Meillä on unelma -mielenosoitus

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Meillä on unelma -mielenosoitus tarkoittaa sarjaa mielenosoituksia monikulttuurisuuden puolesta 27. heinäkuuta 2015. Ne kokosivat yhteensä yli 15 000 osallistujaa Helsingissä, Tampereella, Oulussa ja Porissa. [1][2] Mielenosoitukset olivat protesti Perussuomalaisiin kuuluvan kansanedustaja Olli Immosen kaksi päivää aikaisemmin tekemälle Facebook-päivitykselle, jossa hän ilmoitti taistelevansa multikulturalismia vastaan. Kirjoitus kytkeytyi Suomeen vuonna 2015 pääasiassa Ruotsin kautta alkaneeseen turvapaikanhakijoiden muuttoon, joka kiihtyi juuri heinäkuussa ja ylitti 32 000 hakijan rajan vuoden loppuun mennessä.[3]

Olli Immosen päivitys[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Mielenosoitusten sytykkeenä oli kansanedustaja Olli Immosen englanninkielinen Facebook-päivitys lauantaiyönä 25. heinäkuuta 2015 kello 0.06. Suomennettuna se kuului seuraavasti:

Unelmoin vahvasta, rohkeasta kansakunnasta, joka voittaa tämän painajaisen nimeltä monikulttuurisuus. Ruma kupla jossa vastustajamme elävät tulee varsin pian halkeamaan miljoonaksi pieneksi palaksi. Elämämme kietoutuvat yhteen hyvin ankarina aikoina. Nämä päivät jättävät ikuisesti jäljen kansakuntamme tulevaisuuteen. Minulla on voimakas usko kanssataistelijoihini. Taistelemme loppuun asti kotimaamme ja yhden aidon Suomen kansan puolesta. Voitto on meidän.[4][5]

Immosen käyttämä englanninkielinen käsite multiculturalism tarkoittaa Encyclopaedia Britannican mukaan näkemystä, jonka mukaan yhteiskunnassa tulisi ottaa erityisesti huomioon vähemmistöön kuuluvien kulttuurien, rotujen ja etnisten ryhmien tarpeet vallitsevan poliittisen kulttuurin sisällä.[6] Suomen kielessä tämä sanan poliittinen ulottuvuus on pyritty täsmentämään käsitteellä multikulturalismi.[7] Poliittisen merkityksen lisäksi englanninkielinen käsite voi olla myös kuvaileva ja tarkoittaa eri kulttuureja edustavien väestöryhmien rinnakkaiseloa yhteiskunnassa.[8] Käsitteelle on annettu myös normatiivinen merkitys, jolloin sana tarkoittaisi tällaiseen tilanteeseen pyrkimistä yhteiskunnallisena ihanteena.[9]

Mielenosoitukset[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

"Meillä on unelma" -mielenosoitukset protestiksi Immosen päivitystä vastaan kutsuttiin kokoon Facebookissa. "Painajaisen sijaan meillä on unelma kaikille avoimesta Suomesta. Suomesta, joka ei sulje ketään pois", kirjoitettiin mielenosoituksen Facebook-sivulla.[10] Helsingissä mielenosoitus keräsi yli 10 000 osallistujaa Helsingin Kansalaistorille. Tapahtuman tarkoituksena oli osoittaa mieltä rasismia ja vihaa vastaan. [11]

Helsingin tilaisuudessa puhuivat kansanedustajat Erkki Tuomioja (sd), Paavo Arhinmäki (vas), Ozan Yanar (vihr), Eva Biaudet (r), keskustan puoluesihteeri Timo Laaninen, kolumnisti Maryan Abdulkarim, Perussuomalainen-lehden päätoimittaja Matias Turkkila, Helsingin kaupunginvaltuutettu Fatbardhe Hetemaj (kok), Juutalaisen seurakunnan ylirabbiini Simon Livson sekä Helsingin piispa Irja Askola. Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ilmaisi tukensa tapahtumalle tervehdyksellään.[11][12] Tilaisuudessa esiintyi lisäksi joukko eturivin artisteja, kuten Maija Vilkkumaa, J. Karjalainen, Anssi Kela, Jukka Poika, Anna Puu, Paleface, Tuure Kilpeläinen ja Atomirotta.[11]

Tampereella samaan aikaan järjestettyyn mielenosoitukseen osallistui yli tuhat henkeä.[13] Oulun Rotuaarille protesti kokosi satoja osallistujia. Kirkkoherra Satu Saarisen mukaan koettiin, että mielenosoitus oli tarpeellinen aivan erityisesti myös Oulussa.[14] Myös Porissa järjestettiin noin sadan hengen mielenosoitus.[15][vanhentunut linkki] Viikkoa myöhemmin myös Jyväskylässä ja Rovaniemellä järjestettiin rasisminvastaiset mielenosoitukset jo osittain eri teemoilla.[16]

Keskustelua[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pitkän linjan poliitikot Eero Heinäluoma (sd.) ja Matti Vanhanen (kesk.) varoittivat poliittisen populismin kanssa pelaamisesta, sillä sellaisesta maailmanhistoria muistuttaa ikävällä tavalla. Vanhanen näki Immosen kirjoituksessa piirteitä yllyttämisestä kansanryhmää vastaan.[17]

Heinäluoman mukaan maahanmuuttopolitiikan kritiikki ja vihamielinen puhe maahanmuuttajia kohtaan ovat kaksi eri asiaa. Maahanmuuttoa on voitava kritikoida, mutta on eri asia, aletaanko kiihottaa ihmisiä toisia vastaan. Heinäluoma näki Immosen päivityksessä uusnatsista kielenkäyttöä ja sotaisia termejä.[17]

Helsingin Sanomat julkaisi 28. heinäkuuta aiheesta pääkirjoituksen. Sen mukaan Immosen "rasistinen ja kansallismielinen teksti, jossa suomalaisia jaetaan vihollisiin ja kanssataistelijoihin, on sanankäytöltään häiritsevän lähellä norjalaisen joukkomurhaajan Anders Behring Breivikin kirjoituksia." Lisäksi lehti huomautti päivityksen ilmestyneen Utøyan surmien vuosipäivän tienoilla. Lehti katsoi, että maahanmuuton arvosteleminen voi hyvin kuulua poliittisen puolueen ohjelmaan, ja maahanmuuton hillinnän voi ottaa poliittiseksi tavoitteeksi. Sen sijaan rasistinen puhe ja viholliskuvien maalailu eivät kuulu yhteiskunnalliseen keskusteluun.[18]

Perussuomalaisten eurokansanedustaja Jussi Halla-ahon mielestä Immosen retoriikka oli normaalia poliittista keskustelua: "Ei Suomesta löydy sellaista puoluetta tai poliitikkoa, joka ei olisi ilmoittanut taistelevansa jonkin asian puolesta".[19]

Katso myös[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. ”Järkyttävä paikka” – Perussuomalainen puhui mielenosoittajille Yle Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  2. Tampereen tukimielenosoitus keräsi yli tuhat osallistujaa Yle Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  3. Marjatta Rautio & Ville Juutilainen: Näin Suomi muuttui – katso miten turvapaikkakriisi eteni ja näkyi vuonna 2015 YLE Uutiset. 17.1.2016. Viitattu 16.6.2022.
  4. Tikka, Juha-Pekka: Kansanedustaja Facebookissa: ”Taistelemme loppuun asti yhden aidon Suomen kansan puolesta” Verkkouutiset.fi. 25.7.2015. Viitattu 27.7.2015.
  5. Olli Immonen Facebook. 25.7.2015. ”Alkuperäinen viesti englanniksi: "I'm dreaming of a strong, brave nation that will defeat this nightmare called multiculturalism. This ugly bubble that our enemies live in, will soon enough burst into a million little pieces. Our lives are entwined in a very harsh times. These are the days, that will forever leave a mark on our nations future. I have strong belief in my fellow fighters. We will fight until the end for our homeland and one true Finnish nation. The victory will be ours."”
  6. Eagan, Jennifer L.: multiculturalism Encyclopaedia Britannca. Viitattu 16.6.2022.
  7. Saukkonen, Pasi: Monikulttuurisuus ja kulttuuripolitiikka Pohjois-Euroopassa Cuporen verkkojulkaisuja 19. 2013. Cupore.
  8. Song, Sarah: Multiculturalism Stanford Encyclopedia of Philosophy. 24.9.2010. Stanford, California: Stanford University. Viitattu 31.7.2015. (englanniksi)
  9. Annamari Vitikainen: Monikulttuurisuus Filosofia.fi. 15.8.2014. Eurooppalaisen filosofian seura ry. Viitattu 28.7.2015.
  10. Sakari Ilkka & Minttu Manninen: Meillä on unelma -mielenosoitus vastavetona Immoselle – näin poliisi varautuu Ilyalehti. 27.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  11. a b c Mattila, Ilkka: Yli 10000 osoitti mieltään rasismia vastaan Helsingin Sanomat. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  12. Arviolta 15 000 osoittaa mieltään monikulttuurisuuden puolesta – seuraa suorana YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  13. Vaarne, Ville: Tampereen tukimielenosoitus keräsi yli tuhat osallistujaa YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  14. Leppävuori, Anna: Oulun mielenosoitukseen tuli satoja – "Tasa-arvo ja kaikkien samanarvoisuus ovat perusarvoja" YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  15. Reposaaressa rasismin vastainen mielenosoitus houkutti noin 100 osallistujaa Satakunnan Kansa. 28.7.2015. Viitattu 29.7.2015.
  16. Rovaniemen mielenosoitus keräsi viitisensataa rasismin vastustajaa Iltalehti. 4.8.2015. Viitattu 16.6.2015.
  17. a b Tulikukka de Fresnes: Vanhemmat valtiomiehet kovina Immoselle: "Uusnatsistista kielenkäyttöä", "piirteitä yllyttämisestä" YLE Uutiset. 27.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  18. Pääkirjoitus: Suomella ei ole syytä kääntyä sisäänpäin Helsingin Sanomat. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.
  19. Halla-aho ja Tuomioja ottivat yhteen viestikohusta YLE Uutiset. 28.7.2015. Viitattu 16.6.2022.