Monty Pythonin Lentävä Sirkus

Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun
Hakusana ”Lentävä sirkus” ohjaa tänne. Se voi tarkoittaa myös lentäjä-ässä Manfred von Richthofenin eli "punaisen paronin" komentamaa Jagdgeschwader 1 -lentoyksikköä.
Monty Pythonin Lentävä Sirkus
Monty Python’s Flying Circus
Yksityiskohta Agnolo Bronzinon maalauksesta.
Yksityiskohta Agnolo Bronzinon maalauksesta.
Tyyli sketsisarja
Luoja(t) Graham Chapman
John Cleese
Terry Gilliam
Eric Idle
Terry Jones
Michael Palin
Pääosissa Graham Chapman
John Cleese
Terry Gilliam
Eric Idle
Terry Jones
Michael Palin
Carol Cleveland
Alkuperämaa Yhdistyneen kuningaskunnan lippu Iso-Britannia
Verkko BBC One
Esitetty 5. lokakuuta 1969 – 5. joulukuuta 1974
Jaksoja 45
Palkinnot
Voitetut Montreux’n Hopeinen ruusu
Aiheesta muualla
IMDb

Monty Pythonin Lentävä Sirkus (tunnetaan myös nimillä: Lentävä Sirkus, MPFC, Monty Python) on BBC:n komediasarja, jota teki brittiläinen Monty Python -komediaryhmä vuosina 1969–1974. Sarja tunnetaan surrealistisista sketseistään ja Terry Gilliamin animaatioista.

Sarjan käsikirjoittivat ja pääosia myös näyttelivät Graham Chapman, John Cleese, Terry Gilliam, Eric Idle, Terry Jones ja Michael Palin. Cleese jäi sarjasta kolmannen tuotantokauden jälkeen.

Historia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaikki sarjan tekijät olivat ennen Lentävää Sirkusta tehneet tahoillaan muita sketsisarjoja, kuten At Last the 1948 Show ja Do Not Adjust Your Set. Samanhenkistä huumoria tehnyt koomikkokuusikko lyöttäytyi yhteen tekemään BBC:lle uutta sketsisarjaa ja otti samalla itselleen nimen Monty Python, johon BBC lisäsi ”sirkuksen”. Aluksi heille luvattiin vain 13 jaksoa, mutta sarjaa tehtiin lopulta neljä tuotantokautta ja 45 jaksoa.[1]

Sarjan ensimmäinen jakso nauhoitettiin 7. syyskuuta 1969 ja esitettiin 5. lokakuuta samana vuonna BBC Onella. Sarjan kuuluisa tunnusmusiikki on alku John Philip Sousan säveltämästä Liberty Bell -marssista.

Pythonit hylkäsivät Lentävässä Sirkuksessa perinteisen sketsihuumorin: surrealistisen sarjan sketseissä ei usein nähtykään totuttua loppuhuipennusta, ja sketseistä liu’uttiin seuraavaan tai ne loppuivat äkkiarvaamatta. Samanlaista tekniikkaa oli jo käyttänyt aiemmin Spike Milligan, mutta Pythonit veivät sen pidemmälle. Näyteltyjä sketsejä sitoivat toisiinsa usein Terry Gilliamin tajunnanvirranomaiset animaatiot.[1]

Sarja kuvattiin väreissä. Pythonit näyttelivät itse lähes kaikki roolit, mutta mukana oli myös kaksi naisnäyttelijää, Carol Cleveland ja Connie Booth. Cleese ja Chapman erikoistuivat mahtipontisiin auktoriteettihahmoihin, Jones keskiluokkaisiin miehiin ja epämiellyttäviin naishahmoihin, ja Idle televisiojuontajiin, pahaenteisiin hahmoihin sekä naismaisiin naishahmoihin. Myös Gilliam esiintyi sarjassa sivuosissa. Michael Palin oli ryhmästä monipuolisin esittämiensä hahmojen suhteen. Suuri osa sketseistä oli itsenäisiä, mutta mukana oli myös toistuvia teemoja, kuten John Cleesen kuuluttajahahmo.[1]

Pythonit pyrkivät käsikirjoituksissaan aina paisuttelemaan pienimmätkin asiat äärimmäisyyksiin – kuuluisana esimerkkinä 3. jakson ravintolasketsi, jossa tehdään suuri numero likaisesta haarukasta. Muita klassisia Python-sketsejä ovat mm. ”Kuollut papukaija” (Dead Parrot), Lumberjack Song (laulunumero, jossa karski tukkijätkä paljastaa olevansa transvestiitti) sekä Englannin yläluokkaa pilkkaava ”127. Yläluokan idiootti -kilpailu” (127th Upper Class Twit of the Year Show). Sketsistä Spam (2. kauden 12. jakso) juontuu kansainvälinen roskapostin nimitys spam.[2] (Alun perin ”spam” on amerikkalainen sianpotkasäilyke, nötkötti.)

Vuonna 1971 sarja osallistui Montreux’n Kultainen ruusu -kilpailuun ja sijoittui siinä toiseksi (Hopeinen ruusu).

Luettelo jaksoista[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yläluokan idioottien kilpailua kuvaava sketsi herätti Suomessa pahennusta 1970-luvulla.

Ensimmäinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 1 Whither Canada? – 5.10.1969
  • 2 Sex and violence – 12.10.1969
  • 3 How to recognize different types of tree from quite a long way away – 19.10.1969
  • 4 Owl-stretching time – 26.10.1969
  • 5 Man’s crisis of identity in the latter half of the twentieth century – 16.11.1969
  • 6 It’s the Arts – 23.11.1969
  • 7 You’re no fun any more – 30.11.1969
  • 8 Full frontal nudity – 7.12.1969
  • 9 The ant, an introduction – 14.12.1969
  • 10 [UNTITLED] – 21.12.1969
  • 11 The Royal Philharmonic Orchestra Goes to the Bathroom – 28.12.1969
  • 12 The Naked Ant – 4.1.1970
  • 13 Intermission – 11.1.1970

Toinen kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 14 ”Face The Press” – 15.9.1970
  • 15 The Spanish Inquisition – 22.9.1970
  • 16 Déjà vu – 29.9.1970
  • 17 The Buzz Aldrin Show – 20.10.1970
  • 18 Live from the Grill-o-mat – 27.10.1970
  • 19 It’s a Living – 3.11.1970
  • 20 The Attila the Hun Show – 10.11.1970
  • 21 Archaeology Today – 17.11.1970
  • 22 How to recognize different parts of the body – 24.11.1970
  • 23 Scott of the Antarctic – 1.12.1970
  • 24 How Not to Be Seen – 8.12.1970
  • 25 Spam – 15.12.1970
  • 26 Royal Episode 13 – 22.12.1970

Kolmas kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 27 Whicker’s World – 19.10.1972
  • 28 Mr. and Mrs. Brian Norris’ Ford Popular – 26.10.1972
  • 29 The Money Programme – 2.11.1972
  • 30 Blood, Devastation, Death, War and Horror – 9.11.1972
  • 31 The All-England Summarize Proust Competition – 16.11.1972
  • 32 The War Against Pornography – 23.11.1972
  • 33 Salad Days – 30.11.1972
  • 34 The cycling tour – 7.12.1972
  • 35 The Nude Organist – 14.12.1972
  • 36 E. Henry Trishaw’s Disease – 21.12.1972
  • 37 Dennis Moore – 4.1.1973
  • 38 A Book at Bedtime – 11.1.1973
  • 39 Grandstand – 18.1.1973

Neljäs kausi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • 40 The Golden Age of Ballooning – 31.10.1974
  • 41 Michael Ellis – 7.11.1974
  • 42 The Light Entertainment War – 14.11.1974
  • 43 Hamlet – 21.11.1974
  • 44 Mr. Neutron – 28.11.1974
  • 45 Party Political Broadcast – 5.12.1974

Esitykset Suomen televisiossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Suomessa Monty Pythonin Lentävää Sirkusta esitettiin alun perin vain kaksitoista ensimmäistä jaksoa vuonna 1972. Esitykset lopetti edellä mainittu yläluokkalaissketsi, sillä Yleisradion ohjelmavastaavan mukaan siinä pilkattiin CP-vammaisia.lähde? Pontimena saattoi vaikuttaa TV-kriitikko Jukka Kajavan paheksunta Helsingin Sanomissa 17. lokakuuta 1972.[3] Sittemmin vuonna 1992 Suomen TV:ssä esitettiin toinen ja kolmas tuotantokausi (YLE TV2) ja lopulta vuosina 2000–2002 koko sarja (TVTV! – SubTV).

Viitteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Monty Python’s Flying Circus BBC Comedy. Viitattu 14.8.2015.
  2. DVD-julkaisun suomenkielisessä tekstityksessä sketsin kohde oli ”nötkötti”.
  3. Helsingin Sanomat 11.8.2007, s. D9. Harri Uusitorppa, ”Monty Pythonin hännällä”.