Mika Leppänen
Mika Leppänen (s. 13. helmikuuta 1956 Tampere)[1] on suomalainen säveltäjä, laulaja ja muusikko, joka soittaa kosketinsoittimia ja mandoliinia. Hän on toiminut esimerkiksi yhtyeissä Annastuuna, Kulkuripojat, Tinakuu ja Imandra.
Ura muusikkona[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Uransa alkuvaiheessa Leppänen lauloi ja soitti Sattuipa Soinnut -yhtyeessä, joka vuonna 1978 voitti valtakunnallisen Nuorison taidetapahtuman kilpailun soitinyhtyeiden sarjan.[2] Yhtyeen tyyli oli laulelmallinen ja folk-henkinen.
Yksi Sattuipa Soinnut -yhtyeen uran huippuhetkistä oli osallistuminen chileläisen Quilapayún-yhtyeen kanssa laulaja Victor Jaran muistokonserttiin, joka myös televisioitiin.
Annastuuna[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Pääartikkeli: Annastuuna
1980-luvun alussa Hannu Virtanen kokosi nykykansanmusiikkiyhtye Annastuunan, johon Mika Leppänen liittyi laulajaksi. Muut jäsenet olivat kitaristi-laulaja Timo Ruottinen ja sellisti Hannu Peltoniemi. Peltoniemen muutettua Ruotsiin hänen tilalleen tuli Tampereen kaupunginorkesterin soolosellisti Pauli Heikkinen. Kesällä 1981 Annastuuna sijoittui kolmanneksi Kaustisen kansanmusiikkijuhlien ohjelmakilpailussa.[3]
Annastuunan ohjelmisto rakentui aluksi tyrvääläisen Annastuuna Korkeemäen muistamien perinnerunojen varaan, mistä juontui myös kokoonpano nimi. Sävellyksistä vastasivat Hannu Virtanen ja Timo Ruottinen. Annastuuna-lauluista tehtiin useita radio-ohjelmia ja niitä taltioitiin Yleisradion kantanauhoille. Vuonna 1984 Yle tuotti myös tv-ohjelman Ans tulla Annastuuna. Näitä taltiointeja voi kuulla Alba Recordsin vuonna 2009 julkaisemalla cd-levyllä.[3][4]
Fado[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mika Leppänen kiinnostui 1980-luvulla portugalilaisesta fado-musiikista ja tartutti innostuksensa myös Annastuuna-yhtyeen Timo Ruottiseen. Leppänen ja Ruottinen tekivät fadosta useita lehtiartikkeleita ja radio-ohjelmia. Miehet levyttivät yhdessä Pekka Nylundin (portugalinkitara) ja Ari Salinin (kitara) kanssa myös fado-singlen Saudade, jolla Leppänen lauloi Jaana Lapon fado-suomennoksia.[5] Annastuuna julkaisi samalla kokoonpanolla kolme Lapon suomentamaa fadoa digiLP:llä SAUDADE, Elävänä Euroopan reunoilla tammikuussa 2022.[6]
Kulkuripojat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Annastuunan rinnalle Hannu Virtanen ja Mika Leppänen perustivat vuonna 1983 Kulkuripojat-yhtyeen, joka soitti laulettua ja uudelleen sovitettua kansanmusiikkia. Mukaan kutsuttiin kitaristi-huilisti Jukka Hynninen ja viulisti-basisti Jouni Järvelä. Myöhemmin yhtyeeseen liittyi vielä hanuristi Juha Salmesvuori. Kaustisen festivaalin ohjelmakilpailussa tuli kesällä 1983 kolmas sija.[3]
Vuonna 1984 ilmestyi yhtyeen ensimmäinen albumi Aalijummat, joka sisälsi lauluja professori Erkki Ala-Könnin julkaisemista kansanlaulukirjoista. Levy pystyttiin tekemään huolella, koska julkaisijana oli Suomen suurin levy-yhtiö Finnlevy ja tuottajana yhtyeen apuna toimi Jaakko Salo. Levy soi varsin paljon radiossa, mutta sai toisaalta kritiikkiä liiallisesta "siisteydestään".[3]
Kriitikot suhtautuivat myönteisemmin yhtyeen toiseen albumiin Tähdet ja toi kirkas kuu, joka ilmestyi vuonna 1990. Levy sisältää Hannu Virtasen ja Mika Leppäsen sävellyksiä muun muassa Jaakko Juteinin, Antero Wareliuksen ja Juhana Granlundin teksteihin. Levyn ilmestymisen aikoihin yhtyeellä oli useita tv-esiintymisiä ja Helsingin Sanomat valitsi albumin Vuoden levyt -listalleen.[3]
Kulkuripojat teki uransa aikana satoja keikkoja paitsi kotimaassa myös ulkomailla ja kävi muun muassa Mongoliassa, Alaskassa, Albaniassa ja Australiassa. Yhtye hajosi 1990-luvun alussa.
Kulkuripoikien jälkeen Hannu Virtanen perusti Suomen Miesorkesterin, jonka ensimmäisellä albumilla Mika Leppänen on mukana.[7]
Tinakuu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Vuonna 1994 ilmestyi isolla studiokokoonpanolla tehty Tinakuu-albumi.[8][9] Lähes kaikki sävellykset ovat Leppäsen omia, ja tekstejä on haettu runoilijoilta kuten Ulf Erik Qvickströmiltä. Sanoittaja Kaisu Liuhalalta on mukana kaksi tekstiä ja amerikansuomalaiselta lauluntekijältä Arthur Kylanderilta yksi. Leppäselle myöhemminkin tavalliseen tapaan mukana on myös instrumentaaleja. Muusikoina levyllä esiintyvät esimerkiksi haitaristit Kimmo Pohjonen ja Veli-Matti Järvenpää sekä kitaristi Pekka Nylund. Leppäsen ohella levyn tuottajana toimi Johannes Heikkilä. Levy sai aikanaan hyvän vastaanoton.[10] Radiosoittoakin tuli, koska yhtyeen single Outo mies nousi Ylen soittolistalla viidenneksi.
Imandra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mika Leppänen työskenteli 1990-luvulta alkaen hallintotehtävissä Tampere-talossa ja levytyksiin tuli pitkähkö tauko. 2000-luvulla hän kuitenkin palasi studioon Imandra-yhtyeensä kanssa.[11] Imandra on julkaissut kolme albumia ja yhden digimuotoisen EP:n. Tuorein levy Kanteletar julkaistiin toukokuussa 2021.[12]
Diskografiaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Albumit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1984: Kulkuripojat: Aalijummat (LP Finnlevy)
- 1986: Annastuuna (Annastuuna-yhtye 1979-80) (c-kasetti Otto OMK-001)
- 1986/2009 Mika Leppänen: Sinapinsiemen (c-kasetti W+G/CD Gospelhittejä 3, Finngospel FGCD 5146)
- 1990: Kulkuripojat: Tähdet ja toi kirkas kuu (LP Olarin Musiikki)
- 1993: Suomen Miesorkesteri: Suomen Miesorkesteri (CD Olarin Musiikki)
- 1994: Tinakuu: Tinakuu" (CD Olarin Musiikki)
- 2009: Annastuuna (CD Alba Records)
- 2009: Imandra: Imandra – Mika Leppäsen lauluja (CD Alba Records)
- 2016: Imandra: Kadonnutta aikaa (CD Alba Records)
- 2019: Imandra: Sinua ajattelen (Digijulkaisu Alba Records)
- 2021: Imandra: Kanteletar (CD Alba Records)
- 2022: Annastuuna SAUDADE Elävänä Euroopan reunoilla (Digijulkaisu Alba ABDLP 2)
Singlet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- 1987: Mika Leppänen: Oskari / Ole huoleti (Olarin Musiikki)
- 1989: Kulkuripojat: Pois meni merehen päivä / Kuolemasta (Olarin Musiikki)
- 1990: Saudade: Maria Lisboa / Suudella sua tahdon (Olarin Musiikki)
- 1990: Tinakuu: Laulu rakkaudesta / Siirtolainen (Olarin Musiikki)
- 1992: Tinakuu: Outo mies / Kulkee omaa tietään (Olarin Musiikki)
- 1993: Suomen Miesorkesteri: Rakkaani tule vuorille / Sinut löysin (Olarin Musiikki)
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ IMANDRA -Kadonnutta aikaa - Alba Records Alba.fi. Arkistoitu 20.7.2018. Viitattu 20.7.2018.
- ↑ Aamulehti 22.10.1979, Sattuipa Soinnut -yhtyeen tv-ohjelman esittely.
- ↑ a b c d e Heikkilä, Johannes ja Virtanen, Hannu: Pilven piirtä myöten – Suomietnon synty, s. 217-221. SKS, 2011.
- ↑ Annastuuna Alba Records. Arkistoitu 14.8.2018. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Saudade Discogs.comissa Discogs.com. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ SAUDADE ANNASTUUNA Alba.fi. Viitattu 2.2.2022.
- ↑ Suomen Miesorkesteri Discogs.comissa Discogs.com. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Tinakuu Discogs.comissa Discogs.com. Viitattu 6.8.2018.
- ↑ Suomen Kansanmusiikkiliitto Tinakuu Kansanmusiikkiliitto.fi. Arkistoitu 20.7.2018. Viitattu 20.7.2018.
- ↑ Heikkilä, Martti: Tinakuun tyylikkäät tyylirikot. Uusi kansanmusiikki, 01/1994.
- ↑ Ahonen, Erik: Haikeaa soittoa huippubändillä. Aamulehti, 24.11.2009.
- ↑ Imandra: Kanteletar Alba.fi. Arkistoitu 11.5.2021. Viitattu 11.5.2021.