Nikki van der Zyl

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Nikki van der Zyl. Kuva vuodelta 2013.

Nikki van der Zyl (27. huhtikuuta 19356. maaliskuuta 2021) oli brittiläinen ääninäyttelijä. Van der Zyl ääninäytteli kymmenessä James Bond -elokuvassa vuosina 1962–1979.[1]

Tuottajat Albert R. Broccoli ja Harry Saltzman halusivat sveitsiläisen Ursula Andressin elokuvaan Salainen agentti 007 ja tohtori No. Andressin äidinkieli ei kuitenkaan ollut englanti: hän puhui englantia vahvalla aksentilla ja pani painoa väärille tavuille. Van der Zyl työskenteli lontoolaisella äänistudiolla ulkomaisten elokuvien ääninäyttelijänä ja häntä suositeltiin tuottajille. Hän ääninäytteli kaikki Andressin repliikit ja lauloi myös kappaleen “Under the Mango Tree”, jonka Andressin hahmo esittää elokuvassa. Broccoli ja Saltzman olivat niin tyytyväisiä van der Zylin ääninäyttelyyn, että he pyysivät häntä dubbaamaan Moneypennyä, Miss Taroa ja erästä kiinalaista hahmoa lukuun ottamatta kaikkien naisroolien repliikit. Van der Zylille maksettiin yhdestä nauhoituskerrasta noin 60 dollaria ja koko elokuvan ääninäyttelyistä hän sai noin 200 dollaria. Hän ei työsopimuksensa mukaisesti saanut uusintapalkkioita. Hänen myös annettiin ymmärtää, että ääninäyttelyn tulisi pysyä salaisuutena.[1]

Van der Zyl ääninäytteli Honey Rideria (jota näytteli Ursula Andress) elokuvassa Salainen agentti 007 ja tohtori No, Sylvia Trenchiä (Eunice Gayson) elokuvassa Salainen agentti 007 Istanbulissa, Jill Mastersonia (Shirley Eaton) ja Bonitaa (Nadja Regin) elokuvassa 007 ja Kultasormi, Domino Dervalia (Claudine Auger) elokuvassa Pallosalama, Kissy Suzukia (Mie Hama) elokuvassa Elät vain kahdesti ja Chew Meetä (Francoise Therry) elokuvassa 007 ja kultainen ase. Hän myös ääninäytteli osan Solitairen (Jane Seymour) repliikeistä elokuvassa Elä ja anna toisten kuolla ja monia pienempiä rooleja. Van der Zyl työskenteli ensimmäisestä Bond-elokuvasta alkaen yhtä elokuvaa lukuun ottamatta sarjan jokaisessa elokuvassa Kuurakettiin (1979) asti. Häntä ei mainita lopputeksteissä eikä hän saanut elokuvista rojalteja.[2] Van der Zylin dubbauksia käytettiin muustakin syystä kuin näyttelijän huonon englanninkielen taidon vuoksi: näyttelijä Shirley Eaton oli brittiläinen, mutta vahvan cockney-murteensa vuoksi tuottajat halusivat hänenkin hahmolle toisen, pehmeämmän äänen.[1]

Van der Zylin mukaan häntä suunniteltiin näyttelijäksi elokuvaan Salainen agentti 007 Istanbulissa, koska rooliin jo valittua Daniela Bianchi ei oltaisi haluttukaan elokuvaan. Van der Zylin mukaan Roger Moore kertoi hänelle myöhemmin, että Bianchi pidettiin roolissa, koska tämän sopimuksen purkaminen olisi ollut liian kallista.[1]

Van der Zyl kirjoitti omaelämäkerran For Your Ears Only, jonka esipuheen on kirjoittanut Roger Moore.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d Tucker, Reed: Bond’s secret weapon 4.10.2012. New York Post. Viitattu 3.1.2016. (englanniksi)
  2. a b Wright, Stephen & Ellicott, Claire: The secret Bond girl: Unknown artist dubbed the voices of 007's best-known beauties – but now she's banned from the movies spy's 50th birthday party! Daily Mail. 21.9.2012 (päivitetty 22.9.2012). Lontoo: Associated Newspapers. Viitattu 3.1.2016. (englanniksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]