Mäntsälän suojeluskunta
| Mäntsälän suojeluskunta | |
|---|---|
| Toiminnassa | 1917–1944 |
| Osa joukkoa | Suojeluskuntajärjestö |
| Tukikohta | Mäntsälän suojeluskuntatalo |
| Sodat ja taistelut | |
Mäntsälän suojeluskunta oli Mäntsälässä 1917–1944 toiminut suojeluskunta. Se taisteli Suomen sisällissodassa valkoisten puolella ja Mäntsälän kapinassa Lapuan liikkeen puolella.
Perustaminen ja sisällissota[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntsälän suojeluskunta perustettiin 20. elokuuta 1917 Sääksjärven Pohjoispään Seurahuoneella. Se oli aluksi Sääksjärven suojeluskunta ja sen jäseniksi liittyi tuolloin noin 30 miestä. Se harjoitteli kaksi kertaa viikossa. Apteekkari lahjoitti suojeluskunnalle kahdeksan vanhaa kätkössä ollutta Grafton-kivääriä. Lisäksi suojeluskunta käytti aseinaan muun muassa seipäitä ja urheiluseura Veljen voimistelusauvoja.[1]
Tammikuussa 1918 suojeluskunnassa oli 75 jäsentä, joista 20 oli muilta kyliltä kuin Sääksjärveltä. 29. tammikuuta 1918 suojeluskunta komennettiin Sipooseen, mutta kun punaiset eivät hyökänneetkään sinne, joukot siirtyivät Keravalle. Suojeluskunta sai tulikasteensa Keravan taistelussa yrittäessään vallata Keravan rautatieaseman punaisilta. Valtaus epäonnistui ja Mäntsälän suojeluskunta koki ensimmäiset tappionsa: viisi suojeluskunnan jäsentä jäi vangiksi ja heidät surmattiin. Lisäksi kaksi suojeluskuntalaista haavoittui. Sääksjärven suojeluskunta oli Mäntsälän ainoa suojeluskunta, ja niinpä se siirtyi 1. helmikuuta kirkonkylään, jossa se majoittui kansakoululle ja kunnantalolle. Tässä vaiheessa Hirvihaara ja Ohkola olivat punaisten hallussa ja niistä tuli joitakin miehiä suojeluskuntaan.[2]
3. helmikuuta suojeluskunta perääntyi Sääksjärvelle ja sieltä edelleen Askolan Monninkylään. 5. helmikuuta punaiset valtasivat Mäntsälän. Suojeluskunta kuitenkin palasi Sääksjärvelle mukanaan vahvistuksia Porvoosta. Valkoiset joukot pyrkivät valtaamaan kirkonkylän ja kohtasivat punaiset Sääksjärven taistelussa 7. helmikuuta. Taistelussa kaksi suojeluskunnan jäsentä kaatui, yksi katosi ja viisi haavoittui. Suojeluskunta otti kaksi vankia, joista toinen pakeni, mutta toinen tapettiin. Taistelun jälkeen suojeluskunta perääntyi taas Monninkylään. Tämän jälkeen suojeluskuntalaiset osallistuivat Pellingin retkeen siirtymällä osittain Porvooseen ja edelleen hiihtäen Pellinkiin. Osa suojeluskuntalaisista alkoi palata koteihinsa, mutta osa jäi piileskelemään metsiin. Punaiset vakiinnuttivat valtansa Mäntsälässä.[2]
Huhtikuussa punaiset alkoivat perääntymään maahan saapuneita saksalaisia joukkoja. He poistuivat Porvoosta Mäntsälään, jonka myötä Sääksjärven suojeluskunta harjoitteli pari viikkoa Porvoossa. Huhtikuun lopulla punaiset perääntyivät Mäntsälästä. Tämän jälkeen suojeluskunta saapui sinne. Suojeluskuntalaiset alkoivat etsimään vallankumoukseen osallistuneita sekä vangita ja surmata heitä. Meijeristä tehtiin punaisten vankila, josta vankeja kuljetettiin pikaoikeudenkäyntien jälkeen hautausmaan luo ruumishuoneen seinää vasten ammuttavaksi. Kostotoimet kestivät vuoteen 1919 asti.[3]
Sisällissodan jälkeen[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mäntsälän kunnanvaltuusto kokoontui toukokuussa 1918 ja antoi 20 000 markkaa taloudellista tukea Sääksjärven suojeluskunnalle, josta kasvoi seuraavina vuosina Mäntsälän suojeluskunta. Vuonna 1919 valtuusto antoi 50 000 markkaa avustusta.[4] Vasemmisto vastusti suojeluskunnan tukemista. Vielä vuonna 1922 sitä tuettiin, mutta sen jälkeen ei enää pitkään aikaan. Mäntsälän kunnanvaltuustossa oli vasemmistoenemmistö vuoteen 1947 asti.[5]
Mäntsälän kartano lahjoitti tontin ja maanviljelijät tukkeja Mäntsälän suojeluskuntataloa varten.[6] Lisäksi rakennusta varten otettiin 750 000 markan laina. Talon vihkiäisjuhlat pidettiin 26. elokuuta 1926.[7] Kunnan tuella tehtiin keräys, jonka avulla pystytettiin surmansa saaneiden suojeluskuntalaisten muistomerkki. Siinä oli 32 nimeä ja se paljastettiin myös vuonna 1926.[4]
Mäntsälän suojeluskunta osallistui Lapuan liikkeen jäsenten käynnistämään Mäntsälän kapinaan vuonna 1932. Kun kapina epäonnistui, suojeluskunnan toiminta laamantui vuosiksi.[8]
Moskovan välirauhan mukaisesti suojeluskunnat jouduttiin vuonna 1944 lakkauttamaan. Kokouksessaan 2. marraskuuta 1944 Mäntsälän suojeluskunta lahjoitti talonsa ja tonttinsa kahdelle urheiluseuralle, Veljelle ja Versolle. Seuraavana päivänä suojeluskunta lakkautettiin.[9]
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Tuomisto, Tero: Sata vuotta Mäntsälän työväenliikettä. Mäntsälän Sos.dem. Työväenyhdistys ry, 1995. ISBN 952-90-6904-9. Teos Mäntsälän kirjaston digitaalisessa kotiseutukokoelmassa (PDF) (viitattu 9.1.2018).
- 29 – Seurojentalo Mäntsälän kotiseutupolut. Mäntsälä-Seura. Viitattu 9.1.2018.