Haukkametsästys
 |
Tämän artikkelin tai sen osan kieliasua on pyydetty parannettavaksi. Voit auttaa Wikipediaa parantamalla artikkelin kieliasua. |
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. Tarkennus: https://yle.fi/aihe/artikkeli/2019/09/30/pimeaa-kauppaa-suomen-petolinnuilla-kasikirjoitus |
Haukkametsästys on metsästysmuoto, jossa käytetään kesytettyjä ja koulutettuja haukkoja pyytämään kullekin haukkalajille luontaiseksi luokiteltua riistaa. Metsästyshaukan valintaan vaikuttaa eniten metsästysalueen laatu. Haukkametsästys valittiin marraskuussa 2010 Unescon aineettoman kulttuuriperinnön luetteloon.[1] Haukkametsästys on sallittua monissa Euroopan maissa ja Lähi-idässä.[2] Suomessa haukkametsästystä ei ole kielletty, vaan kiellot metsästyshaukkojen käyttämisestä ovat keskittyneet hakemuksiin rauhoitettujen lintujen pyytämisestä.lähde? Suomessa yksityisten ihmisten haukkojen pitoa säätelee nykyään vieraslajiasetus, jonka vuoksi yksityisen ihmisen voi olla mahdotonta saada lailliseen omistukseensa haukkaa Suomessa. Laillisen pienriistan metsästämiseksi on Suomeen myönnetty yksi metsästyshaukan tuontilupa tiukoin tuontiehdoin vuonna 2011. Haukkametsästyksen on todettu uhkaavan monien harvinaisten jalohaukkalajien kantoja. Tällaisia lajeja ovat muun muassa tunturihaukka ja muuttohaukka.
Haukkalajit[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Haukkametsästyksessä nykyisin yleisesti käytettyjä lajeja ovat tunturihaukka, muuttohaukka, kanahaukka, varpushaukka sekä amerikkalaiset lajit amerikanhiirihaukka (Buteo jamaicensis) ja ritarihaukka (Parabuteo unicinctus), joita kasvatetaan harrastelintuina myös Euroopassa. Monia muitakin lajeja on käytetty; merkintöjä on maakotkan käyttämisestä susien metsästykseen Kazakstanissa.[3]
Metsäisessä ja peitteisessä maastossa lyhytsiipiset haukat kuten kanahaukka ovat yleisesti käytettyjä metsästyshaukkoja. Se on seurausta siitä, että metsä on kanahaukan luontainen elinympäristö, jossa se on sopeutunut saalistamaan. Kanahaukka on erittäin nopea sprintteri, jonka käännökset ovat nopeita ja joka lentää kiinni yllätystä ja lentonopeutta hyödyntäen lähes minkä tahansa kanahaukalle luontaisen saaliseläimen tai linnun pyytämiseen. Kanahaukka pyytää muun muassa metsäkanalintuja, jäniksiä ja vesilintuja eli juuri samoja riistaeläimiä, joita ihminenkin metsästää.
Linnun koulutus ja metsästystekniikka[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kanahaukan luonne tosin on vaikea, ja siksi sen kouluttamiseen tarvitaan tietoa, taitoa, aikaa ja paljon kärsivällisyyttä. Kanahaukka ei ole paras mahdollinen aloittelijan lintu, sillä se vaatii hoitajaltaan paljon. Haukan pitää lisäksi olla nykyään DNA-testattu, mikrosirutettu, rengastettu ja sillä pitää olla CITES-todistus. Haukkoja kasvatetaan nykyisin tarhoissa ja ne ovatkin lähes ainoa tapa saada metsästyshaukka. Haukat ovat niin sanottua sekakantaa eivätkä näin sovellu päästettäväksi luontoon risteytymään villien haukkojen kanssa.
Metsästyshaukka on erittäin arvokas ja vaikeasti hankittava. Siksi se varustetaankin nykyisin poikkeuksetta joko radio- tai GPS-lähettimellä. Näin karannut haukka on mahdollista löytää. Kanahaukalla pyydetään Keski-Euroopassa pääasiassa jäniksiä, rusakoita ja kaneja. Metsäkanalinnut ovat rauhoitettuja, mutta niiden tilalla on fasaani. Koulutettukin metsästyshaukka iskee villien lajitovereidensa tavoin saalistustilanteessa monesti ohi. Metsästäjällä täytyy olla erittäin hyvä kunto, sillä haukkametsästys vaatii myös metsästäjältä kovaa sprinttikykyä. Kanahaukka kykenee iskemään päivän aikana parikymmentä kertaa, joten mahdollisuus saada saalista on kohtalainen, mutta ei varma. Saalisvarmuuteen vaikuttavat myös metsästäjän refleksit, eli kuinka nopeasti hän kykenee lähettämään käsivarreltaan haukan lentoon. Pienikin myöhästyminen, ja saalis ehtii liian kauas (kanahaukka on lyhyen matkan sprintteri).
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ A Falconer with His Falcon near Al-Ain World Digital Library. 23.11.2011. Viitattu 5.12.2013. (englanniksi)
- ↑ Haukkametsästys sallittiin Tanskassa 50 vuoden tauon jälkeen Maaseudun Tulevaisuus. Viitattu 1.2.2019.
- ↑ The teenager who hunts wolves in Mongolia and posts eagle selfies The Irish Times. Viitattu 1.2.2019. (englanniksi)
