Nailonsukkamurhat

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Nailonsukkamurhat on Kuopiossa vuosina 1964 ja 1965 tapahtunut paljon huomiota herättänyt sarjasurmatapaus, jonka aikana surmansa sai kaksi nuorta naista.

Ensimmäinen uhri oli 26-vuotias konsulentti Terttu Mikkonen, joka löydettiin kerrostaloasunnosta Kuopion Hatsalasta osoitteesta Puistokatu 4 8. joulukuuta 1964. Mikkonen oli kuristettu, ja hänen kaulaansa oli sidottu nailonsukka. Surmaaja oli myös maannut ruumiin.[1]

Poliisi pidätti teosta epäiltynä 23-vuotiaan varastomiehen, jonka henkilöllisyystiedot kuvineen julkaistiin medioissa. Epäilty oli tavannut Mikkosen ravintolassa surmapäivänä, ja hänen mukaansa Mikkoselle saattoi tulla käsitys, että hän saapuisi tämän asunnolle illalla. Todellisuudessa varastomies oli yön toisen naisen luona. Lähes 15 vuorokauden jälkeen poliisi vapautti hänet.[2]

Toinen uhri oli 16-vuotias Raili Laitinen, joka löydettiin 3. tammikuuta 1965 kotoaan Maljalahdesta Hapelähteenkatu 7:stä. Laitisen vaatteet oli revitty, ja hänenkin kaulassaan oli nailonsukka.

Murhaaja löytyy[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tekijäksi paljastui pitkällisten tutkimusten jälkeen 17-vuotias parturioppilas Ilkka Veli Simeon Kivioja (s. 10. tammikuuta 1947). Tapaus käsiteltiin Kuopion raastuvanoikeudessa suljetuin ovin, mutta siitä huolimatta istunnoista annettiin lehdistölle tarkkaa tietoa. Tekojen motiivina oli "seksuaalinen häiriötila".

Mielentilatutkimus, tuomio ja myöhemmät vaiheet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kiviojalle suoritettiin mielentilatutkimus Turun vankimielisairaalassa. Tutkimuksen mukaan hän oli rikokset tehdessään alentuneen syyntakeisuuden tilassa. Heinäkuun 1. päivänä 1965 Kivioja tuomittiin raastuvanoikeudessa kahdesta nuorena henkilönä ja täyttä ymmärrystä vailla tehdystä murhasta 15 vuodeksi kuritushuoneeseen. Murhien lisäksi Kiviojan syyksi luettiin törkeä varkaus sekä haureuden harjoittaminen samaa sukupuolta olevan henkilön kanssa. Kivioja oli ollut 46-vuotiaan maalarin kanssa homoseksuaalisessa suhteessa, mikä oli sen ajan Suomessa rangaistava teko.[1]

Tuomiosta valitettiin Itä-Suomen hovioikeuteen. Siellä Kiviojan puolustusasianajaja Valto Riekkinen sai muutettua rikosnimikkeet kahdesta murhasta kahdeksi tapoksi, mutta rangaistusseuraamus pysyi samana.

Kivioja vapautui ehdonalaiseen vuonna 1972.[1] Seitsemän vuotta myöhemmin hän kertoi Nykyposti-lehden haastattelussa, että hänellä oli ollut lista 13 naisesta, jotka oli tarkoitus tappaa.[1] Rikostoimittaja Hannes Markkulan kirjan Suomalainen murha mukaan Kivioja vaihtoi vapautumisen jälkeen nimensä ja syyllistyi sen jälkeen pienempiin rikkeisiin. Lehdistö ei niistä kertoessaan koskaan ole viitannut "nailonsukkamurhiin" eikä entiseen henkilöllisyyteen.

Terttu Mikkosen surmasta alkuvaiheessa epäiltynä pidätetty varastomies ei saanut valtiolta korvausta pidätyksestä. Hän muutti sittemmin Ruotsiin ja palasi myöhemmin Suomeen. Hän jäi mielenterveysongelmien vuoksi työkyvyttömyyseläkkeelle nelikymppisenä ja kuoli kesällä 2011 Sonkajärvellä 70-vuotiaana.[1]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c d e Mikkonen, Juha: Kuristaja pohdiskeli työpaikallaan surmaajan motiivia Savon Sanomat. 9.12.2014. Viitattu 13.4.2015.
  2. Mikkonen, Juha: Kuopion nailonsukkamurhista 50 vuotta - 30 pelon päivää Savon Sanomat. 9.12.2014. Viitattu 13.4.2015.