Amyloidoosi
Amyloidoosi on yleisnimitys eri syistä johtuvalle elimistön tilalle, jossa elimistöön kertyy liukenemattomaan muotoon muuntunutta proteiinia, amyloidia. Amyloidi-proteiineja on useita eri tyyppejä, joiden mukaan myös eri amyloidoosisairaudet on nimetty. Amyloidin kertyminen voi johtua joko kyseisten väärin laskostuneiden proteiinien liiallisesta tuotannosta, mutaatiosta proteiinia tuottavassa geenissä, mikä johtaa proteiinien virheelliseen laskostumiseen ja kertymiseen, tai virheellisestä tai epätäydellisestä solun ulkopuolisten proteiinien proteolyyttisestä hajottamisesta.[1] Amyloidoosi voi olla joko systeeminen tai jollekin elimelle ominainen. Syyt proteiinien kertymiselle vaihtelevat, samoin oireet. Amyloidoosi luetaan harvinaissairauksiin.
Luokittelu[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amyloidoosit on nimetty sairaudessa kudoksiin ja elimiin kertyvän proteiinin mukaan. Tavallisimmat amyloidoosit ovat AL-, AA- ja ATTR-amyloidoosi.
- AL-amyloidoosi aiheutuu plasmasolujen tuottamien kevytketjuproteiinien (light chain proteins) kerääntymisestä elimistöön. AL-amyloidoosi voi syntyä spontaanisti, mutta se voi myös liittyä multippeliin myeloomaan.[2]
- AA-amyloidoosi voi syntyä useiden eri kroonisten tulehdussairauksien seurauksena. Siinä tulehduksiin liittyvää akuutin vaiheen proteiinia, seerumin amyloidi A (SAA), kertyy kudoksiin.[3]
- Perinnöllisessä transtyretiini-amyloidoosissa (ATTR) sairauden aiheuttaa virhe transtyretiini-proteiinia koodaavassa geenissä.
- Alzheimerin taudissa aivoista löytyvä amyloidiplakki ja aivoverisuonten amyloidikertymät ovat Aβ-amyloidia. Kyseessä on paikallinen amyloidoosi.
- Erityisesti Suomessa esiintyy myös suomalaiseen tautiperintöön kuuluvaa perinnöllistä gelsoliiniamyloidoosia (AGel), jolle on tyypillistä sarveiskalvon verkkomainen rappeuma sekä hitaasti etenevät oftalmologiset, neurologiset ja iho-oireet.[4]
Lisäksi amyloidoosit voidaan luokitella primaareiksi ja sekundääreiksi amyloidooseiksi.[1]
- Primaari amyloidoosi aiheutuu monoklonaalisten plasmasolujen proliferaatiosta. Tyyppiesimerkki on AL-amyloidoosi, joka usein liittyy myeloomaan
- Sekudäärinen amyloidoosi syntyy kroonisen tulehdussairauden tai muun kudosta tuhoavan prosessin komplikaationa. AA-amyloidoosi on tyyppiesimerkki sekundäärisestä amyloidoosista.
Amyloidoosit voidaan luokitella myös systeemisiin ja paikallisiin amyloidooseihin.
- Systeemiset amyloidoosit ilmentyvät useammassa kuin yhdessä elimessä tai koko elimistössä (esim. AL-, AA-, ATTR- ja AGel-amyloidoosit)
- Paikalliset amyloidoosit ilmentyvät vain yhdessä kohde-elimessä tai –kudoksessa (esim. Aβ-amyloidikertymät Alzheimerin taudissa).
Oireet ja löydökset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eri sairauksien ja potilaiden oireiden luonne riippuu siitä, mihin kudoksiin ja mitä amyloidiproteiinia kertyy. Sydän ja munuaiset ovat tyypillisiä kohdekudoksia. Munuaisissa amyloidin kertyminen voi aiheuttaa nefroottisen syndrooman. Sydämessä amyloidin kertyminen voi aiheuttaa sekä systolista että diastolista sydämen vajaatoimintaa. Myös sensoriset- ja autonomisen hermoston neuropatiat ovat mahdollisia. Muissa kudoksissa amyloidin kertyminen voi aiheuttaa niiden suurentumista, esimerkiksi suurentuneen kielen.
Diagnoosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Amyloidoosi-diagnoosi tehdään yleensä kudoksesta otettua koepalaa tutkimalla. Kudosnäytteitä värjätään eri värjäysmenetelmillä, joista hyödyllisin tähän tarkoitukseen on kongopunavärjäys. Koepala voidaan ottaa mistä tahansa elimestä, johon amyloidoosia on kertynyt, mutta systeemisissä amyloidooseissa näyte voidaan ottaa myös mahan rasvakudoksesta näytteenoton helppouden vuoksi.
Perinnölliset amyloidoosit voidaan todeta jo ennen oireiden ilmenemistä geenitestillä.
Hoito[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hoito riippuu amyloidoosityypistä. AL-amyloidoosin hoidossa pyritään hillitsemään plasmasolujen lisääntymistä ja näin vähentämään kevytketjuproteeiinien tuotantoa. Hoitona käytetään solunsalpaajahoitoa ja mahdollisesti kantasolusiirtoa. AA-amyloidoosin hoidossa on tärkeää saadaan amyloidoosin taustalla oleva tulehdusreaktio hallintaan, jolloin amyloidoosin eteneminen voi pysähtyä. TTR-amyloidoosissa maksansiirto on parantava hoitomuoto, sillä transtyretiini-proteiinia valmistetaan maksassa.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b Kumar, Abbas, Aster: Robbins Basic Pathology 9th edition. Elsevier Sounders.
- ↑ Amyloidoosi (amyloiditauti) :: Terveyskirjasto www.terveyskirjasto.fi. Viitattu 22.10.2015.
- ↑ www.duodecimlehti.fi - VUOSIKERRAT duodecimlehti.fi. Viitattu 22.10.2015.
- ↑ Perinnöllinen gelsoliiniamyloidoosi - 40 vuotta Meretojan tautia www.duodecimlehti.fi. Viitattu 22.10.2015.
Aiheesta muualla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- www.terveyskirjasto.fi
- Suomen Amyloidoosiyhdistys ry www.suomenamyloidoosiyhdistys.fi/