Kulkuripojat

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kulkuripojat 1980-luvulla.

Kulkuripojat on vuonna 1982 perustettu suomalainen pelimanniyhtye. Hannu Virtanen ja Mika Leppänen perustivat sen Annastuuna-yhtyeensä rinnalle. [1] Kulkuripojat-yhtye toimi vuosina 1982–1992.

Yhtyeen synty ja kokoonpano[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen perustivat Annastuuna-yhtyeessä soittaneet ja laulaneet Mika Leppänen ja Hannu Virtanen. Hannu ja Mika kutsuivat mukaan yhtyeeseen Jukka Hynnisen ja Jouni Järvelän. Jukka oli soittanut mm. poliittisessa lauluyhtyeessä Avaruuslinnussa. Jouni taas oli kuuluisaa Kaustisen pelimannisukua ja oli samoihin aikoihin perustamassa JPP-yhtyettä. Kulkuripoikien kokoonpanoksi tuli siis Mika Leppänen (laulu, mandoliini), Hannu Virtanen (laulu, kitara, 2-rivinen hanuri), Jukka Hynninen (laulu, kitara, mandola, huilut) ja Jouni Järvelä (viulu, laulu, basso) [2]. Kulkuripojat julkaisi kaksi levyä ja teki vuosien kuluessa satoja keikkoja sekä lukuisia ulkomaankiertueita.[3] Yhtye lopetti toimintansa 1990-luvun alussa. Sen jälkeen kaikki jäsenet jatkoivat musisointia omilla tahoillaan erilaisissa projekteissa ja yhtyeissä.

Ohjelmisto ja levytykset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Yhtyeen ensimmäinen ohjelmisto koottiin Erkki Ala-Könnin kokoamista kansanlaulukirjoista. Erityisesti pojat mielistyivät mestarilaulaja Kalle Rintaselta muistiin merkittyihin lauluihin, ja he kävivät myös tapaamassa Kallea Ylihärmässä. Sovitukset kappaleisiin laativat yhtyeen jäsenet ja osin myös Timo Ruottinen.[2]

Yhtyeen levytyshanke sai vauhtia, kun Finnlevy järjesti Tilaa on huipulla -kykyjenetsintäkiertueen, joka ulottui myös Tampereelle 29.9.1983.[4] Levyn tuottajaksi tuli yhtyeen ohella arvostettu Jaakko Salo, ja äänitykset tehtiin Helsingissä Pitäjänmäen studiolla. Työskentelyn tuloksena syntyi levy Aalijummat. Arvostetuissa se sai kehuja ja moitteita.[5] Laulut soivat Ylen ohjelmissa myös pitempinä sikerminä ja yhtyeestä tehtiin erillisiä radio-ohjelmia. [6][7] [8]

Kulkuripoikien toinen levy ilmestyi vuonna 1990. Silloin mukana oli jo uusi jäsen, harmonikansoittaja Juha Salmesvuori. Tähdet ja toi kirkas kuu -levyn laulut on sävelletty maan ensimmäisten suomenkielisten runoilijoitten teksteihin, ja niistä seitsemän sävelsi Mika Leppänen, Hannu Virtanen viisi. Levy äänitettiin Tampereella JJ-studiossa, jonka omistaja Juuso Nordlund soitti levylle sähköbasso-osuudet. Levy-yhtiö oli Timo Närväisen omistama Olarin musiikki. Levy julkaistiin vain LP-muodossa, vaikka CD-muoto olikin jo valtaamassa markkinat. Tähdet ja toi kirkas kuu oli mukana Helsingin Sanomien Vuoden levyt -listalla.[9]

Pirkko Kotirinta kirjoitti levystä Helsingin Sanomissa seuraavasti:

»Tässäpä levy nykypäivän asuntovelallisille ja muille raskautetuille. Ihanteellisen kansallismieliset ja ajan patinoivat tekstit kertovat vanhasta Suomesta, jossa kaunis päivä paistelee, käki puussa kukkii ja riemunpäivä ruskottaa. Sävellykset ja sovitukset ovat oivaltavia, tuoreita ja iskeviä. En tiedä, millä mielellä tekstit on valittu, mutta levy on hyvä.»
([10])

Esiintymiset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aalijummat-levyn ja radiosoittojen ansiosta Kulkuripojat tuli tunnetuksi, ja yhtye teki vuosien mittaan satoja keikkoja pubeissa, yritysten tilaisuuksissa ja erilaisia tapahtumissa. Yhtye vieraili myös Kaustisella ja lukuisilla Etelä-Suomen festivaaleilla ja teki ulkomaankiertueita. Kaikkiaan pääosin opetusministeriön tuella toteutetut ulkomaankiertueet olivat seuraavat: Ranska 1983 (yhdessä Annastuunan kanssa), Mongolia 1985, Alaska 1986, Unkari ja Albania 1988, Australia 1989 ja Viro 1990. Kaikissa maissa yhtyeellä oli useita konsertteja ja Albaniassa ja Mongoliassa yhtyeen konsertti nauhoitettiin myös televisioon.[11]

1980-luvun lopulla yhtye kiersi Suomea Wanha Suomi -konserttikokonaisuudella. Esiintymisiä oli erityisesti erilaisia kulttuuritapahtumissa, mm. Vammalan Vanhan kirjallisuuden päivillä, Laulu Varkaus -tapahtumassa sekä kirjastoissa eri puolilla Suomea. [12] Kiireisin kesä oli vuonna 1990, jolloin yhtye esiintyi kahdeksilla festivaaleilla, joista kaksi esiintymistä myös televisioitiin[13]. Yhtyeellä oli ohjelmistossa myös lastenkonsertti, ja viimeinen keikka olikin lastenkonsertti Tampereella Pikku Kakkosen puiston avajaisissa 1992. Yle TV2 taltioi senkin.[14][15]

Diskografia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kulkuripojat: Aalijummat. Finnlevy ROLP 59. 1983 Kulkuripojat: Tähdet ja toi kirkas kuu. Olarin musiikki. OMLP 30. 1990.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. Heikkilä, Johannes ja Virtanen, Hannu: Pilven piirtä myöten – Suomietnon synty, s. 220-221. SKS, 2011.
  2. a b Pirkko Kotirinta, Helsingin Sanomat 18.5.1984.
  3. Radio ja TV, Kansan Uutiset, Viikkolehti 17.9.1988.
  4. Finnlevyn kykyjenetsintäkutsu 29.9.1983.
  5. Levyarvostelut, Ilta-Sanomat 23.5.1984.
  6. Kaiken maailman kulkurit, Radio 1-verkko 17.9.1988
  7. Rahvaanlauluja, Radio 1 kouluradio 19.9.1988.
  8. Wanha Suomi, Radio 1 kouluradio 3.10.1988.
  9. Helsingin Sanomat, kuukausiliite 12/1990
  10. Pirkko Kotirinta, Helsingin Sanomat 29.9.1990.
  11. Demari 19.9.1988.
  12. Uusi Suomi 17.6.1988.
  13. Kulkuripoikien mainosesite 1990
  14. Katso-lehti 5.9.1992.
  15. Helsingin Sanomat TV-sivu 5.9.1992.

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]