Matti Järvinen (juoksija, s. 1910)
| Matti Järvinen | |
|---|---|
_1952_in_Hyvink%C3%A4%C3%A4.jpg) Matti Järvinen (”Pikku-Matti”) Helsingin kesäolympialaisten soihdunvaihdossa Hyvinkään sairaalan luona heinäkuussa 1952. |
|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. joulukuuta 1910 |
| Kuollut | 27. marraskuuta 1972 (61 vuotta) Hyvinkää |
| Kansalaisuus | Suomi |
| Uran tiedot | |
| Lempinimi | Pikku-Matti |
| Pituus | 172 cm |
| Laji | kestävyysjuoksu |
| Seura |
Keravan Urheilijat (–1936) Hyvinkään Tahko (1937–) |
| Kilpauran kesto | 1933–1951 |
| Saavutukset | |
| Ennätykset |
1 500 m 3.57,4 (1940) 3 000 m 8.27,4 (1940) 5 000 m 14.26,8 (1940) 10 000 m 30.40,8 (1946) 3 000 m esteet 9.52,0 (1936)[1] |
Matti Arvo Järvinen (30. joulukuuta 1910 – 27. marraskuuta 1972 Hyvinkää) oli suomalainen kestävyysjuoksija 1930-luvun lopulta yli sotavuosien 1950-luvun alkuun. Hänen menestysvuodekseen tuli välirauhan kesä 1940, jolloin hän teki ennätyksiään erityisesti 5 000 metrillä ja oli maaotteluedustaja.[2]
Ensimmäiset menestykset ennen talvisotaa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Matti Järvinen aloitti uransa kotiseudullaan Keravan Urheilijoissa ollen mukana vuoden 1934 SM-maastoissa seuran voittaessa joukkuehopeaa. Maaotteluissa hän kilpaili ennen talvisotaa kaksi kertaa Viro-maaotteluissa; ensin Kuopiossa ja sen jälkeen Tallinnassa voittaen 5 000 metriä. Ensimmäisen SM-mitalin hän sai ratajuoksussa vuoden 1939 Kalevan kisojen 5 000 metrillä. Tauno Kurki otti mestaruuden 5 000 metrillä ennen Kauko Pekuria ja Matti Järvistä.[1]
Välirauhan kesä Järvisen menestysvuosi[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Talvisodassa Matti Järvinen taisteli Karjalankannaksella, jossa hän haavottui lievästi Taipaleen Kirvesmäellä. Sodan loppuvaiheessa hän palasi vielä rintamalle osallistuen Vuosalmen taisteluihin.[3]
Talvisodan jälkeisenä välirauhan kesänä Järvinen saavutti uransa kolme parasta aikaa 5 000 metrillä. Kesäkuussa 1940 hän sijoittui toiseksi Bror Hellströmin voittaessa molempien tehdessä uransa sen hetkiset parhaat aikansa.[3] Kaatuneiden muistokisoissa hän sijoittui kolmanneksi Sarkaman ja Tuomisen jäljessä.[4] Elokuun alussa Stadion-kilpailuissa Järvinen teki uransa parhaan 5 000 metrin tuloksen 14.26,8, vaikka sijoittuikin vasta viidenneksi Ruotsin Hellströmin voittaessa jälleen.[5] Elokuun lopun Kalevan kisoissa Tampereella Järvisen kohtalona oli 5 000 metrillä jälleen kolmas sija Tuomisen ja Mäen ollessa maalissa edellä.[6] Syyskuun alussa 1940 Matti Järvinen edusti Suomea Tukholmassa käydyssä B-maaottelussa, jossa hän sijoittui 5 000 metrillä toiseksi Ruotsin Lars Nilssonin voittaessa ja voitti 10 000 metriä omalla silloisella enätysajallaan 30.44,8. Syyskuun lopussa hän oli mukana vielä Budapestissä käydyssä Unkari-maaottelussa, jossa hänen oli tyytyminen 5 000 metrillä neljänteen sijaan.[1]
Sotavuosien jälkeen vielä kansallisella huipulla[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Seuraavana kesänä käynnistynyt jatkosota vei Järviseltä useita kilpailuvuosia. Hän osallistui vuoden 1943 Kalevan kisoihin 5 000 metrille ilman suurempaa menestystä.[1]
Jatkosodan jälkeisissä Kalevan kisoissa syyskuussa 1944 Matti Järvinen sijoittui 10 000 metrillä kolmanneksi Kauko Pekurin ottaessa mestaruuden. Tämän jälkeen Järvinen keskittyikin 10 000 metrille. Seuraavan kerran hän esiintyi vuoden 1946 Kalevan kisoissa, joissa hän saavutti jälleen pronssimitalin omalla ennätyksellään 30.40,8 Heinon ja Perälän jäljessä niukasti Perälälle hävinneenä. Jälkikäteen ajatellen Järvisellä olisi saattanut olla mitalimahdollisuuksia Oslon EM-kisoissa syyskuussa 1946, koska Heino ja Perälä veivät 10 000 metrillä kaksoisvoiton unkarilaisen András Csaplárin hävitessä selvästi suomalaisille sijoittuessaan kisassa pronssille.[1]
Vuodesta 1947 tuli Järviselle erityisesti 10 000 metrin juoksujen menestysvuosi. Vaikka hän ei parantanutkaan ennätystään, hän teki useita parhaita juoksujaan. Kalevan kisoissa hän sijoittui neljänneksi. Lisäksi hän edusti Suomea Ruotsi- ja Tanska-maaotteluissa.[1]
Tämän jälkeen huippu-ura jäi syrjään. Hä edusti edelleen seuraansa maastojuoksun SM-kisoissa.
Ratajuoksun lisäksi menestystä maastossa[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kaikkiaan Matti Järvinen saavutti neljä ratajuoksun henkilökohtaista SM-pronssimitalia 5 000 ja 10 000 metrillä. Maastoista hän sai henkilökohtaisen hopean ja kolme pronssia. Viesteissä hän edusti Hyvinkään Tahkoa, joka menestyi parhaiten vuosien 1938 ja 1939 4 x 1 500 metrillä sijoituttuaan neljänneksi.[1]
Järvinen toimi urheilu-uransa jälkeen vahtimestarina Suomen Kumitehtaan palveluksessa Savion tehtaalla.
Lähteet[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- ↑ a b c d e f g Matti Järvinen (juoksija, s. 1910) Tilastopaja (vaatii kirjautumisen, maksullinen palvelu).
- ↑ Kuolleita: Juoksija Matti A. Järvinen. Helsingin Sanomat, 3.12.1972, s. 12. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.9.2023.
- ↑ a b Simeonin silmäkulmasta. Helsingin Sanomat, 23.6.1940, s. 14. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.9.2023.
- ↑ Kaunita kamppailuja ja harrasta tunnelmaa. Helsingin Sanomat, 22.7.1940, s. 6-7. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.9.2023.
- ↑ Viimeinen mies 5 000 m:llä 14.26,8!. Helsingin Sanomat, 22.7.1940, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.9.2023.
- ↑ Tampereen 5000 m oli lupaava. Helsingin Sanomat, 26.8.1940, s. 8. HS Aikakone (vain tilaajille). Viitattu 20.9.2023.