Neusiedlerjärvi

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Neusiedler See satelliittikuvassa

Neusiedlerjärvi (saks. Neusiedler See, unk. Fertő tó)[1] on Keski-Euroopan toiseksi suurin laskujoeton järvi. Se sijaitsee Itävallan ja Unkarin rajalla.

Neusiedlerjärven pinta-ala on 320 neliökilometriä. Siitä ruovikkoja on 180 neliökilometriä. Järven valuma-alue on laajuudeltaan 1120 km². Sen pituus on 36 kilometriä ja leveys 14 kilometriä.[2] Se on keskimäärin 115,45 metriä Adrianmeren yläpuolella ja on syvimmästä kohdastaan vain 2 metriä syvä.[1] Keskisyvyys on vain metrin.[2] Järven vesi on lievästi suolaista. Sateet ja kuivuus voivat aiheuttaa joko suuria tulvia tai järven pinnan laskemista. Neusiedler See on kuivunut kokonaan useita kertoja, joista viimeisin on 1900-luvun alkupuolelta. Järvi on tunnettu runsaasta linnustostaan[1].

Neusiedler See

Ennen veden säännöstelyn aloittamista 1800-luvulla järvi ulottui kaakossa Hanságin suoalueelle. Se oli siten läheisesti yhteydessä Tonavaan. Nykyään järven vesimäärää kontrolloidaan Unkarissa lähellä Mekszikópusztaa olevalla sulkuportilla.lähde?

Järvi on turistien suosiossa ja se tunnetaankin nimellä "Wieniläisten järvi". Siellä on hyvät mahdollisuudet purjehtimiselle ja purjelautailulle.

Neusiedlerjärven kulttuurimaisemat on listattu UNESCOn maailmanperintölistalle.

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Weilin + Göösin tietosanakirja 4 Neu-Set, s. 1317. Gütersloh: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-500-2.
  2. a b Atlas der natürlichen Seen Österreichs mit einer Fläche ≥ 50 ha (pdf) (s. 222) 2009. Institut für Wassergüte. Viitattu 1.11.2017. (saksaksi)

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä meriin, järviin, jokiin tai muihin vesimuodostumiin liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.