoista vuotta täyttäneen henkilön työaika on sijoitettava kello 6:n ja 22:n väliseen aikaan. Viisitoista vuotta täyttänyt työntekijä, joka tekee julkisen viranomaisen hyväksymää ja valvomaa työtä ammattikoulutuksen saamiseksi, saa kaksivuorotyössä kuitenkin olla enintään kello 24:ään asti. Alle 15-vuotiaan työaika on sijoitettava kello 8:n ja 20:n väliseen aikaan. Työn järjestämisestä johtuvista painavista syistä alle 15-vuotiaan työaika voidaan kuitenkin sijoittaa kello 6:n ja 20:n väliseen aikaan. Työnantajan kodissa kotitaloustyötä tekevän nuoren työntekijän työaika voidaan kuitenkin sijoittaa työntekijän suostumuksella kello 23:een asti, milloin erityinen syy sitä vaatii.
Kun nuoren työntekijän työaika vuorokaudessa on pidempi kuin neljä tuntia 30 minuuttia, hänelle on annettava työn aikana ainakin yksi vähintään 30 minuutin lepoaika, jonka aikana hän saa poistua työpaikalta.
Työnantajan on huolehdittava siitä, ettei työ ole nuoren työntekijän ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselle vahingoksi ja ettei se vaadi suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa nähden on kohtuullista.
Sellaisiin töihin, jotka voivat aiheuttaa erityisen tapaturmavaaran tai terveyshaitan tai jotka voivat 1 momentissa mainitulla tavalla olla nuorelle työntekijälle itselleen tai muille vahingoksi, saa käyttää nuorta työntekijää vain asetuksessa säädetyin edellytyksin.
Asetus nuorten työntekijäin suojelusta 27.6.1986/508
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tätä asetusta sovelletaan nuoren työntekijän eli alle 18-vuotiaan henkilön tekemään työhön, johon sovelletaan työturvallisuuslakia [(299/58)].
Kielletyt työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, joka on hänen ruumiilliselle tai henkiselle kehitykselleen vahingoksi tai joka vaatii häneltä suurempaa ponnistusta tai vastuuta kuin hänen ikäänsä ja voimiinsa katsoen on kohtuullista. Edellä mainittuja töitä ovat:
- työt, jotka edellyttävät ikään ja kokemukseen nähden kohtuutonta rasitusta tai huomattavaa vastuuta omasta tai toisten henkilöiden turvallisuudesta tai huomattavaa taloudellista vastuuta tai jotka sisältävät sellaisia onnettomuusuhkia, joita nuoret eivät kykene tunnistamaan tai välttämään joko sen vuoksi, että he eivät osaa kiinnittää tarpeeksi huomiota turvallisuuteen, tai kokemuksen tai koulutuksen puutteen vuoksi
- yksintyöskentely silloin kun siihen liittyy ilmeinen tapaturman tai väkivallan vaara;
- psykiatristen potilaiden hoito sekä psyykkisesti tai sosiaalisesti häiriintyneiden henkilöiden huolto ja muut vastaavat työt;
- kuolleiden käsittely ja kuljetus;
- teurastustyö;
- työt, joissa altistutaan haitallisesti tekijöille, jotka ovat myrkyllisiä tai syöpää aiheuttavia, jotka aiheuttavat periytyviä perimämuutoksia tai vaaraa sikiölle tai jotka muuten vaikuttavat pitkäaikaisesti ihmisen terveyteen;
- palo- ja räjähdysvaarallisten aineiden ja I luokan palavien nesteiden valmistus, kuljetus ja käsittely ilmeisen palovaarallisissa olosuhteissa;
- työt, joissa altistutaan haitallisesti säteilylle
- työt, joissa altistutaan terveydellisille vaaroille melun tai tärinän taikka äärimmäisen kylmyyden tai kuumuuden vuoksi;
- sukellustyöt; sekä
- työt, joista niin erikseen säädetään tai määrätään. Tällaisia töitä ovat esimerkiksi alkoholin myynti ja tarjoilu, joissa tehtävissä voidaan yleensä käyttää vain 18 vuotta täyttäneitä henkilöitä.
Vaaralliset työt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alle 16-vuotiasta nuorta työntekijää ei saa käyttää työhön, jossa häntä tai hänen työnsä takia muuta henkilöä saattaa uhata erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara. Työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaava ministeriö vahvistaa esimerkkiluettelon edellä tarkoitetuista vaarallisista töistä
4 §
Nuoren työntekijän käyttäminen vaarallisiin töihin Kuusitoista vuotta täyttänyt nuori työntekijä voi tehdä työsuojelusta ja sen valvonnasta vastaavan ministeriön vahvistamassa esimerkkiluettelossa tarkoitettua tai siihen verrattavaa työtä, jos suojelutekniikalla tai muuten on huolehdittu siitä, ettei nuoren työntekijän käyttöön tarkoitetuista laitteista tai aineista taikka työolosuhteista ole hänen henkilökohtaiset olosuhteensa huomioon ottaen erityistä tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaaraa. Terveyden vaurioitumisen vaaran mahdollisuutta arvioitaessa on käytettävä apuna työterveyshuoltohenkilöstöä Ennen 1 momentissa tarkoitetun työn alkua on työnantajan tehtävä siitä ilmoitus työpaikkaa valvovalle työsuojeluviranomaiselle.
Sosiaali- ja terveysministeriön asetus nuorille työntekijöille vaarallisten töiden esimerkkiluettelosta
1. Mekaaniset vaaratekijät
Mekaanisten vaaratekijöiden aiheuttama erityinen vaara voi olla työssä seuraavilla koneilla, laitteilla ja työvälineillä:
- 3 A, 3 B ja 4 luokkaan kuuluvalla laserlaitteella, sirkkelillä, pyörösahalla, vannesahalla, höyläkoneella, moottorisahalla, jyrsinkoneella, levyleikkurilla ja muulla vastaavalla konevoimalla toimivalla leikkurilla, avonieluisella murskauskoneella, hiekansirotuslaitteella, pylväsporakoneella, kulmahiomakoneella, metallisorvilla, kaasuhitsaus- ja kaasuleikkauslaitteella, paineilmalla tai vastaavalla toimivalla naulaimella ja muulla vastaavalla koneella, laitteella ja työvälineellä, jolla omalla varomattomuudella voi aiheuttaa vakavan työtapaturman,
- traktorilla, jossa ei ole turvaohjaamoa tai joka on varustettu vinssillä, kuormausnosturilla, kaivinkoneella tai etu- tai takakuormaimella taikka johon on liitetty erillistä voimansiirtoa tarvitseva työkone, trukilla lukuun ottamatta hidasta tavaran siirtoon käytettävää niin sanottua matalanostotrukkia, maansiirtokoneella, metsätyökoneella, leikkuupuimurilla, turpeennostokoneella, sekä vaativissa olosuhteissa moottorikelkalla ja mönkijällä,
- konekäyttöisellä nosto- ja siirtolaitteella kuljettajana, merkinantajana tai hoitajana lukuun ottamatta kiinteästi asennetun painonappiohjauksella varustetun hissin ohjaamista sekä nostimella, taljalla tai vastaavalla laitteella oman työkappaleen nostamisessa sekä
- henkilönostolaitteella ja henkilönostimella.
2. Kemialliset vaaratekijät
Työssä voi olla erityinen kemiallinen vaara, kun altistutaan haitallisessa määrin seuraaville aineille ja valmisteille:
- Aine ja valmiste, joka luokitellaan kemikaalilain (744/1989) 19 §:ssä tarkoitetun sosiaali- ja terveysministeriön asetuksen tai 11 §:ssä tarkoitetun vaarallisten aineiden luettelon mukaisesti: a) erittäin myrkylliseksi b) myrkylliseksi c) haitalliseksi d) syövyttäväksi e) räjähtäväksi h) herkistäväksi j) syöpää aiheuttavaksi k) perimää vaurioittavaksi l) lisääntymiselle vaaralliseksi n) ärsyttäväksi
- Aine ja valmiste, jota tarkoitetaan valtioneuvoston asetuksessa työhön liittyvän syöpävaaran torjunnasta (716/2000).
- Lyijy ja sen yhdisteet sikäli kuin ne imeytyvät ihmisen elimistöön.
- Asbesti ja
- Ympäristön tupakansavu.
3. Fysikaaliset vaaratekijät
Seuraavissa töissä voi olla erityinen fysikaalinen vaara: a) työt, joissa voimakas melu voi aiheuttaa kuulovaurion vaaraa, b) työt voimakkaasti tärisevillä työkoneilla, c) työt, joissa voi altistua terveydellisille vaaroille kylmyyden tai kuumuuden vuoksi ja d) työt erityisen korkeassa tai matalassa ilmanpaineessa.
4. Sähköiset vaaratekijät
Erityinen sähköinen vaara voi olla jännitetyössä ja työssä paljaiden jännitteisten osien läheisyydessä sekä vahvavirtalaitteiden ja hissien huolto- ja korjaustyössä.
5. Ruumiillinen liikarasitus
Ruumiillisen liikarasituksen vaara voi olla nostotyössä, jossa taakan paino ylittää jatkuvasti 20 kg miehillä ja 15 kg naisilla sekä muussa yksipuolisesti kuormittavassa työssä.
6. Biologiset vaaratekijät
Erityinen vaara voi olla työssä, jossa voi altistua vakavan sairastumisen aiheuttavalle biologiselle tekijälle.
7. Eräät työt
Erityinen tapaturman tai terveyden vaurioitumisen vaara voi olla myös seuraavissa töissä:
- maanalaisessa työssä kaivoksissa ja kaivannoissa tai muuten sellaisissa olosuhteissa, joissa on sortumis- ja luhistumisvaara,
- räjäytystyössä ja muussa räjähdystarvikkeiden käsittelyssä,
- alusten lastaukseen ja purkamiseen välittömästi kuuluvassa työssä,
- kiskoajoneuvojen kuljettamisessa rautateillä ja kiskoliikenteessä sekä vaihde- ja järjestelytyössä ratapihoilla,
- vaaraa aiheuttavassa huolto-, puhdistus- ja korjaustyössä,
- viranomaisten tarkastuksen alaiseksi määrättyjen paineellisten laitteiden tarkastus-, huolto- ja korjaustyössä,
- rakennusten purkutyössä,
- säiliötyössä, jossa on tukehtumisen tai muu vastaava vaara,
- pylväs- ja mastotyössä ja muussa työssä, johon liittyy ilmeinen putoamisvaara,
- työssä vaarallisten eläinten kanssa,
- koe-eläinten hoitotyössä,
- paineenalaisia, nesteytettyjä tai liuotettuja kaasuja sisältävien laitteiden käsittelyssä valmistamista, varastointia tai käyttöä varten,
- koneen aiheuttamassa pakkotahtisessa työssä, jossa on suorituspalkka.