Miesten syrjintä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Kaksi Fathers 4 Justice -ryhmän miestä huomiota herättävissä asuissa. Protestoijien tarkoitus on lisätä tietoisuutta eroisien kokemasta epäoikeudenmukaisuudesta. Kuvattu Peterborough'ssa vuonna 2010.

Miesten syrjintä eli miehiin kohdistuva sukupuolisyrjintä on syrjintää, joka kohdistuu miessukupuolen edustajiin. Miesten syrjintä tarkoittaa, että sukupuolten tasa-arvo ei toteudu. Hallintotieteiden lisensiaatti Pasi Malmin väitöskirjan mukaan miehiin kohdistuva syrjintä ohitetaan tasa-arvopolitiikassa lähes systemaattisesti[1].

Nuoria miehiä saatetaan pitää sopimattomina[2].

Asevelvollisuus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vain miehiä koskeva asevelvollisuus on yksi yhteiskunnan piirre, joka nostetaan miehiä syrjiväksi.

Vuokra-asuntomarkkinat[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehiä syrjitään vuokra-asuntomarkkinoilla, koska naisia pidetään siistimpinä ja tunnollisempina (vuokralaiseksi toivotaan naissukupuolen edustajaa)[3][4]. Perinteisesti asunnottomuus on yksinäisten aikuisten miesten ongelma[5].

Yksityisoikeus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Avioeroissa, lasten huoltajuusasioissa ja lähestymiskieltoasioissa naisen sanotaan usein olevan paremmassa asemassa kuin mies. Tyypillisesti nainen hakee avioeroa tai lähestymiskieltoa. Avioeron kokevat miehet kertovat kokevansa yksinäisyyttä, syyllisyyttä ja huolta lapsista[6]. Avioerohakemus voi tulla täytenä yllätyksenä miehelle. Suomessa on perustettu miesten eroryhmiä miehille, jotka ovat kokeneet naisen hakeman avioeron.[7]

Koulutus[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Arvostelijoiden mukaan Suomen peruskoulu syrjii poikia ja suosii tyttöjen tapaa opiskella[2]. Lukiossa tytöt saavat parempia arvosanoja kuin pojat[8]. Jo vuonna 1992 naisten osuus ylioppilaista oli 60 prosenttia[9]. Naisten koulutustaso paranee Suomessa selvästi enemmän kuin miesten[2]. Vuoden 2011 syksyllä ammattikorkeakouluopinnot aloittaneista 54 % oli naisia. Vuonna 2010 yliopistossa opiskelevista 54 % oli naisia.[10] Vuonna 2013 Tampereen yliopistoon valituista 61 % oli naisia[11]. Vuonna 2014 uusista opiskelijoista Helsingin ja Turun oikeustieteellisissä on naisia peräti 70 prosenttia[12]. Jo vuonna 1992 naisten osuus korkeakoulujen loppututkintojen suorittaneista oli 55 prosenttia[9].

Työllisyys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

15–24-vuotiaiden miesten työttömyys oli vuoden 2010 joulukuussa 22,9 prosenttia, kun samanikäisten naisten oli 15,3 prosenttia[2].

Tasa-arvovaltuutettu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Miehen syrjinnästä voi tehdä ilmoituksen tasa-arvovaltuutetulle.

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]