Meretojan tauti

Kohteesta Wikipedia
Loikkaa: valikkoon, hakuun

Meretojan tauti on autosomin kautta vallitsevasti periytyvä amyloidoosisairaus, josta kärsii Suomessa noin tuhat ihmistä. Se kuuluu suomalaiseen tautiperintöön, ja se on siten Suomessa selvästi yleisempi kuin muualla, missä sitä kuitenkin esiintyy yhä enenevässä määrin. Sairauden aiheuttaa kromosomissa 9 oleva geenivirhe. Potilaan elimistössä gelsoliinin aineenvaihduntahäiriö saa aikaan amyloidikertymiä.[1]

Meretojan taudin oireisiin kuuluu muun muassa silmän sarveiskalvon verkkomaista rappeutumista, joka heikentää näköä ja altistaa silmän kuivumiselle, silmätulehdukselle, glaukoomalle ja harmaakaihille. Usein esiintyy myös iho-oireita, kuten ihon kutinaa, kuivumista, vähittäistä löystymistä, ohentumista ja haurastumista. Neurologisiin oireisiin voi kuulua muun muassa kasvolihasten riippumista ja sormitunnon heikkoutta. Toisinaan Meretojan tautiin liittyy lisäoireina häiriöitä munuaisten ja sydämen toiminnassa. Sairauteen ei tunneta parantavaa hoitoa. Tauti on dominoivasti periytyvä.[1]

Meretojan tauti on nimetty silmälääkäri Jouko Meretojan mukaan. Hän löysi taudin ensimmäisenä 1969. Muilla kuin suomalaisilla sairaus on äärimmäisen harvinainen.[2]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Tämä lääketieteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.