Matti Paavonsalo

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun

Matti Aimo Paavonsalo (s. 29. marraskuuta 1934 Karttula) on suomalainen toimittaja, tietokirjailija ja toimitusjohtaja.[1]

Koulutukseltaan Paavonsalo on valtiotieteen lisensiaatti.[1]

Matti Paavonsalo on analysoinut Suomen poliittista elämää 1960-luvulta lähtien esimerkiksi Uuden Suomen (paperimuotoisen sanomalehden), Suomen Kuvalehden ja Helsingin Sanomien poliittisena kommentaattorina sekä omalla nimellään että nimimerkillä M.o.t. [2]

Ura[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Paavonsalo valmistui ylioppilaaksi vuonna 1953 Kuopion lyseosta ja valtiotieteen kandidaatiksi vuonna 1957 pääaineenaan kansantaloustiede. Vuonna 1961 hänet promovoitiin maisteriksi ja vuonna 1969 hän valmistui valtiotieteen lisensiaatiksi Helsingin yliopistosta pääaineenaan yleinen valtio-oppi. Vuosina 1970–1971 Paavonsalo suoritti pankkimarkkinoinnin jatkoseminaarin Brysselissä, vuonna 1975 kansainvälisen Wilton Park -kutsuseminaarin Englannissa ja vuosina 1985–1986 liikkeenjohdon Lifim-kurssin.

Osuuspankkien Keskuspankin tiedotuspäällikkö 1961-67, Osuuspankkien Keskusliiton viestintäjohtaja ja johtokunnan varajäsen 1967–1985, OP-Julkaisut Oy:n toimitusjohtaja 1985–1996. Pankkien yhteisen tiedotustoimikunnan puheenjohtaja 1979-85 ja pankkien välisen kilpailun valvontatoimikunnan jäsen 1980–1986.

Paavonsalo on yli 50 vuoden ajan toiminut pää- tai sivutoimisesti journalismin alalla: Associated Pressin toimittaja, Uuden Suomen poliittinen toimittaja ja pakinoitsija (nimimerkki M.o.t.), Helsingin Sanomien kolumnisti, Katson radioarvostelija, YV-lehden ja Osuuspankkilehden päätoimittaja, Ikkunapaikka-WindowSeat -lehden matkailutoimittaja (travel writer). Tehnyt artikkeleja politiikasta, taloudesta ja maanpuolustuksesta.[1]

Muuta toimintaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sotasairaala 20:n sotilaspoikalähetti 1944, Yleisradion talouskommentaattori 1965–1970, Taloustieto ry:n johtokunnan jäsen jäsen 1965–1985, Suomen Unicefin markkinointiasiantuntija 1967–1972, Henkisen maanpuolustuksen suunnittelukunnan jäsen 1970–1977, HJK:n nuorisojaoston puheenjohtaja 1970–1974, Aleksis Kiven Seuran johtokunnan jäsen ja varapuheenjohtaja 1970–1984, Markkinointijohdon ryhmän ja sen Emeritusklubin jäsen 1972–, Etelä-Espoon Yhteiskoulun johtokunnan varapuheenjohtaja 1974–1976, Suomen Kulttuurirahaston Kannatusyhdistyksen jäsen 1980–, Helsingin kauppakorkeakoulun viestinnänopettaja 1981–1986, Aikakauslehtien Liiton johtokunnan jäsen 1982-86, Talouselämä Oy:n hallituksen jäsen 1983–1986, Julkisen sanan neuvoston jäsen ja varapuheenjohtaja 1987–1990, TK-Tiedotuskillan perustajajäsen, puheenjohtaja ja kunniapuheenjohtaja 1992–, Suomen sotaveteraaniliiton neuvottelukunnan jäsen 1995–2000. Matti Paavonsalo on reservin kapteeni.

Teoksia[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  • Poliittinen pakina Suomen puoluelehdistössä (lis.työ) 1969
  • Pankkitoiminnan käsikirja 1976 ja siitä kolme uusittua painosta Tapani Kauppisen kanssa
  • Handbok i bankverksamhet 1983
  • Aikamme Pankki -henkilöhakemisto 1986 ja 1990
  • OP-tiedottajan opas 1987
  • Suunnaton Suomi (Kirjayhtymä) 1987
  • Kekkosen valta (Gummerus) 1995
  • sotahistoriallinen radiofeature Luutnantin uni (Yleisradio) 2008
  • Suomettumisen vaiettu historia (Klaava Media) 2013

Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

  1. a b c Matti Paavonsalo Elisa kirja. Viitattu 19.11.2014.
  2. Suomettumisen vaiettu historia - Matti Paavonsalo Klaava. Viitattu 27.12.2021. (englanniksi)